Vuoden alusta voimaan tuleva työttömyysturvalain muutos on herättänyt voimakasta keskustelua.
Hallituspuolueita edustavat ja heidän toimintaansa kannattavat tahot toistelevat sitä, että työttömyysturvan on oltavakin vastikkeellista, vähintään nyt pitää vaatia aktiivisuutta, kuten kyseisessä mallissa.
Näiltä hallituksen typeryyttä puolustavilta herroilta ja daameilta unohtuu muutama ihan perusasia:
1) Työtöntä rangaistaan siitä, että töitä ei löydy vaikka kuinka hakisi;
2) Työtöntä rangaistaan siitä, että TE-toimisto ei kykene tarjoamaan niitä palveluja, joilla työtön voisi rangaistukselta välttyä – ei vaikka työtön kuinka haluaisi niihin osallistua;
3) Lomautettua rangaistaan siitä, että hän ei ole löytänyt toista työtä – hänellähän on jo työsuhde, jossa hän on lomautettuna;
Malli on typeryydessään vahan sama kuin että helsinkiläisen rakennusmiehen palkkaa pudotettaisiin 4,65 %, jos Kuopion Kallansilloilla mitattu vuorokausittainen henkilöautomäärä ei osu ennusteen raameihin.
”Kyllä töitä löytyy, jos vain halua löytyy”, on hallituksen kannattajien vakiolausahdus. Väite on täydellisen absurdi, kun katsotaan todellisia lukuja. Marraskuun lopussa Suomessa oli 37.538 avointa työpaikkaa. Näistä oli kilpailemassa 580.813 työnhakijaa. Kutakin avointa työpaikkaa kohti oli siis noin 15,5 työnhakijaa.
Uudistus on myös alueellisesti täydellisen epätasa-arvoinen. On käsittämätöntä, että perustuslakivaliokunnan kommentit tästä jätettiin huomiotta – kuten muutkin lakimuutosta kritisoineet kommentit.
Hallituksen väitteet työttömyystilanteen selvästä helpottamisesta joutuvat outoon valoon, kun katsotaan virallisia tilastoja. Työttömien määrän runsas ”väheneminen” johtuu lähinnä siitä, että yhä useampi luovuttaa ja jättää työnhakunsa uusimatta, kun työvoimapalvelut eivät millään tavalla heitä kykene auttamaan. Marraskuusta 2015 marraskuuhun 2017 näiden luovuttajien määrä kasvoi yli 3300:lla – ja tämä siis yhdessä kuukaudessa.
Tämä uusi kurituspykälä johtaa keväällä lakkoaaltoon ja joko A) lain perumiseen tai B) hallituksen kaatumiseen. Seuraukset kaikkein vähäosaisimmille ovat nimittäin karuja: työttömyyspäivärahojen maksatukset venyvät kuukausiin, kun jokaisen aktiivisuus pitää käsipelillä tarkistaa. Tämä ajaa kymmeniä tuhansia ihmisiä toimeentulotuen luukulle. Yhteisvaikutuksena Kelan maksatukset venyvät kuukausiin. Seuraukset ovat karmeita.
Älyttömyys vie jopa lapsien toimeentulosta – on ihme jos tämä jää tähän sillä pelkästään kansalaisaloite kerää vauhdilla nimiä. Hallitus olisi jo kaatunut elleivät olisi hyväksyneet kyseenalaisesti loikkareita joomiehiksi. Kokoomuksen kannatus lähti laskuun.
Kovin on erilaisia lukuja. ”Temin” tiedote alla lokakuussa:
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 275 600 työtöntä työnhakijaa. Se on 53 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 13 200:lla. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.
Niin ja on niissä avoimissa työpaikoissakin eroa, ihan vaan hiukan.
”Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin syyskuun aikana 49 600 eli 2 600 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli syyskuussa avoinna 91 000 työpaikkaa, mikä on 8 700 enemmän kuin vuosi sitten.”
Melkein siis satatuhatta avointa työpaikkaa.
”Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 275 600 työtöntä työnhakijaa.”
Nyt puhumme eri luvuista, Pentti. Tuo syyskuun luku 275600 kattaa ainoastaan ne työnhakijat, joiden työvoimapoliittinen status oli sillä hetkellä ”työtön”. Marraskuun lopussa tämä luku oli 271309. Lukuun pitää sitten laskea päälle kaikki muut työnhakijat, koska ihan samoista työpaikoista hekin kilpailevat.
Marraskuun lopun tilanne kokonaisuudessaan oli seuraava, lajiteltuna sen mukaan, mikä kunkin työnhakijan työvoimapoliittinen status sillä hetkellä oli:
– työtön tai kokoaikaisesti lomautettu: 271.309
– lyhennetyllä työviikolla: 8.370
– avoimilla työmarkkinoilla: 146.081
– työllistettynä: 23.503
– työllistämispalvelussa: 37.714
– työllistämiskoulutuksessa: 64.629
– muutoin työvoiman ulkopuolella: 29.207
YHTEENSÄ 580.813
Kaikki nämä kilpailevat samoista työpaikoista.
”Kaikkiaan TE-toimistoissa oli syyskuussa avoinna 91 000 työpaikkaa”
Jälleen puhumme eri luvuista, Pentti.
Tuo luku 91.000 on kuukauden aikana ilmoitettujen työpaikkojen kokonaismäärä. Ilmoittamani luku marraskuulta (37.538) oli samanaikaisesti laskentahetkellä (30.11.2017) avoimina olleiden työpaikkojen määrä, lähde työ- ja elinkeinoministeriö.
Tätä kirjoittaessa työvoimahallinnon ilmoittama avointen työpaikkojen määrä (hakuehdoilla kaikki työpaikat, koko maa) oli 16552.
SIvumennen, noista 16552:sta paikasta vähintään 3 kk kestäviä kokoaikaisia palkkatyöpaikkoja oli 9541.
Kari, minä arvostan erittäin korkealle sitä että Sinä perustelet konkreettisilla, ja jopa paikkansa pitävillä, numeroilla omia mielipiteitäsi. Uskon myös vilpittömyyteesi ja pyrkimystesi jalouteen.
Kuitenkaan tämä ”työttömyys” tai sen torjunta ei ole yksinkertainen asia.
Periaatteessa julkinen sektori voisi palkata kaikki nykyiset työttömät riveihinsä – silloin ei olisi työttömiä. Väitettävästi neukkulassa ei ollut työttömiä. Kaikilla väitettiin olevan töitä. Melkoinen osa kansasta kuitenkin teki pakkotöitä surkeissa oloissa piikkilanka-aitojen takana ilman palkkaa ja kuoli nälkään sitä työtä tehdessään. Se on yksi keino saavuttaa täystyöllisyys – tuskin Sinä haluat sellaista Suomeen?
Mitenkäs sen neukkulan oikein kävikään ja oliko siellä ihmisillä aikuisten oikeasti hyvä elää?
Mitkä ovat siis Sinun keinosi poistaa työttömyys Kari?
Otetaan vielä pieni numeroharjoitus, kun Sinä tykkäät numeroista.
Oletetaan että Suomessa on 500 000 työtöntä. Skenaarioni mukaan heidät kaikki palkattaisiin julkiselle sektorille palkalla 3000 euroa kuukaudessa. Kuukaudessa se maksaisi Suomen julkiselle sektorille pelkästään palkkoina (ilman sivukuluja) 1500 000 000 euroa. Vuodessa 18 000 000 000 euroa.
Mitä hyödyllistä ne palkatut 500 000 uutta julkisen sektorin työntekijää tekisivät? Mistä se raha otettaisiin? Suomi velkaantuu nyt 3000 000 000 euroa vuodessa. Mikä taho antaisi Suomelle vielä lisää velkaa 18 000 000 000 euroa vuodessa ja miten kauan?
Juhani, jos nyt aluksi helpotettaisiin pienyritysten toimintaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen rimaa alemmaksi.
Jospa otettaisiin opiksi kuntaliitosten irtisanomissuojista, joilla liitoskuntien ylin johto ja keskijohto moninkertaistettiin.
Muuten, mitä kustannuslaskelmiin tulee, oli henkilömäärä mikä hyvänsä, palkkamenoista on vähennettävä poistuneet työttömyyskorvaukset ja toimeentulotuki sekä vähentynyt asumistuki. Lisäksi on vähennettävä verotulojen muutokset.
Luultavasti työllisyyttä parantaisi paljon työvoimahallinnon kokonaisuudistus. Nykyinen on tehoton ja toimimaton.
Kari: ”Juhani, jos nyt aluksi helpotettaisiin pienyritysten toimintaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen rimaa alemmaksi.”
Arvasinkin että Sinulta Kari tulee järkeviä ehdotuksia.
Irtisanomissuojan heikentäminen on silloin kaikkein tärkeintä. Pienyrityksellä on nykyisten pykälien mukaan erittäin suuri riski palkata ketään. Jos rekrytointi epäonnistuu se voi kaataa koko yrityksen.
Huonosta ja myös hyvästä mutta tarpeettomasta työntekijästä pitää päästä eroon helposti ilman kohtuutonta kustannusta. Silloin uskalletaan palkata työntekijöitä kun on siihen tarvetta.
Se voi tuntua työntekijästä pahalta, mutta todellisuudessa työpaikan menetyksen jälkeen on sitten myös helppoa saada uusi työpaikka.
Putkinen ei todellakaan tunne Suomen työlainsäädäntöä..On olemassa koeaika max. 6 kk,. Joten kyllä tuona aikana pitäisi molemmin puolin olla selvillä se soveltuuko henkilö ko. työhön. On myös työnantajan velvollisuus kouluttaa työntekijä mahdollisuuksien mukaan uusiin tehtäviin, jos edellinen työtehtävä lakkaa olemasta. Ei se työelämä nykyisin sentään ole ihan villin lännen hommaa kuten reilut sata vuotta sitten olivatkin vaikka nämä Putkisen kaltaiset ”verenimijät” sitä jatkuvasti vaatiikin..
Kari: ”Jospa otettaisiin opiksi kuntaliitosten irtisanomissuojista, joilla liitoskuntien ylin johto ja keskijohto moninkertaistettiin.”
Kari, osuit tässäkin ”naulan kantaan”. Hyvä irtisanomissuoja johtaa aivan mahdottomaan tehottomuuteen. Keksitään keksimällä täysin tarpeettomalle henkilölle ”vihreä oksa”, jossa se saa hyvää palkkaa tekemättä mitään hyödyllistä.
Sellaisesta pitää ehdottomasti päästä eroon. Se tarpeeton työntekijä pitää kouluttaa tarpeelliseen ammattiin, jossa hänestä on hyötyä.
Miksi ne julkiselle sektorille pitäisi työllistää,Putkinen ?? Yritykset ovat kokoomuksen johdolla saaneet huomattavia veronalennuksia yms..joiden vastapainona niiden piti työllistää lisäväkeä..miten kävikään. Yritykset pistivät rahat liiveihinsä. Näiden yritysten saamien ”tukien” vastapainona niille pitää määrätä velvollisuus luoda niitä lupaamiaan uusia työpaikkoja..
Olen jo vuosia esittänyt, että ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät pitäisi siirtää (erillislailla) työttömyyseläkkeelle. Jos yli 55-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä olisi 60.000 ja heille maksettaisiin työttömyyseläkettä 1500 €/kk, eläkemenot olisivat noin miljardin vuodessa. Säästöjä tulisi työttömyystuesta vähintään 504 miljoonaa vuodessa (700 €/kk/hlö) ja asumistuesta myös satoja miljoonia. Esimerkiksi Tampereella yksin vuokralla (580 €/kk) asuvan asumistuki putoaisi yli 3200 euroa vuodessa. Näin olisi menoista katettu jo noin 70 %. Kun vielä lasketaan päälle kasvaneen ostovoiman tuoma piristys talouteen sekä parantuvan terveyden tuomat terveydenhoitosäästöt, luulen, että itse asiassa yhteiskunta voittaisi tässä.
Toki laskelmaan vaikuttaa myös verotus, jota en edellä ottanut huomioon.