Voi talouskasvuparkaa. Ilman maaseutua talouskasvu kukoistaisi, tiesi kertoa ruotsalainen tutkija aamun uutisissa. Tietty suurta uutista hoetaan iltaan asti ja ehkä ihan ajankohtaisohjelmia myöten. Me maalla asuvat olemme itsekeskeisiä paskiaisia kun emme piittaa talouskasvusta pätkään. Sitkeästi ja muun yhteiskunnan kiusaksi ja turmioksi asumme maalla.
Talouden ja talouskasvun alttarille on jo uhrattu työläiset, vähäosaiset ja muut pienituloiset. Talouskasvu on keppihevonen jonka varjolla voidaan ryöstää ja riistää, ilman uskallusta todellisiin vastaväitteisiin.
Nyt sitten on vuoro maaseudun ja sen väestön joutua yhä kiivaammin talouskasvun hampaisiin. Mitäs siinä sitten, jos kerran talouskasvu vaatii maaseutujen tyhjentämistä, niin ei muuta kuin toimeksi. Äkkiäkös puolitoistamiljoonainen väestö kaupunkeihin siirretään.
Kaupungeissa on varmaan tyhjillään paikkoja vanhusväestölle, joihin linja-autopatteristot kuskaavat maaseutujen kurjuuksista vanhukset onnen kultamaille kaupunkien sykkeeseen. Samalla kyydillä kuskataan työttömät, koululaiset ja lapsiperheet ihaniin lähiöiden betonikennoihin asumaan.
Maataloudesta elannon saaneille löytyy varmaan tekemistä elintarviketeollisuudesta. Kuinka kotoisalta tuntuukaan teurastamoissa käsitellä vaikka sikaa, sitä ulkomailta tuotua. Olla leipomossa töissä leipomassa jauhoista, niistä ulkoa tuoduista leipää ja pullaa, ihan kuin omassa pirtissä silloin aikoinaan kun vielä ei talouskasvun piru kolkutellut ovella.
Teolliset työpaikat ajetaan tietysti alas ja työläiset asettuvat kuka mihinkin kaupunkiin työttöminä työvoimareserviksi suurpääomien käyttöön. Kaikki nämä puolitoistamiljoonaisen väestön siirrot tulevat valtiolle ja kaupungeille edullisiksi ja ylpeinä saavat viisaat päättäjämme esitellä talouskasvumme yhä vain hulppeimpia lukuja.
Ja mikä parasta, kaupungeissa ihmiset tutkitusti elävät lyhemmän elämän kuin maaseudulla ja sekin talouskasvua hidastava asia saadaan pois päiväjärjestyksestä. No, onnettomimpia ihmisiä elää kaupungeissa kuin maalla, mutta mikä etuoikeus maalla olevilla on onnellisuuteen. On hyvä olla kollektiivisesti onneton, pääasiahan on talouskasvu, vai onko joku eri mieltä?
Minä ennustan ja olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että muuttoliike kaupunkeihin suuntautuu toisinpäin. 10- 15 vuoden päästä maaseudulle tulee väkeä lisää ja kaupunkien kukoistus alkaa vähentyä.
Siitä on nyt jo vahvoja ennusmerkkejä, moni alkuperäinen syntyjä muuttaa juurilleen. Saattaa tulla eläköitymisen vuoksi ja hän tulee tarvitsemaan myös palveluja. Maailma muuttuu koko ajan ja suuri osa töistä alkaa digitalisoitumisen mukana olla etätyötä. Nyt jo moni tekee sitä ja käy työpaikallansa kerran kaksi viikossa, joskus jopa harvemmin.
Ei ihminen ole luotu elämään lokeroissa, eikä kulkemaan kylki kyljessä toivottomissa ruuhkissa.
Kuka viimeksi lähtee kaupungista, sammuttakoon valot. Tervetuloa vaan Kihniöön ja Urjalaan, kyllä maalla on mukavaa.
Tänään juuri luin paikallislehdestä, että Helsingistä on muuttanut Tammelaan viime vuonna 40 henkilöä; kaikki alle 45v.
Olisikohan tämä ehkä jo sitä orastavaa takaisinmuuttoa?
Vaimoni ja minä muutimme n 30v sitten Tammelaan Katajanokalta.
Ainoastaan sellanen maa jossa maaseutu ja kaupunki menee käsikädessä on toimiva sanokoot Ruotsin viisat mitä itse haluaa .
Nitä ei pidä joka asiassa matkia, voisin hyvinkin muuttaa maalle asumaan jos olisin n 40 vuotias mutten enää viitsi kun ikää on jo melkoisesti enempi .
Asuttu maaseutu on maan elinehto mutta kaupunki turvaa asutun maaseudun parhaiten .
Ja muutoinkin vastakkain asettelu maaseudun ja kaupunkin välillä on tyhmintä mitä voi olla terv tepivaari
Takaperin tulin aikanaan minäkin, se oli jo kauan sitten. Kahdeksan vuotta opettelin Helsingissä asumista, mutta eihän siitä mitään tullut. Maalaispoika on maalaispoika.
Vihreät tietenkin kannattavat muuttoa kaupunkeihin, jotta ihmiset vieraantuisivat luonnosta ja aiheuttaisivat enemmän materiaalin haaskaamista, kun ihmiset jättäisivät kotinsa maaseudulla.
Kaupungissa ihmiset tulisivat myös enemmän riippuvaiseksi sähköstä, jotta vihreät pääsisivät rakentamaan lisää sattumavoimaa ja lisää sattumavoimaa tyvenellä korvaaviaa sähkötehtaita.
Ruoka tulisi kaupasta. Nuudeleita kaukaa idästä ja etelän hedelmiä.
Kaupungeista ihmiset voisivat kätevästi lähteä ilmastonpilauslennoille, miten vain mieleen juolahtaisi.
Jos tulisi sota, niin kaupungeissa suomalaiset olisivat kivemmin motitettavissa, jos vaikka tulisi sota EU:n liittovaltiodiktaattorin ja Suomen välille.
—————————
Vaihtoehtoja:
Ympäristöä rasittavaa rakentamista ja sen tarvetta voitaisiin vähentää, kun avustettaisiin eläkeläisten muuttoa maaseudulle pois kasvukeskuksista. Tämä alentaisi vuokratasoa ja asumistukia ja (vihreitten tavoittelemaa) yleistä velkaantumista ja velkaorjuutta.
Haja-asutusalueila tulisi suosia lämmityksessä kotimaisia polttoaineita.
————————–
Tämä kuitenkin saattaisi haitata vihreän politiikan tavoitetta eli köyhien palelluttamispyrkimystä. Jos vielä joskus tapahtuva auringosta tuleva sähkömagneettinen purkaus lamauttaisi sähköverkon joksikin aikaa, niin ilman sähkövapaata lämmitystä se voisi kivasti tappaa väkeä niin maaseulla kuin kaupungeissakin.
Vihreät pitänevät hienona myöskin sitä, että sähköverkko on altis terrorismille. Vihreät ovat tässä mielessä muistaneet huolehtia siitä, että rajat ovat apposen auki, sillä voihan tulijoiden joukossa hyvinkin olla asiaan perehtyneitä, jonka mahdollisuuden pohtiminenkin takaa vihreille aivo-orgasmeja alinomaa.
Ihan noin historiallisesti, sveduilla ei ole jokuseen toviin ollut sekopäiden johtamaa pellekansaa rajan takana, joten on pullamössöä mussuttaen voinut keskittyä tähän yhteen aspektiin ja tyhjentää suurin osa maasta.
Valitettavasti svenssonit ovat osoittaneet, että typeryys kasvaa kaupungistumisen myötä joka suhteessa.
Meidän ei missään tapauksessa pidä seurata svenssonien mallia.
Lukekaas Osmo Soininvaaraa hieman:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/soininvaara-maaseudun-ja-kaupungin-koko-vastakkainasettelu-on-h%C3%B6lm%C3%B6-eiv%C3%A4t-ne-kilpaile-kesken%C3%A4%C3%A4n-1.207331
Eipä pitäisi olla vastakkainasettelua, mutta nythän nämä suurimpien kaupunkien poliittiset päättäjät ovat alkaneet ajaa kaupunkien etuja muun maan suhteen ja esittävät perusteluna nimenomaan, että vain kaupunkien kasvu on tulevaisuutta. ja takaa investoinnit ja kehityksen.
Kyllä se kaupunkien etujen ajajia on pikku porukka, kepun pomot etusijalla jossa ne luulevat saavansa suurempia voittojaan .
Mutta kyllä on koko maan etu että kaupunkien ja maaseudun väen kesken on olemassa konsensus, vain niin kaikki saa jotain hyvääkin .
Sipiläkin on viemässä maaseutua riitoihin kaupunkien asukkaiden kanssa, ja on jopa unohtanut alkiolaisen ajatuksen kokonaan .
Hänella ei ole suurempaa näkemystä koko maan asioiden hoidossa kunhan hän saa, muiden niin nökön nuukaa ole mitään saada .
Olis parrei ensin miettiä kun tekee päätöksiään, loppu tulos on sutta ja sekundaa, eikä hyödytä oikeasti kun pientä porukkaa terv tepivaari
Tepi ei seuraa edes Helsingin ja Vapaavuoren pyrkimykisä, joissa yritetään 21 suurinta kaupunkia niputtaa yteen ja Hesa, Espoo ja Vantaa pakkoyhdistää. Kyllä sylttytehdas on Vapaavuoren Helsiki-kaupunkikeskeisyydessä yksinomaan. Kepuhan se on syyllinen silloin eikö niin ?
Eikös se aloite kuitenkin lähtenyt Tampereelta? Jostain olen niin kuvitellut lukeneeni.
Vapaavuori ei kiinnosta enää minua vähääkään, täysin ja ainoastaan helsinkikeskeinen. Hyvä, että ei tullut Koomuksen isoa pomoa hänestä.
Tuo Vapaavuori on vain yksi poromestari nuot helsinkin alueen sivukaupunkit olisi pitänyt pakko yhdistää jo aika päiviä .
Kyllä Helsinkiäkin tulee seurattua vaikka etupäässä Tampereen kehitystä kyllä tarkkailenkin .
Ja maaseudun ja kaupunien väliin ei suomessa rakenneta muuria kenenkään toimesta .
Koko maan etu on hyvin toimiva maaseutu ja kaupunki miljööt . terv tepivaari
Kokonaisuudesta ja yhteisestä edusta viis, kun oman vallan kasvattaminen on tavoitteena.
Tässä Vapaavuori kuten myös Tampereen pomot ovat aktiivisia.
Eipä meikäläistä kiinnosta kaupunkiin muutto, ei niihin betonilokeroihin, ei myöskään omakotitaloon, jossa naapuri asuu aidan takana ja ikkunasta näkyy naapuriin sisälle; ei, ei ja vielä kerran ei.
Talouskasvu on materialistisen aikamme pyhä lehmä, kaikki muu johon ihminen voisi haluta ja pyrkiä tallautuu sen alle.
Eikä talouskasvun tuottamista hedelmistä halua nauttia vain kaupunkilaiset, hyvin maistuu maalasillekin.
Itse olen myös yksi heistä joka on valinnut asuinsijakseen maaseudun kokeiltuani toistakymmentä vuotta millaista on elo Helsingissä ja Espoossa.
Mekin asuimme 2000 – luvun alussa vuosia Artjärvellä ”pehtoorin” talossa, 1800-luvun lopulla rakennetussa. Siellä oli 7 tulisijaa ml. täyspitkillä haloilla lämmitettävä leivinuuni ja sitten samassa kokonaisuudessa puuhellat jne.. Oli kuitenkin nykyaikaistettu taidolla juoksevine vesineen, kaasulämmin vesineen, upeine kylppäreineen ammeella. Elektroniset hälytysjärjestelmät, kun olimme pois Porvoossa käymässä.
Artjärven ( Artsjö) Osuuspankin pyörivä valomainos oli katseen päässä samoin hienot palvelut.
Kalastus talviverkoin ja kesäverkoin.
Rantasauna Pyhäjärven rannassa, joka kertoi ruotsinkielisestä kulttuurista Suomessa Högforssin lämminvesivaraajineen , kylpyaltaineen ja ulkosuihkuineen.
Elämä oli sitä ihanaa, mitä olimme kaivanneet. Hautapaikkakin mäellä oli katsottu.
Sitten maanomistusriidat johtivat siihen, että muutimme pois- ikävä jäi.
Pitää sano maalle muutosta että se juna meni jo ja syynä on ikä en enää viitsi kahlata lumihankessa .
Kesät siellä vielä menisikin ja paljon maalla olenkin kesä aikaan ja silloin liikun luonnossa . terv iraplikka ja tepivaari
Ja vaikka tuo iraplikka onkin kaupunkin fiini koira rouva niin sattu sillekkin tuossa kun viimeksi kävimme maalla iraplikka meni lehmälaitumelle .
Siinä tuijottivat toisiaan eivät rähisseet toisilleen kaippa iraplikka ihmetteli onpa kumman näköisiä koiria .
Mutta varmaan lehmätkin mietti onpa pieni lehmä .
kun kutsuin tuli heti matkalla astui tassunsa lehmän liukumiinaan kun sitä pesin pikku purossa oli häpeissään kun tassu haisi kummalliselle mönjälle . terv tepivaari
Kyllä maaseutu elättää edullisemmin ja lähes tyhjästä.
Isäni äidin kanssa elätti viisihenkisen perheen pienellä omavaraistaloudella sodan jälkeen ilman tukiaisia.
Tänä aamuna kun siinä neljän aikaan käppäisin hakemassa tuon lehden postilaatikosta; haistelin syksyistä ilmaa, automaattivalot kun syttyivät, tekivät kahden maailman, pimeän ja valoisan alueen kontrastin. Tuuli oli lähes 0, syksyn tuoksu ilmassa vahvana, kaiken kukoistuksen loppua enteilevänä, ruoho ei enää kasva, sumu on ajoittain sakeaa; tämä on syksyä ja maalaismiljöötä parhaimmillaan. Ei ole liikenteen huminaa, ei muuten tuulimyllyjenkään sitä infraäänisaastetta, ei, ainoastaan hiljaisuutta kahden; pimeän ja pienen valoisan alueen harmooninen yhdessäolo. Se on tätä syrjäseutujen maalaisuutta, jota kaupunkilaiset haluavat ainakin kerran vuodessa maistaa.