Talvisodan alkamisen vuosipäivä 30.11.

Suomettuneessa Suomessa ei valitettavasti edelleenkään kerrota julkisesti mitenkä se Talvisota oikein syttyikään – se vaan jotenkin kummallisesti alkoi.

Olisi syytä ymmärtää enemmän kuin, että Talvisota alkoi.

Venäjä hyökkäsi rikollisesti Suomen kimppuun 30.11.1939 rikkoen törkeästi Suomen ja Venäjän välillä voimassa ollutta hyökkäämättömyyssopimusta, Tarton rauhansopimusta ja sopimusta rajaselkkausten selvittämisestä – esittämättä minkäänlaista uhkavaatimusta ja julistamatta sotaa.

Tämän Venäjän rikoksen johdosta YK:n edeltäjä Kansainliitto erotti Venäjän jäsenyydestään ja kehotti jäsenmaitaan avustamaan Suomea kaikin mahdollisin tavoin puolustustaistelussaan.

13 vastausta artikkeliin “Talvisodan alkamisen vuosipäivä 30.11.”

  1. Eivätpä juurikaan avustaneet eivätkä sen jälkeenkään.
    Svenssonit vaalivat tarkasti omia etujaan eivätkä riskeeranneet mitään – eivät edes jatkosodan aikaisia malmikuljetuksiaan ja kultakauppojaan.

  2. Kansainliitto oli ja nykyinen YK on pelkkä paperitiikeri, kun tosipaikka tulee. Senhän näki Bosnian sodassakin.

  3. Mielestäni tuo on tunnustettu kuka ampui ekana neuvostliiton puolelta ne laukaukset tulivat .
    Tosin siihen tunnustukseen meni erinäisiä vuosikymmeniä terv tepivaari

    1. Teuvo, olet oikeassa siinä, että se Mainilan laukausten oikea ampuja (eli ryssät) on toki ollut Suomessa yleisesti tiedossa – vähintäänkin suusta suuhun perimätietona.

      Sen sijaan se historiallinen tosiasia, että Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun nimenomaan rikkoen törkeästi voimassa ollutta hyökkäämättömyyssopimusta, on ”unohdettu”.

      Se on erittäin tärkeää sisäistää, sillä se on Venäjän yleinen tapa toimia.

  4. Tiedä sitten ex-pensasneuvostoliittolaisesta historian vääristelystä, mutta Suomessa on kyllä kerrottu varsin julkisesti miten Talvisota oikeasti alkoi.

  5. Voisiko joku lukijoistani ystävällisesti tehdä lainauksen johonkin koulukirjaan (suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein), jossa kerrotaan Venäjän rikkoneen hyökkäämättömyyssopimusta hyökätessään Suomeen.

    1. Joo, alkoholisti Jeltsin myönsi yli puoli vuosisataa Talvisodan jälkeen.

      Kirjoitukseni ”pihvi” onkin siinä että yleisesti kerrotaan Venäjän irtisanoneen hyökkäämättömyyssopimuksen ennen hyökkäystä ja jätetään kertomatta että Venäjä rikkoi sitä sopimusta hyökätessään Suomen kimppuun 30.11.1939.

  6. Ohessa löytyy suomalaisten kansakoulujen historiankirjoihin vaikuttaneita kirjoittajia. Merkittävää siellä on suuri osuus sisällissodan tapahtumille; toisaalta se luo pohjan miten suomalaista kansakoulujen historian oppikirjoja kirjoitettiin. Liite 2. on pitkä ja laaja, vaatinee paljon aikaa sisäistää asioita nykypäivän valossa, kuitenkin se on tapahtunutta historiaamme.
    Varsinaista Suomen historiaa oli opetusaineena vasta keskikoulussa. Suorittaessani silloisen alani perustutkintoa 60-luvulla, oli sotahistoria varsin merkittävässä asemassa ja silloin kyllä esim talvisodan tulkinta oli selkeä asetelmaltaan; Stalin ja Hitler lakoivat Euroopan etupiireihin ja Balttia ja Suomi asemoituivat Neuvostoliiton etupiiriin, siis miehityksellä ai ollut mitään estettä sopimuksen mukaan. Esim Eesti taipui Neuvostoliiton painostukseen eestiläisten kommunistien avustuksella. Suomi ei taipunut ja yksinkertaistettuna Neuvostoliitto käynnisti hyökkäyksen Suomeen ja tunnetuin seurauksin. Sotahistorian oppitunneilla käsiteltiin myöskin laajasti entisten punakaartilaisten ja kommunistien puolustushalukkuutta Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseksi ja se tapahtui myönteisessä hengessä; ns Talvisodan henki.
    Liite 1. on tyypillistä ”voittajan kirjoittamaa historiaa” osio mutta sieltä löytyy useitakin tulkintoja.
    1. Mantere, O. & Sarva, G. (1929). Suomen historia. Porvoo: WSOY.
    2. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201612023189.pdf
    Tärkein kohta s 14. käsittelee erilaisia historiankirjoja.

  7. Olihan niitäkin meillä; ”ryömäläiset” aluksi vasemmistodemareita, sittemmin kommunisteja, aivan kuten eestiläiset kommunistit yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa.
    Kaikkea tätäkin käsiteltiin sotahistoriantunneillamme silloin 60-luvulla.
    Oikeata sotahistorian opetusta annetaan ainoastaan sotilasopetuslaitoksissa, varusmieskoulutuksessa ei juuri ollenkaan.
    Kaiken kaikkiaan, talvisota oli Suomen kansaa yhdistävä sota ja se on sodalle harvinaista. Sisällissota ja jatkosota taas kahtiajakoivat kansaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *