Tein runon itsemurhan tehneiden muistotilaisuuteen 19.11 Virtain mielenterveysyhdistyksen Virtatuvalle. Julkaisen sen ennakkoon näin Pyhäinpäivän kunniaksi.
Syntyä maailmaan
mukana
elon velvollisuus
lahja tai taakka
elettävä on
kuolemaan saakka
Toiselle elämä kuin unelmien tarusta
ihanaa satua
toisen osana henkinen tuska
uupuen kulkea
loputonta
surujen katua
saamatta rauhaa
päivistä karuista
Elämä on haavoilla
sydäntä raastaa
herkän mielen
särkyvä sielu
jaksa ei enää
kytevä
henkien hiillos
syttyä tuleen
aika on riisua
elon viitta
vaipua uneen
päästää irti
henkinen piina
Tänään kynttilän sytytän
oman tahdon kautta
elämänsä päättäneille
en tuomitse
en syytä
itken ja suren
miettien
tänne jääneiden
yhdessä jaksamista
julmaa elämää vastaan
Itsemurha on vaikea ja monisäikeinen asia, mutta siihen päätyneet ovat runon arvoisia.
Mulla lähti paras kalakaverini 2005. Ajoi pitkällä suoralla henkilöautolla rekkaa päin. Tosin on mahdollista että se oli onnettomuus, eikä harkittu teko. En saa tässä elämässä koskaan tietää.
Runo on yksi parhaita apteekin ulkopuolisia lääkkeitä. Kiitos sen jakamisesta.
Erään nuoren miehen tienpää tuli liiankin nuorena eikä kukaan osannut sellasta edes odottaa .
Noin on monasti silloin kun ei osata lukea sanoja joita ihminen tuskassaan kertoo .
Eikä tekijä osaa itseään oikein ilmaista .
Hannulta koskettava runo ilman kulma hampaita terv tepivaari
Valitettavasti tässä kovassa maailmassa kaikki eivät löydä paikkaansa ja tämä nykyinen yhteiskunta on työntämässä yhä useampia tyhjän päälle.
Hälyttävän moni nuori on vailla työtä ja tulevaisuudennäkymää.
On hyvä, että nykyään huomioidaan myös oman käden kautta poistuneet, on annettu ihmisarvo heillekin.
Totta, tässä asiassa ei kukaan varmaan kaipaa paluuta ”vanhaan hyvään hyvään aikaan”.
Itsemurha on asia, jota voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta.
On totta kai uhrin ja hänen läheistensä näkökulma, mutta samalla on usein myös sairaanhoitajien, pelastustyöntekijöiden ja poliisin näkökulma ja jatkossa mahdollisesti myös ”uskonnollinen” näkökulma.
Kokonaisuudessaan vaikea asia, jota olisi joskus ehkä hedelmällistä pohtia kansalaisfoorumilla laajemminkin.