Ennen ilmakylmäpumpun hankintaa ei olisi tullut mieleenkään tehdä lämpimänä kesäpäivänä Karjalanpaistia, vaikka se onkin herkullista – uuni olisi lämmittänyt kämppää sietämättömästi.
Nyt kun on ilmakylmäpumppu, niin tekaisin herkullisen Karjalanpaistin ja pistelin juuri napaani ensimmäisen annoksen – ja pumppu pitää huoneenlämpötilan miellyttävänä uunista huolimatta.
Se ilmakylmäpumppu poistaa myös liiallista kosteutta ilmasta, joka sekin lisää asumismukavuutta.
Tein jokunen vuosi sitten pumpun ulkoyksikölle kunnollisen pedin rakennuksen pohjoispuolelle. Valoin betonilaatan syvälle maanpinnan alle ja laatan päälle laitoin sitä oleellisesti suuremman Finnfoamin, jonka päälle osittain karkeaa kalliomursketta ja ulommas normaali nurmikko. Nyt ulkoyksikköä ei pääse routa kallistelemaan, vaikka kuinka mieli tekisi.
Enpä ole eläissäni mitään ilmakylmäpumppua harkinnut; meillä kun asunnossa on ovet ja ikkunat, esim puuhellan lämpö poistaa kosteutta oivallisesti.
Tulisijan kun sytyttää korkeapaineella, ovet ja ikkunat kiinni, ettei tule ”takapotkua”.
Ikkunat ja ovet riittävät kyllä asunnon viilentämiseen. Wanhanaikainen talo on paras ja terveellisin talo.
Ikkunat ja ovet eivät riitä riittävään huoneiston viilentämiseen jos ulkona on varjossa 25 astetta. Puhumattakaan että silloin vielä käytettäisiin uunia.
Tykkään nukkua makuuhuoneessa, jonka lämpötila on kesälläkin alle 20 astetta.
Muissa huoneissa en siedä yli 23 asteen.
Asunnossani/toimistossani/työhuoneessani on vielä valitettavasti suurehkot ikkunat etelän puolella. Vaikka sälekaihtimet ovat kiinni ja paksut verhot ikkunoissa, niin silti ikkunat lämmittävät huonetta aurinkoisina päivinä sietämättömästi.
Mökillä tällainen on ja ihan hyvä vehje. Syksyllä se on hyvä tapa jos tarvii vähän lisää lämpöä mutta ei ihan niin paljon että sen kolme pesällistä takassa laittaisi mitä talvella. Lisäksi sillä voi pistää lämmöt päälle etänä että perille tullessa on jo muutama aste plussaa.
Lähteneekö nurisematta käyntiin, jos sisälämpötila on vaikka -20 astetta?
Sillä tosin voisi pitää peruslämmön päällä silloinkin kun ketään ei ole paikalla. Pikkuisen plussan puolella pitäisi paikat kuivana.
Lähtee, mutta sillä säällä harvemmin sitä käytän koska hyötysuhde on niin pieni. Puulämmitys on ylivertainen siinä kohtaa.
Jotkut merkit eivät tiettävästi ole ihan niin kotonaan Suomen pakkasissa kuin toiset. Japsimerkit ovat keskimäärin hyvä valinta koska siinäkin maassa tunnetaan talvi.
Juhani, onko kaksisuuntainen toiminnoiltaan ja sanotko vain piruuttasi kylmäilmapumppu, niitäkin kun on.
Meillä on lämpöilmapumppu, joka hoitaa, niin viilennyksen, kuin lämmityksenkin. On viimeisen päälle hyvä hankinta, meillä se on ympäri vuoden käytössä.
Tässä kerran laskeskelin, että vuotuinen sähkön säästö on 3000Kwh, verrattuna aikaan sitä ennen ja se todellakin on ympäri vuoden käytössä. Silloin kun se ei lämmitä, tai jäähdytä, sisäyksikön puhallin toimii jatkuvasti ja kierrätttää sisätilan ilmaa. Näin se levittää ilmaa joka puolelle ja tekee pienen ylipaineen, jolloin huono ilma virtaa venttiileistä ja monesta muusta paikasta ulos.
Siis sähkön säästö on huomattava, laskettuna muutaman vuoden keskiarvolla. Kaikenlisäsi se toimii vielä pölynimurina, kunhan muistaa vaihtaa / puhdistaa sisäyksikön suodattimen.
” Pikkuisen plussan puolella pitäisi paikat kuivana.”
Suositus yleensä on yli 6 lämpöastetta, että ei kasva kaikenmaailman itiöt ja homeet. Meillä tuossa toisessa rakennuksessa on kaksikin pumppua ja säädetty juuri tuohon ylläpitolämpöön.
Katos Pentti, ilmalämpöpumppu, se on meillä myöskin. Toisaalta talomme on siten rakennettu, että eteläsivulla on varastosiipi ja ikkunoita näinollen vähemmän. Erittäin hyvä viilennys meillä syntyy kun varaston välioven aukaisee ja varastolta päätyikkunan (tuulitunneli).
Lämmityskuluissa ilmalämpöpumppu kyllä säästää melkoisesti. Sitä viilennystä en ole tarvinnut koskaan.
Kalle, meillä taas on ihan toisin ja se tuntuu jo aikaisin keväällä, Jo helmikuulla alkaa aurinko lämmittää ikkunoista ja sen heijastus järven lumisesta pinnasta tehostaa sitä.
Eikä meilläkään se jäähdytys ole päällä, kuin muutaman tunnin helteisen päivän iltana. Se ei vielä edes mittarissa näy, mutta ulkoyksikön alla on ämpärillinen vettä ja se kyllä tuntuu.
Minulla on Suomessa hyvin yleinen Mitsubishin invertteripumppu, jonka nimellinen lämmitysteho on 4 kW ja nimellinen jäähdytysteho 3,5 kW.
Kun käytän sitä vain jäähdytykseen, niin käytän nimeä ilmakylmäpumppu.
Toki jos talvella tulisi hyvin pitkä sähkökatko, niin sitä voisi käyttää lämmitykseen oman agrekaatin avulla.
Siis tarvitset yli 2000€:n investoinnin sähkökatkoksen ajalle. Lähes ilmalämpöpumpun hinta. Ilmalämpöpumppu kun käynnistyessään tarvitsee liki 200A.
Kalle esittää taas luulojaan totuutena.
Nykyaikainen invertteripumppu ei ota käynnistysvirtapiikkiä.
En minä esitä mitään luuloja. Kokemusta ja opiskelua mm autoni asunto-osan laitteistosta. Taajuusmuuttajalla varustettu malli ottaa (kompressori) toki pienmmän piikin kuin on/of-malli.
Menihän tuonne amppeerimäärään nolla ylimääräistä, siis 20 A. Siihenkin tarvitset todellakin yli 4kw invertteriagregaatin, vaihtoehtoisesti 4,5 agregaatin. Kallis investointi lämpöpumppuun.
Kallista, mitä kallista, mutta selviämisen turvaaminen maksaa aina.
Viime vuonna oli vuorokausia kestänyt sähkökatko ja sulatti monet pakastimet.
Niillä, joilla oli jokin muu lämmitystapa, pysyivät sentään kohtuullisestilämpiminä.
Eräälle tuttavalleni lainasi 4 kWA 3-vaihe-aggregaattini ja sillä piti sähköt, kiertopumput, jääkaapit ja pakastimet päällä katkon ajan.
Valitan, tuli virhe ihan ajatuksissa.
Se minun aggregaattini on 2,5 kWA teholtaan.
2,6kw agrellani olen pärjännyt sähkökatkot; jääkaappi,pakastin 2kpl ja lisäksi hieman valaistusta.
Pohjolalle tiedoksi että Mitsubishin invertterilämpöpumppu, jonka nimellinen jäähdytysteho on 3,5 kW (kuten minulla) ottaa käynnistyessään virtaa 4,6A. Sulakekoko 10A. Se 4,6A löytyy lämpöpumpun teknisistä tiedoista.
Noin kilowatin invertteriagregaatti riittää, sillä käytössä se pumppu ei ota virtaa senkään vertaa. Toki jos ihan hirmuisilla pakkasilla yrittää sillä lämmittää, niin eihän siitä mitään tule. Ei ilmalämpöpumppua ole sellaiseen tarkoitettukaan.
Pitihän tuota oikein alkaa tarkistelemaan kun muistelin asentajan viime syksynä sanovan, että 16A sulake mieluummin isompi. No 16A laitettiin. Mitsubishi meilläkin, fh 35.
Kaivelin manuaalit ja tarkastelin taulukoita; kyllähän se amppeerimäärä sinne lähelle 20 menee kun kone laulaa täysillä. Viime talvena oli kovimmat pakkaset siellä -25-28 ja kyllä se 16A kesti mutta täysi 4kw teho, jokainen laskekoon amppeerit.
Lämmityksessä/sulatuksessa 1kw invertteri kyllä saattaa nyykätäkkin kun ottoteho käynnistyessä menee reilusti 1kw.
Nämä uudet invertterikoneet ovat virrankulutukseltaan oleellisesti armollisempia. Yli kahdeksaa ampeeria ei ota missään olosuhteissa. Siten sulakkeen arvoksi 10A on juuri oikea.
Olen jopa ollut niin utelias, että laitoin alkuaikoina huippulaatuisen (todella kalliin) mittarin sulakkeen tilalle ja ihan konkreettisesti kirjasin eri arvoja ylös eri käytöissä.
Niin, siis, väitätkö, että minulla olisi joku museoesine. Normaalein säköteknisin laskuin tuo asia selvinnee. Minulla lienee sama laite kuin Sinulla.
Kalle, ensin väitit että ilmalämpöpumpun käynnistysvirtapiikki on 200A. Sitten pudotit lukemasta yhden nollan pois.
Minulla sen tehoisen ilmalämpöpumpun käynnistysvirta on 4,6 A – valmistajan mukaan, eikä ole ollut yli sen omien mittauksienikaan mukaan.
Minä en väitä mitään vaan totean faktoja.
Matematiikkasi on pielessä Pohjola.
Lämpöpumpun lämmöntuottoteho on se 4 kW ja sähkönottoteho alle puolet siitä.
VTT:n testi kertoo asian yksikäsitteisesti
”Mitsubishi fh 35.
https://www.scanoffice.fi/sites/default/files/liitetiedostot/tuotteet/vtt-s-01359-13.pdf
Liite 3 3(5)
kuvio
Ulkoilman lämpötila, n. -10 °C
Lämpöteho max n. 4 kW
Sähkön max. ottoteho n. 1,950 kW”
Maksimivirta on n. 8,4 A eli 10A sulake riittää loistavasti.
Eiväthän nuo sähköarvot kerro oikeastaan mitään. Pitäisi rehvastella sillä COP, tai paremminkin SCOP arvolla ja tai EER ja SEER arvolla. Ne vasta kertovat lämpö / kylmäilmapumpun tehokkuuden kesällä ja talvella, sekä ympärivuotisessa käytössä.
Meillä oli vuosia sitten kylmäilmakuivuri, sillä ei tosin ole mitään tekemistä näiden kanssa. Vaikka silläkin kierrätettiin ilmaa, sitä mitä ulkona sattui olemaan.
Pentti, nyt ei ole kyseessä mikään rehvastelu. Minä vaan satun pitämään totuudesta.
Jos joku tulee minun blogiini väittämään että ilmalämpöpumppuni ottaa 200A käynnistysvirtapiikin, niin minä tarjoan vastineeksi faktaa. Jos hän sen jälkeen väittää, että se ottaa 20A käynnistysvirtapiikin, niin minä tarjoan jälleen faktaa.
Juha antoi linkin ihan relevanttiin VTTn tutkimukseen, joka näyttää paljonko vastaava pumppu ottaa tehoa ja antaa tehoa ulkoilman lämpötilan funktiona. Kyllä tässä pyrkimyksenä on kumota luuloja ja antaa tilalle tosiasioita.
Ei 3500W nimellisen jäähdytystehon ja 4000W nimellisen lämmitystehon omaava moderni invertteripumppu suinkaan tarvitse 16A sulaketta, vaan 10A sulake riittää mainiosti.
Huomattakoon, että olen tässä elämässä suunnitellut ja testannut pirunmoisen määrän teollisuuselektroniikkaa, sotilaselektroniikkaa ja muutakin. Kyllä sähköopin laskut osataan ja ehkä jotakin myös ymmärretään.
Jo pelkästään suuruusluokat kertovat minulle heti mikä on mahdollista ja mikä ei.
Kalastuksesta minä sitävastoin en tiedä juuri mitään, joten siltä alalta en rupea väittelemään kenenkään kanssa ihan vähällä. No, jos joku väittäisi saaneensa 100 kiloisen sardiinin, niin se kyllä herättäisi epäilyksiä.
Juhani, anteeksi vaan, jos ja kun sanoin pahasti ja se oli sellanen sanonta. Tosiasiotahan vaan minäkin ja monen vuoden kokemuksella, lämpöpumpun osalta.
Pentti, meillä on asiapohjainen keskusteluyhteys – ja hyvä niin.
Kalastukseen lienen perehtynyt melko paljonkin mutta mitä sähkötekniikkaan tulee, uskon asiantuntijoita, en ns ”asiantuntijoita”, olkoot sitten mitä hyvänsä elektroniikan ja sotilaselektroniikan (mitähän sekään on), asiantuntijoita.
Sähkötekniikan peruslaskuihin olen sentään perehtynyt jo omien kokemuksieni kauttakin, mm aurinkosähkö, invertterien loistehot, kompressorien käynnistyspiikit sekä erilaisten sähköisten laitteiden kulutukseen/amppeerit. Sitenhän mitoitetaan mm akut, invertterit, sulakejärjestelmät, käytön/olosuhteiden vaikutus kulutukseen. Siis en ole kokenut teollisuuselektroniikan, vielä vähemmän ”sotilaselektroniikan”, käyttötutkimuksiin perehtynyt; varsinkaan viimemainittuihin tuskin kukaan Pirkan Blogeissa..
Kuka mitäkin kertoo, se jääköön lukijan arvioitavaksi mutta sähkötekniikan perusasiat oletan ymmärtäväni.
Pentin kertomat hienoudet eivät minulle ole tuttuja kun ei ole ollut tarvetta.
Sitten kaikille tiedoksi; katson muiden ohella olevani oikeutettu kommentoimaan vaikkapa ”minun blogilleni”.
”Pentin kertomat hienoudet eivät minulle ole tuttuja kun ei ole ollut tarvetta.”
Kalle, nuo” hienoudet” kertovat ainoastaan pumppujen hyötysuhteesta eri lämpötiloissa. Hetkelliset arvot mitataan +7 asteen lämpötilassa ja muut kertovat ympärivuotiset arvot mitattuna neljä kertaa vuodessa. Toiset taas ovat kylmäpumppujen tehosta kertovia arvoja. Kyllä niistä kerrotaan käyttöohjeissa.
Eu direktiivit sotkeentuvat ilmastopäästöihin sitoutumisesta, jotka pitää saada toteutettua vuoteen 2020 mennessä. Niistä kertovat nuo uudet (SCOP) arvot.
Meidän ”Mitsun 35VABH” COP- arvo max on 5.33. Tuo on siis ilmoitettu arvo. Onhan se hiukan sotkuista, kun puhutaan monesta eri arvosta. En yhtään lähde kinaamaan sähkömiesten kanssa, minä tiedän ainoastaan sen, että voin tehdä helposti vääriä johtopäätöksiä.
Olisi ehkä aiheellista jonkun lopettaa noiden henkilökohtaisten herneiden vetäminen nenään ja kiukuttelu varsinkin, jos esittää fysiikan lakien vastaisia väitteitä.