Matti Lauerman kirjana julkaistun tutkimuksen täydellinen nimi on:
Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 Vaiheet ja vaikutus
Kirja on painettu vuonna 1966 ja siinä on näkyvissä suomettumisen ajan sievistelyä – Venäjästä ja venäläisistä kirjoitetaan kovin varovaisesti. Ilmeisesti on pelätty, ettei kirjaa julkaista jos asiat sanotaan suoraan. Kirjassa on 1096 sivua, joten kerralla kannesta kanteen luettava kirja se ei ole.
Kirja ei ole pelkästään Jääkäripataljoonan ja Jääkäreiden historiaa. Siinä käydään lävitse erinomaisella tavalla Suomen itsenäistymisen historiaa – sortovuodet, aktivismi, jääkärivärväys, Ensimmäinen Maailmansota, Vapaussota, punakapina.
Jääkäripataljoona lakkasi fyysisesti olemasta palattuaan Suomeen ja pidettyään Vaasassa paraatin. Jääkäreiden historia oli silloin kuitenkin vasta alussa. Kirjassa tarkastellaan sotien välistä aikaa, Talvisotaa, Jatkosotaa ja senkin jälkeistä aikaa. Luetellaan nimittäin 1 896 jääkäriä, on myös erikseen kaatuneiden luettelo.
Minun mielestäni kirja on erittäin hyvä, siinä kerrotaan asiat asioina, niin negatiiviset kuin positiivisetkin asiat – eikä ole pyritty mustaamaan tai valkaisemaan pataljoonaa eikä jääkäreitä. Arvostuksestani kertonee jotakin, että sijoitan kirjan Mannerheimin alkuperäisten muistelmien viereen kirjahyllyyni.
Kirjakaupasta sitä ei tietenkään enää saa, mutta kirjastoista ainakin tilaamalla – ja tietenkin antikvariaateista (myös verkosta). Suosittelen lämpimästi historiallisesta totuudesta kiinnostuneille.
Kirja on hyvä lähes kaikessa olen sen lukenut parikin kertaa ja ei todella ole yhden illan kirja pelkästään sivumäärän vuoksi .
itse tunsin henkilö tasolla sellasen kenraalin kun Väinö Raakel Valveen .
Oli ihminen joka nuorena miehenä meni pohjanlahden yli ahtojäissä tuli sitten lokstetiin .
Josta palasi vaasaan muiden jääkärien mukana kuoli v 1995 lähes sata vuotiaana .
Hieno ja kunnon suomen ystävä elonsa loppuun asti .
Ja vaikka oli maajoukkojen koulutuksella, oli myös suomen merivoimien komentajana .
Ei silti kskaan vaihtanut asepukuaan meri voimien asuun vaan kulki aina jääkärin asussa meri voimissakin ollessa terv tepivaari
Väinö Valve oli ”viimeinen jääkäri”. Loistava sotilas ja Isänmaan ystävä.
Väinö Raakel Valve oli viimeinen lokstetin jääkäri sitä varmaan Juhani tarkoitti .
Ei toki viimeinen jäääkääri olen minäkin jääkäri ja en minä ainoa ole en tosin ole lokstetin jääkäri olen Häm Jp linnan kasarmin jääkäri terv tepivaari
Nimenomaan Valve oli viimeinen Jääkäripataljoona 27n jääkäri.
Pataljoonan perinnejoukkoja on edelleenkin.
juuri noin oli viimeinen lokstetin jääkäri . terv tepivaari
Kun Juhani katost tuota jääkäri merkkiä voit kääntää sitä 90 astetta niin numero on sama 27 vai pitäiskös sanoa kaksi 2 siinä kyllä on .
Mulla on sellanen alkuperäinen omistuksessa, suvun puolelta tulleena minulle terv tepivaari
Sivulla 1035: ”Nuorekkaan rohkean, uhrivalmiin idealismin purkauksena jääkäriliike on ilmiö, jolle on ilmeisen turhaa etsiä Suomen historiasta tasavertaista vastinetta.”
Ei löydy vastaavaa monestakaan maasta terv tepivaari
Melkein 2000 suomalaista vapaaehtoista lähti vaikealle matkalle Saksaan oppimaan sotilaiksi – jotkut kuolivat jo matkalla.
He eivät lähteneet huvimatkalle, vaan tietoisina siitä että jos he epäonnistuvat yrityksessään saavuttaa Suomelle itsenäisyys niin he menettävät siinä yrityksessä henkensä tai ei ainakaan ole paluuta kotimaahan.
Huomionarvoista on sekin, että lähtijöitä hyljeksittiin ja kieltäydyttiin auttamasta. Jääkäriliikettä tuki vain pieni osa Suomen kansasta – toki aluksi siitä ei yleensä edes tiedetty.
Talvisota olikin jo sitten ihan eri juttu. Suomen kansa oli käytännöllisesti katsoen sata prosenttisesti puolustamassa Suomea kun Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun yrittäen valloittaa koko Suomen. Silloin nimenomaan jääkärit olivat Suomen puolustuksen selkäranka – toki suojeluskuntalaiset olivat määrällisesti ratkaisevampi joukko. Pääsääntöisesti jääkärit kuitenkin kouluttivat ja johtivat niitä suojeluskuntalaisia.
Kun nuoret miehet ja jokunen nuori nainen perusti tuolla ostrobotnialla suomen jääkäri iikettä se oli hyvin salainen asia koska maassa oli silloin venäläisiä .
Ja heiltä se ensin piti salata ja kaikkiin suomalaisiin ei silloin myöskään voinut luottaa .
Ja kyllä ne tiesi sen että pahemmassa tapauksessa menee henki taikka tulee pysyvä maan pakolaisuus .
Eikä näitä paikkoja ollut paljonkaan missä olisi voinut esim yöpyä turvallisesti monia pelkoja oli silloin olemassa . terv tepivaari
Peräpohjolassa oli tapana polttaa kahta kynttilää ikkunalla merkkinä että tähän mökkiin saa tulla jääkäreiksi meneviä Isänmaa asialla olevia miehiä tauolle.
Pidän Suomalaisia SS- joukkojen vapaaehtoisia miehiä yhtä kovina Isänmaan asialla olevina miehinä kuin noita jääkäreitäkin….
Juha: ”Pidän Suomalaisia SS- joukkojen vapaaehtoisia miehiä yhtä kovina Isänmaan asialla olevina miehinä kuin noita jääkäreitäkin….”
Voivat olla kovempiakin.
Selvä erokin löytyy: Jääkäreiksi lähtivät Saksaan miehet Venäjän miehittämänä olleesta Suomesta. Jos Vapaussota olisi hävitty niin sillä porukalla olisi ollut edessä maanpako tai kuolemantuomio.
”Panttipataljoonaan” lähtijät sen sijaan lähtivät Suomen valtiovallan suostumuksella ja ainakin teoriassa oli odotettavissa kiitos siitä reissusta.
Virallinen Suomi kuitenkin käänsi selkänsä näille ”pantti pataljoonan ” miehille heti kun sota oli loppunut ja uudet tuulet alkoivat puhaltaa.
Satuin tuntemaan henkilökohtaisesti yhden niissä Suomalaisten SS- miesten joukoissa palvelleen jo edesmeen patriootin, isävainajani hyvän ystävän. Sain joskus omin silmin nähdä tämän, autonkuljettajana palvelleen, taistelijan esittämän Hitlerin myöntämän ajokortin … jota joskus sopivassa mielentilassa saattoi tutuille innostua näyttämään.
Kommunisteja ja niiden mielistelijöille tietenkin semmoinen mies joka oli palvellut maansa puolesta SS-joukoissa oli tietenkin sodan jälkeen punainen vaate , ja vieläpä 80-90 luvuilla jolloin niitä miehiä vielä oli elossa enemmänkin.
Virallinen Suomi käänsi Jatkosodan jälkeen selkänsä kaikille isänmaallisille ihmisille, kuten Jääkäreille, Suojeluskuntalaisille, Lotille, Mannerheimristin ritareille ja Panttipataljoonassa palvelleille.
Panttipataljoonassa palvelleita ei sentään tapettu tai heitetty vankiloihin – heistä nousi merkittävissä asemissa olevia henkilöitä kuten yliopiston rehtori.
Jos Venäjä olisi onnistunut miehittämään Suomen, niin sitten olisi tietysti ollut meno Siperiaan tapettavaksi.
Noilla kynttilöillä viesti oli selvä tänne voitte yöpyä ja oli niitä metsä piiloja monessakin paikassa terv tepivaari
Kirjan nimi ei ole tuollanen, minun kirjani nimi on preussin kuninkaallinen jääkäripataljoona 27 .
eikä siellä kannen päällä lue valheista eikä vastaavista yhtään mitään . terv tepivaari