Jospa minäkin maahanmuutosta.

http://robertbrantberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201601-hapean

Yllä linkki Robert Brantbergin kirjoitukseen (US). Ko tietokirjalijan nimihän liitetään tähän avaukseen Mannerheim 150v.

Kuitenkin linkkini koskee saman kirjailijan maahanmuuttokäsityksiä.

Moni kokee nykyisen tilanteen ainutlaatuisena suomen maahanmuuttajahistoriassa, vaan eipä ole.

1920 Suomeen pakeni Venäjän vallankumousta n 30 000 Venäjän kansalaista ja asettui tuonne Tornion seudulle. Siis aikamoinen määrä silloin kun Suomen väkiluku oli n 3,3 milj asukasta.

He olivat V

ienan karjalaisia, venäläisiä pakolaisia ties mistäpäin Venäjää, osa Inkerinmaalta, Laatokan Karjalasta, …jne. Siis varsin kirjavaa väestöä syntyperältään. Kaikki köyhähkö Suomi asutti eri puolille maata, suurimman osan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsätyömaille. Iso osa jäi kuitenkin Kemin seudulle. Tosin varakkaammat venäläiset jatkoivat matkaansa eteenpäin aina Pohjois-Amerikkaan asti.

Näyttää tuo historia toistavan itse itseään.

10 vastausta artikkeliin “Jospa minäkin maahanmuutosta.”

  1. Noin vuonna 1920 idästä pakeni Suomeen lähinnä Suomen heimoa Repolasta ja Porajärveltä, sekä Inkerinmaalta. Suomea puhuvia ihmisiä, jopa täysin suomalaisia.

    Se oli täysin eri asia kuin nyt tulee vaikkapa Afrikasta neekereitä ja Lähi-Idästä arabeja.

    Heti vallankumouksen jälkeen Suomeen pakeni kyllä mm. venäläisiä upseereita perheineen – ettei kommunistit olisi murhanneet heitä.

  2. Kannattaisi muuten tutustua historian tähän osaa tarkemmin ennen väittelyä; https://yle.fi/uutiset/3-8642091
    Minäpä luulen Juhani Putkinen jos anoppini(syntyisin Suojärveltä, puhui karjalaa) kanssa olisit ollut jutuissa, tuskin ymmärtänyt olisit; se siitä suomenkielisyydestä. Suomeen tuli joukoittain (venäjänkielisiä) nälänhätäpakolaisia pitkin Venäjää, valkoisen puolen sotilaita, kolttia, Vienan karjalaisia(täysin oma kieli).
    Taas tämä käsite; suomenheimoisia…vähän 20-luvun kaiku.
    Ei muuten olisi pahitteeksi tutustua suuriin kansainvaellusten historiaan, 1800-luvun Venäjän suunnasta tulleita mm tataareja, udmurtteja, turkkilaisperäisiä kansoja…jne.

  3. Rajan taakse paenneitten punaisten paluuta tiemmä yritettiin estää, etteivät oli aiheuttanet täällä väkivallantekoja ja kiihottaneet väkeä yhteiskunnan vastaisiin toimiin.

  4. Niin ja muuten ei pidä unohtaa, että näiden Kemin seudulle saapuneiden pakolaisten joukossa oli myöskin Muurmannin legioonassa taistelleita suomalaisia ja jopa englantilaisiakin.

  5. Muuten pitää muistaa, että tsaarin armeijasta ei oikeastaan mainittavasti upseereita siirtynyt kuin Suomen armeijaan.
    Sitä vastoin keisarillisen armeijan upseereita ja aliupseereita siirtyi puna-armeijaan edeten kenraalitasollekkin saakka. Hyvänä esimerkkinä esim Budjennyi, yleni kaartin vääpelistä ratsuväen kenraaliksi puna-armeijassa. Toinen esimerkki Tuhatsevski; tsaarin armeijassa koulutettu, liittyi bolshevikkeihin ja yleni puna-armeijan kenraaliksi hänkin.
    Puna-armeijan alkuaikoina heillä oli huutava pula ammattisotilaista, siis ei heitä hevin murhattu 20-luvulla.
    Mistähän oikeastaan ”punainen Kemi” saikaan alkunsa kuin myös Kainuun ns korpikommunistit?

  6. Kemin kapinalliset uhkailivat Neuvostoliiton väliintulolla 40-luvulla.

    http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073774007/Suomi+1949kolumni+Veli+Junttila+Kemin+kapinan+jalkipuinti

    Nykyään Kemi on rötöstelykeskus Helsingin ja Turun ohessa. Suomen perussuomalaisin kunta, Kihniö, on pyhäkoulumaisin, joskin Vokin perustaminen lakkautettuun käsiteollisuusoppilaitokseen innosti rikollisuuden kasvuun sielläkin.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011032913166124_uu.shtml

  7. Sanoisin on ja ei. Tuskin koskaan historiallisissa tapauksissa asioita sinällään voidaan verrata sellaisenaan mutta aika usein ns yhtymäkohtiakin on.
    1920-luvulla tuli Suomeen pakolaisia ja mukana osin selkeitä rikollisiakin, aivan sama tilanne nykypäivin.
    En tiedä, osasinko vastata kysymykseesi tyydyttävästi?
    Nykypäivien tapahtumissa on selkeä ero siinä, että tänne tullaan ratsastamaan suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla ja sen salliminen on selkeästi meidän poliitikkojemme möhläys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *