190 : sellä mersulla ajoin vuonna 1989 ja autokoulu oli Lahden seudun autokoulu.
Inssillä oli kauhea krapula ja hän käskytti minut ihan ensimmäiseksi ajamaan Sopen Bupin eteen, joka sijaitsi silloin Lahden sopenkorvessa. Inssi huitaisi siellä naamariinsa pari kaljaa ja yhden terävän ja matka jatkui.
Taisin ajaa kerran punaisiakin päin, mutta siitä ei inssi piitanut , vaan antoi mennä inssiajon läpi.
Nykyään ajokortissani on merkinnät AB E
Eka autoni oli datsun 120A.
Minulla vaihdettiin inssiajoon yllättäen autoa autokoulussa, ja vielä semmoinen jossa oli vilkkuviiksi viallinen, toi vähän lisähaastetta. Vaan tylsäähän se olisi ilman lisähaasteita joten pitihän se kerralla läpi mennä. Haukut sain siitä etten osannut navigoida Tampereella, mutta sekin taito on paikattu sittemmin.
Oma auto oli sitten ’92 Micra. Ihana auto kyllä, tienpinnan tunsi persuksessa, ei tarvinut hetkeäkään arvuutella. Kiihtyi kaupunkioloissa ripeästi, kaikki hyvin kunhan et moottoritielle mennyt. Halpa kun mikä ja kulutus pienempi kun lähes vuosikymmenen uudemmissa. Huoltoonkaan ei montaa killinkiä mennyt.
Kaverille se meni vielä sen perään, sitten ruostui puhki.
Itse muistan kuin eilisen päivän inssinajon Mäntässä – hyvä kokemus kaikenkaikkiaan. Puhuin vastuullisuudesta ajon aikana että turvallisuudestakin kun teki vieressäni omia merkintöjään.
Ei kieltänyt puhumista ajon aikana … pikku sarkasmilla !
Eka Datsun bluebird,toka Toyota Corolla että kolmas Celica … näillä mentiin memoryyn,jotka eivät unohdu.
Eka auto oli kuplavolkkari, jolla ajettiin jäällä ja ikää oli 12 v.
Ajokortin saatua ekoina autoina olivat Ford Capri GT-72 ja Cadillac Coupe De Ville – 61.
Aika monta jenkkiä ja Euroopan ihmettä on tullut omistettua ja ajettua ajalta jolloin autoissa oli vielä persoonallisuutta.
Inssiajo hesassa kuormurilla 60-luvun alussa ja se muuttui aikanaan rekkakortiksi en toki ikinä ajanut rekkaa ja luovuin rekkalisästä iän myötä. Eka auto Citroen 2CV.
Jaa, muistanpa myös oman inssiajoni. Sattui pahamaineinen inssi tutkinnon vastaanottajaksi. Meitä oli kaksi kokelasta. Ensin joutui ajamaan joku tyttönen ja minä istuin takapenkillä. Tyttö hieman hermoili ja sammutti auton jossain risteyksessä, eikä tainnut ihan osua ryhmityskään viivalle. Inssi haukkui tytön ihan pystyyn, ajatti kesken ajon takaisin konttorille ja suorastaan heitti tytön ulos.
Melkein meinasi jännittää, kun oma vuoro tuli. Kieli keskellä suuta ajoin. Jostain inssin piti päästä natkuttamaan, joten arvosteli tiukasti parkkeeraustani, kun käski parkkeerata syrjäkadulla poikittain kuusiaidan viereen. Ei kuulemma ollut auto 90 asteen kulmassa ajorataan nähden. Arvoitukseksi jäi, miten inssi sen arvioi, kun katukiveystä ei ollut ja katua rajannut kuusiaitakin oli vuosikymmenten mittaan kasvanut aika vituralleen elikkä oli pahuksen mutkainen 🙂