Vapepa – kansainvälisesi katsoen ainutlaatuinen vapaaehtoisten organisaatio apuna Suomessa

https://www.aamulehti.fi/uutiset/valkeakoskella-kadonnut-opiskelija-loytyi-menehtyneena-200591239

”Valkeakoskella kadonnut opiskelija löytyi menehtyneenä”

Tosiasiassa Vapepan etsijät ovat ainoita koulutettuja etsinnän ammattilaisia Suomessa.

Tieto Vapepan olemassaolosta ja sen käyttömahdollisuuksista ei valitettavasti ole perillä kaikilla poliisilaitoksilla ja edes etsintöjä johtavilla poliiseilla.

14 vastausta artikkeliin “Vapepa – kansainvälisesi katsoen ainutlaatuinen vapaaehtoisten organisaatio apuna Suomessa”

  1. Kyllähän näitä henkilöetsinnän ”ammattilaisia” on Suomessa muitakin; poliisi, rajavartiolaitos ja armeijakin luettakoon näihin.
    Aikanaan sain Lohjan VSS-koulussa pelastuskoirakouluttajan opit.
    Niistä kuvioistahan VaPePa:kin on lähtöisin. Jo silloin 80-90-luvuilla liitettiin henkilöetsintä varsinaiseen pelastuskoirakoulutukseen.
    Kaksi kertaa olen koirineni löytänyt menehtyneen ihmisen; se on kokemus, jota en usein soisi kokevani.

  2. Tosiasiassa poliiseja ja rajamiehiä on koulutettu etsintöihin vain muutaman luentotunnin verran eikä monellakaan ole kuin satunnaista kokemusta etsinnöistä.
    Jopa etsintöjen tilannejohtajina eli nimellisesti etsintöä johtavana on usein poliiseja, joilla ei ole mitään kokemusta etsinnän käytännöstä.
    Pelkkä luento ei tee kenestäkään ammattitaitoista etsijää, vaan se ammattitaito saadaan lukuisista harjoituksista ja todellisista etsinnöistä kokeneiden vetäjien ohjaamana.
    Poliisit ja rajamiehet eivät etsintää todellakaan harjoittele eivätkä kovin usein siellä maastossa etsi.

    Armeijalla ja sen kantapeikoilla ei ole minkäänlaista koulutusta asiaan eikä se, että käytettävissä on satamäärin alokkaita, tee armeijasta ammattitaitoista. Toki kokeneiden etsintäryhmyreiden johdolla sekin joukko voi toimia hyvin.

    Laaja henkilöetsintäkoulutus aloitettiin v. 1964, jolloin erään etsintätapahtuman seurauksena perustettiin Vapepa.
    Pelastuskoirakoulutus on tullut paljon sen jälkeen ja pääosa poliisikoiristakaan ei käytännössä ole pelastus/etsintäkoiria.

  3. Olet nyt hieman sekoittanut VaPePa:n henkilöetsintätoiminnan, joka tapahtui ns etsintäketjutoimintana, siihen ei ennen 80-lukua kuulunut lainkaan etsintäkoiratoimintaa.
    sitä vastoin rvl:n, poliisin sekä armeijan koiratoiminnassa henkilöetsintä on ollut vuosikymmeniä olemassa, sotien aikaan ja sen jälkeenkin.
    Lohjalla koulutettiin koiratoiminnan kouluttajia aina 80-luvun loppuun asti.
    Siviilipuolella jälki- ja hakukoiratoiminta on vuosikymmeniä vanhaa.
    Satun nyt sen tietämään kun aktiivinen palveluskoiraharrastaja ja pelastuskoiraharrastaja vuosikymmenet olen ollut.

  4. Kaiken tietävänä alat muistuttaa erästä toista samanlaista.
    Etsintä ei suinkaan ole pelkkää etsintäkoiratoimintaa, vaan se on monimuotoista ja pääosin kaikkea muuta eli erilaista jalka-, autopartio-, pyöräpartio- jne etsintää. kaikkiin paikkoihin ei koiria edes voi laitta, joten ne on etsittävä ihmisillä. Toki etsintäkoirat tulivat myöhemmin mukaan, mutta se on aivan eri asia ja ne ovat vain osa kokonaisuutta.
    En missään nimessä halua vähätellä etsintäkoiria, koska ne ovat monessa tilaisuudessa todella tärkeitä, mutta en laillasi kuvittele niiden olevan se ainoa merkittävä tekijä.
    Edelleen poliisi-/raja-/armeijan koirien koulutus keskittyy pääosin turvaamistoimintaan ja etsintäkoulutus on hyvin vähäistä, vaikka on jonkin verran lisääntynytkin.
    Samoin näitä koiria jonkin verran koulutetaan erityistehtäviin, kuten huume-, raha- jne -tehtäviin, mutta ne eivät mitenkään liity etsintöihin.
    Edelleen etsintään kuuluu erittäin merkittävänä osana johtamis- ja etsinnän suunnittelutoiminta, mihin ei raja- ja armeijapuolella ole juurikaan koulutusta eikä poliisillakaan paljoa enempää.
    Se, että olet ollut aktiivinen palveluskoiraharrastaja ja pelastuskoiraharrastaja vuosikymmenet, ei tarkoita sitä, että olet kokenut ja ammattitaitoinen etsijä taiettä edes kunnolla ymmärrät, mitä se kokonaisuudessaan on. Koiran koulutus on asia sinänsä, mutta etsintään ihan todellisuudessa tarvitaan paljon muuta koulutusta ja kokemusta.

  5. Olen joskus ollut mukana harjoituksessa, jossa etsintää tehtiin ketjussa. Jo ketjun hallinta niin, ettei siihen jää etsittävän (piilossa) mentävää aukkoa on taitolaji. Sen oppii vain käytännössä eikä kaikki metsämme ole suinkaan helppokulkuisia. On vaikka minkälaisia ryteikköjä ja louhikkoja, välillä jyrkänteitä ylöspäin tai alaspäin.

    Jälkikoiria on ollut mukana sissiharjoituksissa jälittämässä sissejä, mutta se on ihan eri asia.

    1. Tuosta ketjussa etsinnästä olen samaa mieltä. Toisaalta, yksikään rvl:n eikä myöskään muunkaan viranomaisen koiria ole niin yksipuolisesti koulutettu, että olisivat vain jälkikoiria.
      Olen ollut Rvl:n rajakoirien mestaruuskilpailuja (olin sotakoirayhdistyksen pj ja sinne kutsuttu) muutaman kerran seuraamassa ja siellä esim jäljestämisosiossa ei koiranohjaaja tiennyt, oliko kyseessä esine-etsintä, henkilöhaku vaiko jäljestystehtävä.
      Koirakko kun pääsi matkaan, siis jäljelle, matkan varrella kaikki em elementit olivat mukana ja pisteet laskettiin sen mukaisesti.

  6. ….
    Edelleen poliisi-/raja-/armeijan koirien koulutus keskittyy pääosin turvaamistoimintaan ja etsintäkoulutus on hyvin vähäistä, vaikka on jonkin verran lisääntynytkin……
    Niinpä niin. Sinähän nyt nämä asiat tiedät kun kaiketi olet armeijan koirakoulutukset käynyt.
    Taas kerran; Sinun kohdallasi näyttäisi kerta toisensa jälkeen, ei niin tärkeätä mitä jokin vastineen kirjoittaja sanoo, vaan kuka.

  7. Kerrohan nyt Juhak, milloin olet esim sotakoiranohjaajan kurssin käynyt ja missä.
    Olen sitä koulutusta saanut kaikkiaan puolella kymmenellä kurssilla Niinisalossa, silloin kun toimin koirapalvelu-upseerina.

  8. Kyse ei myöskään ole siitä, kuka kirjoittaa, vaan siitä, mitä kirjoittaa.
    En ole puhunut sotakoiranohjaamisesta, väittänyt tehneeni sellaista tai edes antanut kuvaa sellaisesta. Tämä on pelkästään sinun lentävän mielikuvituksesi tuotosta.
    Asioista voi tietää melkoisesti, kun perehtyy asiaan eri tavoin ja ymmärtää kuunnella alan ammattilaisia. Nämä tiedot ovat henkilöiltä, jotka niitä tehtäviä tänä päivänä tekevät.
    Se, että muutama koira on koulutettu johonkin tehtävään ja toimii siinä kunnolla, ei tarkoita, että kaikki ovat.
    Poliisin ja rajan koirien ensisijainen koulutus on turvaamiskoulutus ja sen tuoma jonkinlainen agressiivisuus jo karsii etsintäkoirakäyttöä, koska etsintäkoira ei missään tilanteessa saa olla agressiivinen ja erityisesti ei kateissa ollutta henkilöä kohtaan.
    Tästä esimerkkinä on jokusen aikaa sitten ollut uutinen, missä poliisikoira puri vaaratonta etsittyä.
    Se, että jauhat poliisi-/sotakoirista ikäänkuin kaiken keskiönä osoittaa, että et tuosta etsinnän kokonaisuudesta erityisen hyvin ole perillä.
    Koirat ovat vain osa – eivät kaiken keskipiste ja ainoa tärkeä asia etsinnöissä.
    Erilaiset etsintämenetelmät ja -tavat ovat vain erilaisia työkaluja etsintää johtaville.
    Johtaja suunnittelee etsinnän ja eri etsintätapojen kuten jalka-, auto-, koiraetsinnän jne käytön niiden saatavilla olevien resurssien mukaan poliisin antamien rajausten pohjalta. Sitä ei satunnainen poliisi tai rajamies kykene tekemään, vaan se vaatii pitkän kokemuksen koulutuksen lisäksi.
    Sen jälkeen on etsijöiden ja erityisesti ryhmän johtajan tai koirakon ohjaajan ammattitaidosta kiinni, että etsitty alue voidaan todeta tyhjäksi tai etsitty löytyy.
    Tätä ammattitaitoa, mikä koulutetuilla ja kokeneilla vapepalaisilla on, et todellakaan löydä muualta kuin satunnaisesti

  9. Niin sisäministeriön (poliisi, rvl) , kuin myöskin Pv:n koirakoulutus perustuu hyvin monipuoliseen koiran käyttöön, sitten tulee erikoistuminen erilaisiin erityistehtäviin; kuitenkin monipuolinen yleiskoulutus on ja pysyy. Tottakait vahinkoja sattuu, eräät koirat mm belgianpaimenkoira, ovat erittäin ärsykeherkkiä (tuntenetkohan edes termin), jolloin vahinkojakin voi syntyä joskus; kuten myöskin siviilikoirilla.
    Tekstisi kertoo jo melko hyvin miten hatarasti olet perillä eri laitosten koirakoulutuksesta.
    Tunnettu tosiasiahan on, että osaava koira etsintätehtävissä tekee vähintäänkin kymmenen miehen homman ja se on muuten ihan virallisestikkin todettu.
    Olen muuten käyttänyt koiraa vielä armeijapalvelusvuosienikin jälkeen ammattimaisesti. Lukuisia rötöstelijöiden jäljityksiä, henkilöilmaisuja ja kaupunkiolosuhteissakin. Mm Hämeenlinnassa autovarkaiden jäljittäminen heidän asuntonsa oven taakse. Poliisi hoiti loput.

  10. Kuten totesin koira ei ole ainoa eikä edes kaiken keskipiste tavallisessa etsinnässä.
    Sinä hypetät sokeasti omaa suppeaa aluettasi tietämättä kokonaisuudesta paljoakaan ja kuvittelet olevasi kaiken tietävä, minkä vähättelevät pottuilusi hienosti osoittavat.
    Voit jatkaa tuota kuvitteluasi kaiken tietävyydestäsi, mutta se ei tosiasioita miksikään muuta.
    Pääosa poliisin ja rajan koirista ei ole etsintäkoiria eikä niitä ole edes yritetty sellaiseen kouluttaa. Jostain syystä poliisikin sen tietää, koska etsintään pyritään saamaan tiettyjä poliisikoiria, mikäli poliisi etsintään joutuu.
    Saatat jotain noista sotakoirista tietää, mutta etsinnästä tuskin paljoakaan.
    Sen enempää asiasta kanssasi jauhamatta.

  11. No, hyvä kommenttisi tuo viimeinen lauseesi, voisitko sitten vilkaista 10.12. klo 06.11.
    En todellakaan omaa laistasi laajaa taustatietämystä ja koulutuksellista osaamistasi etsintähommista, en tosin niin ole väittänytkään.

  12. Toisaalta, näyttää nyt siltä ja on jonkin aikaakin näyttänyt, että pari kolme blogistia saa näillä sivustoilla laukoa mitä hyvänsä toisista, vastoin sivuston yleisiä perusteita. Ei ole kovin hyvä kehitys.
    En oikein tunne tämmöistä kehitystä mielipiteiden vaihtoon innostavaksi ja keskustelun perusteeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *