Miksi valtiot auttavat toisiaan – jopa liittoutuvat?

Pohjimmiltaan syy siihen että joku valtio auttaa toista valtiota on siinä, että valtio toivoo sitten toisten auttavan mahdollisesti tulevaisuudessa hätään joutunutta valtiota.

Esimerkiksi Suomen kannattaa auttaa toista EUn jäsenmaata, joka joutuu Venäjän hyökkäyksen kohteeksi, jotta mahdollisesti sitten jotkut toiset EU-maat auttavat Suomea kun Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun.

Mitään takeita siitä, että toiset tulevat apuun ei tietenkään ole, mutta ainahan voi toivoa vastavuoroisuutta.

Tässä tullaankin liittosopimukseen. Demokraattisten maiden puolustusliiton NATO jäsenmaat ovat sitoutuneet auttamaan toista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Siis Venäjän hyökkäys yhden NATOn jäsenmaan (esimerkiksi Viro) kimppuun tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia NATOn jäsenmaita vastaan ja kaikki NATOn jäsenmaat ovat velvoitettuja auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.

28 vastausta artikkeliin “Miksi valtiot auttavat toisiaan – jopa liittoutuvat?”

  1. Hyökkääjä voi olla muukin kun venäjä vaikka muuta muka ei ole kyllä on .
    se venäjän hyökkäys suunta on selvin suunta muttei ainoa .
    Musketti soturi aika oli ja meni terv tepivaari

  2. Enpä voisi kuvitella muuta hyökkääjää Suomea vastaan kuin se vanha vihollinen idästä päin…. Ruotsin suurvalta oli ja meni muutama satavuotta sitten…Muistelen että vihollinen on aina tullut idästä päin…Lännestä päin meille huomattavasti harvemmin on tultu miekka kädessä….

  3. On se vihollinen tullut lännestäkin ja se ei ole minkään asteen utopiaa tosin siitä on pidempi aika kun idän suunnasta .
    Ja se hyökkäjä oli silloin lännestä Ruotsi joka itse hävisi sotansa ja myi suomen venäjälle .
    Sodan julistuksia on tullut englannilta tosin ei sekään meille silloin hyökännyt mutta julistukset pitää ottaa vakavana asiana .
    Ne ei ole leikinlaskun asioita .
    Ja onhan se engelsmanni seilannut erään saaremme rannikoilla jotenka sellasta se oikea elo on terv tepivaari

  4. Ja todellisuudessa on se vihollinen tullut myös lännen puolelta, ja ne meidät myi venäjälle aikanaan . terv tepivaari

  5. Ei Venäjä hyökkää pelkästään Ruotsiin, mutta voi hyökätä Ruotsin kautta Suomeenkin.

    Venäjä haluaa miehitysjoukkoihinsa maayhteyden, joten jos se hyökkää Ruotsiin, niin hyökkäys Suomeenkin on täysin varma.

  6. Suomen sodassakin (1808) nimenomaan Venäjä oli hyökkääjä, ei suinkaan Ruotsi.

    Venäjä hyökkäsi Ruotsi-Suomen kimppuun 21.2.1808 ylittäen Suomen rajan aamun tunteina Ahvenkoskella.

    Sodan taustalla oli Tilsitin sopimus vuodelta 1807, jossa Ranskan Napoleon ja Venäjän Aleksanteri I sopivat yhteistyöstä Englantia vastaan.

    Tästäkin sodasta on syytä muistaa, että imperialistinen Venäjä aloitti sen sotaa julistamatta – hyökkäsi noin vain Suomeen – tarkoituksenaan valloittaa koko Suomi itselleen, aivan kuten esimerkiksi Talvisodassa ja Jatkosodassa.

  7. Joo vuoden 1808 sodassa se hyökkäsi ruotsiin ettei se eka kerta ole ollut jos niin tekisi nytkin .
    mutta ruotsi suomen myi venäläisille säilyttäen itsenäisyytensä ei se sen kummepi asia ole .
    Ja 1808 ei kukaan hyökännyt suomeen koskapa olimme osa ruotsia silloin . krimin sota oli kuitenkin myös koskettava suomea ja kyllä se tuolla ahvenanmaalla vieläkin näkyy .
    Bomarsundin linnakkeella jonka nuot englantilaiset romutti . terv tepivaari

  8. Mutta sodassa on aina se että hyökkäys voi tulla juuri sen maan toimesta jota vähiten odotat, joskin suomella on yksi suuri vaara tekijä, muttei silti ainoa .
    Kaikkeen pitää varautua . terv tepivaari

  9. Sotilasstrategiassa yksi peruskivi on, että joka varautuu kaikkeen ei varaudu mihinkään.

    Suomen pitää varautua nimenomaan imperialistisen roistovaltion Venäjän hyökkäykseen Suomen kimppuun, eikä suinkaan ”kaikkeen”.

  10. Vuonna 1808 Venäjä hyökkäsi nimenomaan Suomeen, vaikka Suomi olikin silloin niin sanotusti osa Ruotsi-Suomea. Kyseessä oli Suomen suuriruhtinaskunta, vaikka ei sillä nimityksellä tainnut silloin olla juuri merkitystä.

    Taisteluja käytiin esimerkiksi Iisalmen Koljonvirralla.

  11. Sotilas tragedia on kyllä kaikessa laajudessaan joka suuntaan ja tuota omaa oppiasi voit viedä minne haluat .
    Epäile kaikkea ja varaudu hyökkäykseen sieltä mistä sitä kaikkein vähiten odotat .
    Tuo sitten tarkoitti myös venäjää jotenka ei se poissa laskuista ole lainkaan ja toden näköisin suunta se onkin muttei ainoa .
    yllä me olimme osa ruotsia silloin vaikka nimi olikin ihanmitä sattuu merkitystä sillä ei todellisuudessa ollut terv tepivaari

  12. Kyseessä ei ole minun oppini, vaan erittäin arvostetun sotateoreetikon Carl von Clausewitzin oppi.

    Suosittelen hänen teostaan: Sodankäynnistä.

  13. Voithan suositella mulla on suomeen sopivampi oppi jota uskon enempi .
    Nyt en viitsi kinata sellasista asioista joita ei pidä kertoilla somessa nyt vaan toivotan hyvää uutta vuotta aina v 2050 asti terv tepivaari

  14. ”Koivula” ei ole täällä sen tervetulleempi minun blogiini kuin Aamulehden blogeissakaan.

    Omalla oikealla nimellä ja omalla oikealla tunnistettavalla kasvokuvalla kirjoittava Juhani Putkinen.

  15. Clausewitzin opit ovat jo nykypäivin mennyttä aikaa. Ne perustuivat ns rintamasodankäyntiin. Sitä ei enää juurikaan ole, vrt Syyria, Afganistan, Irak. mm.
    Kannattaisi hakea googlesta hakusanalla; nykyaikainen sodankäynti. Sieltä löytyy mm Doria-sivustoilta paljonkin.

  16. Noiden balttian maiden auttamisesta; ei Suomella paljon resursseja ole, vielä vähemmän näiden maiden mahdollisuudet auttaa Suomea; niin kuralla niiden omat armeijat ovat.

  17. Suomen puolustautuminen vaikeutuu oleellisesti jos Venäjä onnistuu valloittamaan Viron. Siten Suomen on järkevää auttaa Viroa puolustautumaan.

  18. Sodankäynnin strategisen tason perustotuudet pitävät paikkansa vuosituhansista toisiin.

    Esimerkiksi Sun Tzun noin 2000 vuotta sitten kirjoittamat teesit (kirja Sodankäynnin taito) ovat edelleen ajankohtaisia ja tulevat olemaan jatkossakin. Oma suomenkielinen kappaleeni kyseisestä kirjasta on kulunut irtolehtipainokseksi. Georgiankielinen on vielä ehjä.

  19. Eestihän on Nato maa eikös se viides artikla koske Eestiä terv tepivaari

  20. Vanhat teesit ovat aikansa eläneet eikä miekalla enää sodita jotenka mennään nyt vaan aivan uusilla teeseillä . terv tepivaari

  21. Viro on onneksi ollut NATO-maa jo vuodesta 2004 alkaen – muuten Venäjä olisi jo hyökännyt Viroon.

    Toki Venäjä on yrittänyt saada aikaan tilanteen, joka olisi muka oikeuttanut Venäjän hyökkäämään Viroon:
    http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_on_suurin_uhka_Virolle.htm

    Baltian maat ovat maantieteellisesti erittäin pahassa paikassa – kuten saaressa ryssän vieressä. Venäjän miehittämänä olevan Saksan Königsbergin (Itä-Preussi) ja Venäjän liittolaisen Valkovenäjän välissä on pitkä ja kapea Suwalkin käytävä, jolla Baltian maat ovat maayhteydessä liittolaiseensa Puolaan. Se maayhteys on siten katkaistavissa melkoisen helposti.

    Kun Venäjä vielä valtaa Ruotsilta Gotlannin ja ehkä myös Suomelta Ahvenanmaan, niin NATOlla on hyvin suuria vaikeuksia auttaa jäsenmaitaan Viroa, Latviaa ja Liettuaa kun Venäjä hyökkää sinne vallatakseen ne jälleen orjikseen.

    Venäjä on imperialistinen roistovaltio, jonka tavoitteena on valloittaa ”takaisin” mm. Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Georgia, Ukraina, jne.

  22. Teuvo, Venäjä hyökkäsi vanhoilla aseilla (mm. hyökkäysvaunuilla) Georgiaan vuonna 2008, samoin vanhoilla aseilla Ukrainaan vuonna 2014 (Ukrainan laillisella alueella, jota Venäjä laittomasti miehittää on enemmän Venäjän hyökkäysvaunuja kuin on koko läntisessä Euroopassa).

    Vanhat aseet ja vanhat menetelmät ovat käytössä tänäänkin.

  23. Kun Eesti on Nato maa on Naton sitä myös puolustettava tuon 5 artiklan mukaan me emme ole natossa jotenka suomelle se eestin puolustus kuulu .
    No olkoot venäjällä mikä hyvänsä tavoite suomelta saa lommon ladan nokkaan .
    Mutta vanhoilla konsteilla ei suomi ole liikkeellä . terv tepivaari

  24. Tuolla edellisissä kommenteissa sekoitetaan tietämättömästi; aseet/asejärjestelmät, niiden tekniikka, aseiden/asejärjestelmien käyttötaktiikka, sodankäyntitaktiikka ja sotilasstrategia; kaikki eri termejä mutta luonnollisestikkin konkurenssissa keskenään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *