Sinä tuet minua
kaikessa
siedät
sietämätöntä
pelastat
henkiseen nurkkaan
ahdetun sieluni
Sinä yllytät
uupumukseen vajoavaa
valon kokemaan
vaipumasta muumioksi
epätoivoon vaeltamasta
ilon helmen
löytämään
Sinä ymmärrät tuskani
maailman saamattomuudesta
yksinäisen lapsen itkusta
rauniokasan juurella
Sinä olet outo
kummallinen
mitä muuta voisit olla
meidät yhteen kietova
rakkauden sidontaliina
Kaunista 🙂
Hannulla on sana hallussaan terv tepivaari
Kiitos pojat lämmittävistä kehuista.
Useita olen tekstejäsi lukenut, mutta tämä on ehdottomasti yksi parhaista. Teksti on herkkää kuin kesäinen aamukaste, mutta samalla jykevää kuin syysmyrskyn tuiverrus. Helmi. Helmi.
Hannu, olipahan hieno teksti, kiitos.
Päivän mietelause:
Tikkuviina ei tapa tikulla.
Voi pojat, eikö nyt vähän liian kovia kehuja:))