Kasakka; kasakat 1916-17 nykyisellä kotiseudullani.
Kasakat, alkuaan karanneiden maaorjien jälkeläisiä. Kasakoiden historia alkaa jo 1400-luvulta, siis vain runsaat neljäsataa vuotta Venäjää (kasakoiden pääasiallinen asuinpaikka) nuorempi. Venäjän historiahan katsotaan alkaneen n 900 – 1000 jaa.
Kasakat eivät ole mikään kansallisuus vaan kasakaksi voi ryhtyä ”jokainen jumalaan uskova mies”. Kasakoihin kuului kansallisuuksina ukrainalaisia, tataareja, turkkilaisia…jne.
Kasakat tunnetaan taitavina ratsastajina, rohkeina sotilaina ja vahvan itsetunnon omaavina. Saman joukon kasakat olivat aina samasta kylästä, stanitsasta, josta johtuen kasakoilla vallitsi perinteiden ja joukkoon kuulumisen kunnioitus.
Kasakoiden pääasiallisia asuinseutuja ovat Donin-, Asovan-, Dneprin- ja Zaporozjen alueiden kasakat eli zaporogit. Varsinaisia kasakkavaltioita ei oikeastaan ole ollut, vaan kasakkaryhmät asuivat eräänlaisessa autonomiassa alueillaan siitä hyvästä, että he asettivat kasakkajoukkoja Tsaarin armeijaan.
Keskisen Euroopan alueella kasakoita palveli lähes jokaisen sotaa käyvän maan armeijoissa. He olivat perimätiedon mukaan niin perinteitä vaalivia, ettei kasakka mielellään ja tarkoituksella surmannut vastapuolen kasakkaa.
Kasakat nykyisellä kotiseudullani 1916 – 17.
Kasakat palvelivat Suomessa autonomian aikana lähinnä eräänlaisina yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäjinä ja mellakoiden, mielenosoitusten ja epäjärjestyksen torjujina.
Forssan seudullakin oli yksi sotnia kasakoita, Jokioisten Latovainiossa osa ja Forssan työväentalossa osa majoittuneena.
Seutukunnan historiasta kirjoittaneiden eri henkilöiden kuvauksissa kasakoita kuvattiin komeina, hyväntuulisina ja erittäin monitaitoisina kädentaitajina ja tietenkin taitavina ratsastajina ja hevosten käsittelijöinä. Pitivät kirjoittajien mukaan paikkakunnalla usein erilaisia ratsastusnäytöksiäkin. Kirjoittajien mukaan paikallinen väestö ja kasakat tulivat hyvin keskenään toimeen.
Siis aika toisenlaisen kuvan heistä sain, luettuani paikallisten historiankirjoittajien käsityksiä. Mielikuvani kasakoista ei oikeastaan näin positiivinen ollut.
Asioista innostuneena kahlailin muiltakin paikkakunnilta vanhoja juttuja kasakoiden ja paikallisasukkaiden yhteiselosta pitkin kasakoiden sijoituspaikkakuntia.
Suomen sisällissodassa kasakoiden osuus on ollut vähintäänkin olematon, tähän päätelmään olen lukemani perusteella tullut.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kasakat taltuttivat Suomessa kansallismielisten mellakoita. Lähitulevaisuudessa, jos Niinistö saa jatkaa liittovaltiokehityksen turvaamista myötäilyllään, tulevat Brysselin iloiset ja monitaitoiset ”kasakat” pitämään kansallismielisiä kurissa.
MV-lehteen kohdistetut painostustoimenpiteetkin ovat luultavasti komission komissaarien toiveitten mukaisia. Päätoimittaja, Janitskin, on paossa EU:n ulkopuolella, Andorrassa.
No, kyllähän tuo noin sanallisesti viittaa kasakoihin; tosin, heinätöihin palkattua työntekijää kutsuttiin usein ”heinäkasakaksi”, muuta asiallista yhteyttä avaukseeni en osaa havaita.
Taisivat edustaa ylivaltaa ja sen mukaan oli toimittava.
Kun noita paikallisia historiankirjoittajia olen lukenut; hehän ovat nykypäivän henkilöitä ja kirjoittavat historiaa ja historiallisia tuntoja tutkimustensa mukaisesti.
Suomalainen ei muuten ole koskaan ollut taipuvainen alistumaan ylivaltaan, sen lienee historia opettanut.
Jos taas ylivallalla viittaat kasakoiden ja aikalaisten sujuvaa kanssakäymistä;…en ymmärrä.
Mielenkiintoista kasakka tarinaa Kallelta. Liekö vähän ilman omaa syytäänkin huonoa mainetta kasakoilla historiassamme, nagaikka kun on kutitellut jukuripäisten selkänahkaa katkerasti . Kasakat yhdistetään vihanpitoihin Venäjän taholta, tsaarin käskyläisiähän kuitenkin lähinnä olivat kuten Kallekin toteaa.
Kasakat ihannoivat vapautta, vallankumouksen jälkeen tappelivat bolseviikkejakin vastaan ankarasti.
Liittovaltionkin tänne lähettämät ”kasakat” keskittynevät lähinnä vain kansallismielisten perussuomalaisten ja toisaalta anarkistien kurissa pitämiseen. Nälkämellakatkin työllistävät jonkin verran. Joutoaikoinaan ”kasakat” sitten naurattelevat maamme hameväkeä. Eli hameväki asettunee Niinistön taakse yhtenä naisena.
Edelleenkin Markku Savikivi, toistaisin jo edellisen kommenttini. Kasakat kun olivat melkoisen itsenäisiä aatteelleen, möivät ”työpanoksensa” kyllä mutta oman aateperinteensä mukaisesti.
Tuskin hameväkeä enenpää naurattivat kuin nuoret terveet miehet yleensäkkään.
Kasakat mielestäni vakuuttivat ”ammattitaitonsa” puolesta. Heidän ammattitaitonsa sotilaina vain kärsi kohtuullisen paljon, että kasakoilla ei ollut minkäänlaista taktista osaamista, jopa halveksivatkin sitä.
Sinänsä mielenkiintoinen yksityiskohta kasakoiden osalta on myöskin heidän pitkä historiansa aina meidän päiviimme asti, yli 700 vuotta kun itse Venäjän historia kuitenkin on runsaat 1000 vuotta, Venäjä sentään valtio, vastaavasti kasakat alueelisesti asusteleva kansanryhmä. Se on kansanryhmälle ilman omaa valtiota, melkoisen pitkä ajanjakso.
Tänä päivänäkin esim Ukrainan alueella kasakat harjoittavat mm hyväntekeväisyys- ja avustustyötä humanitaarisesti, eivät sotimalla.