Mitkä olisivat mahdollisuutemme?
Miten sota etenisi?
Mitkä olisivat vihollisen ensisijaiset hyökkäyskohteet?
Nuo kolme päällimmäisintä kysymystä askarruttavat ainakin minua.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Mitkä olisivat mahdollisuutemme?
Miten sota etenisi?
Mitkä olisivat vihollisen ensisijaiset hyökkäyskohteet?
Nuo kolme päällimmäisintä kysymystä askarruttavat ainakin minua.
Mielestäni nämä eivät ole nykyaikaisen sodan kysymyksiä enää.
Jos he oikeasti Suomen haluaisivat, pohjatyö tehtäisiin epämääräisillä tonttikaupoilla, mv-lehdillä, dosentti Bäckmaneilla, venäläisvähemmistöämme kiihottamalla, välit EU:hun ja Ruotsiin hajottamalla, yms. Toinen hyökkäysaalto olisi toki sitten tietoverkkojen yli, hajotetaan sairaalat, hajotetaan virranjakelu. Lopulta pienillä vihreille miehille jäisi aika vähän tehtävää.
Meidän tärkein puolustuskeino on sivistys. Toiseksi tärkein on tietoturva.
1) Loistavat
2) Muutamassa päivässä oltaisiin Uralilla.
3) Karjalan männyt
Kyuu
Olet varmaan oikeassa. Mulla on vaan vanhempikantaisia käsityksiä sodankäynnistä, nykyaikaisestakin.
Timo, otsikossa on kirjoitusvirhe. Ei jos, vaan kun. Venäjä tulee varmasti hyökkäämään taas Suomen kimppuun, yrittäen jälleen valloittaa koko Suomen ”takaisin”. Kysymys on vain, että milloin.
Neukkulan romahtamisen hujakoilla tapahtui kaksi eri suuntiin vaikuttavaa merkittävää tekijää:
1. Suomi hankki Saksan itäisen miehitysvyöhykkeen konkurssipesästä melkein ilmaiseksi valtavan määrän käyttökelpoista puolustusmateriaalia ja jenkkilästä Hornetit. Nämä päätökset nostivat Suomen puolustuskyvyn ihan uudelle tasolle.
2. Halosen päästyä valtaan, tai vieläkin tarkennettuna kun demarit saivat hankittua ”värisuoran”, niin Suomen puolustuskyky ja puolustusvalmius ajettiin tarkoituksellisesti alas ihan perusteellisesti (on ihan sama mitä juhlapuheissa puhutaan).
Tämä pykälä 2 suorastaan houkuttelee Venäjää hyökkäämään taas Suomeen. Puolustuskyky on hyvin helppoa ajaa alas nopeasti, mutta puolustuskyvyn rakentamiseen menee vuosikymmeniä.
Älä höpäjä !
Vuonna 2008 Venäjä hyökkäsi Georgiaan ihan tavanomaisin panssarijoukoin tietysti vahvistettuna tykistöllä ja laskuvarjojoukoilla. Puhumattakaan laivaston maihinnousuista ja ilmavoimien hyökkäyksistä.
Juuri ennen hyökkäystä ja hyökkäyksen aikana Venäjä kävi Georgiaa vastaan voimakasta kybersotaa ja varsinkin informaatiosotaa. Venäjä epäonnistui yrityksessään valloittaa Georgia ja asettaa vapailla vaaleilla valitun presidentti Saakashvilin tilalle Kremlin nimittämä nukkehallitus.
Vuonna 2014 Venäjä suoritti varsinaisen hybridisodankäynnin iskun Ukrainaa vastaan, mutta myös perinteisin voimin panssareilla, tykistöllä, jalkaväellä, jne. Se sota jatkuu edelleen, sillä ukrainalaiset eivät antautuneet kuten Venäjän johto oletti.
Timon alkuperäisiin kysymyksiin jätän ainakin tässä vaiheessa vastaamatta – ihan tarkoituksella.
OK
Itse en kyllä usko Venäjän hyökkäykseen Suomeen, mutta ehkä joku osaa esittää sille perustelut, mutta pyydän, että ne ovat tässä ajassa.
Vaikka meillä on eräs piiri joka sitä asiaa koittaa retostella niin en usko että hyökkää .
jos sen tekisi olisi siinä kolmannen maailman sodan ainekset koossa jotenka se siitä terv tepivaari
Sopiiko ettei mennä minun avauksissa henkilökohtaisuuksiin.
Putkista vastaan saa hyökätä. Hän on itse koko elämänsä uhrannut hyökkäämmällä Venäjää vastaan.Perun edellisen kommenttini asiattomana.
En nyt ymmärrä näitä hyökkäyksiä Putkista vastaan ?
Asiosta erimieltä oleminen on keskustelun perusta.
Juuri niin Mika.
Sotilaan ei välttämättä tarvitse avautua strategisissa kysymyksissä julkisissa keskusteluissa.
Niin, Markku Savikivi, kenen sotilaan? Tietääkseni näillä sivustoilla ei kirjoittele yksikään ammattisotilas.
Kiitos kommenteista ja hyvät yöt.
En pidä sitä todennäköisenä. Kolmannen maailmansodan yhteydessä näin voisi olla mutta siihen vaaditaan jo Natoakin.
Timon avaus oli aivan aiheellinen; Suomen puolustus. Kuitenkin ”lähestymiskulma” asiaan ei mielestäni ole, ei jos tai kun vaan pitäisi kysyä miksi? Siitä näkökulmasta avautunee oikeampi asia.
Ei olisi Venäjänkään etu hyökätä noin vaan Suomeen, elämmehän kuitenkin varsin vakaassa tilassa ja keskusteluyhteys itä-naapuriin kohtalaisen hyvä.
Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, joutuisi se melko helposti jopa kolmen rintaman sotaan; itä-kaakossa nytkin Venäjän sotavoimia sitoo Afganistanin alueen kriisi, etelässä lähi-idän vastaava. Tuskinpa Venäjä haluaa ja olisiko ehkä nykytilassa voimavarojakaan avata konfliktialue pohjoiseen; en usko.
Suomen mahdollisuudet; siitä sotilasasiantuntijoillakin (korkeasti koulutetut ammattisotilaat mm)on ainakin kahdenlainen näkemys. Lopputulema lienee, että kohtuullisen heikot.
Ei Venäjää (suurvalta-armeija) vastaan ole mikään este alta kaksikymmentä Hornettia (korkeintaan sen verran saatavissa ilmaan), ne on melko helposti nykytekniikalla tuhota jo kentille, samoin entisestä Itä-Saksasta ostettu lähes sotaromu, tuskin mikään pidäke.
Jos joku ajattelee sissisotaa; siitä on nykypäivin Suomen oloissa tulossa, ehkä jo tullutkin, melko marginaalinen osatekijä; eri asia, jos meillä olisi vuoristoja solineen, luolineen, suurine korkeuseroineen. Edes metsät ja suot eivät nykypäivin ja nykytekniikkaa vastaan enää kunnolla toimi. Nostalgiaa ja sotaintoilua, sanoisin. NATO (USA) ei meitä auttaisi, ei pystyisi, johtuen sen hitaasta päätäntä rakenteesta.
Miten sitten Venäjä, jos laskelmoisi kannattavan, Suomeen hyökkäisi, jos hyökkäisi. Mitä nyt olen nykysodankäynnin taktiikoista lueskellut; strategisten solmukohtien lamauttaminen(maahanlaskut, tuhoaminen ainakin osittain), osittainen infran lamauttaminen…jne. Samanaikaiset tarkkaan tiedustellut ilmaiskut, ilmateitse kuljetettavat (heko) joukot lisäalueiden haltuunottoon, vasta viimeisenä joukkojen keskitykset esim moottoroiduin kuljetuksin. Näin se ehkä menisi, uskoisin.
Suomessa on pian kaksikymmentä vuotta lietsottu melkoista russofobiaa ja viimeisen vuosikymmenen aikana se on edelleen voimistunut (politiikka ml vaikuttajana). Kukaan ei tunnu olevan huolissaan USA:n suurvaltapyrkimyksistä. Suomellahan on kymmeniä vuosia vanha perinne vakoilusta (signaalitiedustelu mm), pääasiassa USA:n hyväksi, jos kyllä sama pätenee Venäjänkin osalta.
Mm Pohjois-Norjassa on valtava ”sääasema”(signaalitiedustelu), Venäjällä vastaava lähellä koillis-rajaamme, Suomellakin vielä yksi signaalitiedusteluun varustettu (tosin jo nyt lienee vanhanaikainen) lentokone.
Aikanaan muistan mm Suomenlahdella ja Itä-meren pääaltaalla parveili melko suuri neuvostoliittolainen ”kalastuslaivasto”, ei ole enää, kalatko ehkä loppuneet?. Sitä vastoin näitä ”sääasemia” on entistäkin enemmän Itä-merta ympäröivillä rannikkoseuduilla; Suomellakin.
Kaikki tuo edellä oleva oli sitten sitä sotilaallista puolta. Jos meillä diplomatia hoidettaisiin huomioiden pitkän itä-rajamme, keskityttäisiin hyvien suhteiden edelleen kehittämiseen, poliitikot huolehtisivat esim kyberturvallisuuteen riittävästi resursseja, kehitettäisiin kauppasuhteita (osto, myynti), pyrittäisiin välttämään vastakkainasettelua; silloin ei tulisi turhia konflikteja.
Kaikesta huolimatta Suomen puolustuskykyä tulisi edelleen kehittää ja nimenomaan puolustuskykyä, kaikki olisi nykyistä paremmin.
Huolimatta edellisestä, olen suht levollisin mielin, ehkä järki kuitenkin ja toivottavasti poliiikoillammekin tulee sieltä syvältä piilostaan esiin. Toivotaan.
Huomautusta! Toivottavasti ei enää tule henkilöön kohdistuvia solvauksia. Nyt mennään niillä rajoilla ja jokainen blogin avaaja voisi itse vahtia omaa kommenttiketjuaan. Timo antoi hyvän varoituksen.
Muutama sopimaton ja asiaton kommentti poistettu.
En ole käyttänyt henkilöön (nimettyyn) käypää solvausta; sitä vastoin nyt minusta jotenkin tuntuu, että tasapuolisuus horjuu; olkoon.
Kalle, sano mikä ja miksi horjuu!
”En ole käyttänyt henkilöön (nimettyyn) käypää solvausta; sitä vastoin nyt minusta jotenkin tuntuu, että tasapuolisuus horjuu; olkoon.”
Natoon kysymys yhä ajankohtaisempi jahkailu pilaa sen mahdollisuuden.
Miten on Ukraina tänään?
Jotta Venäjän hyökkäyskynnys Suomeen nousisi, niin:
1. Suomen puolustusmäärärahat pitää nostaa heti ja pysyvästi vähintään tasolle 2% bruttokansantuotteesta (nyt ovat noin 1,3% BKTstä). Tällä nykyisellä puolustusmäärärahojen tasolla on ihan turha väittää Suomella olevan puolustuskyky ja puolustusvalmius.
2. Suomeen pitää perustaa uudelleen Suojeluskunnat puolustusvoimain komentajan alaiseksi puolustushaaraksi. Siten poistetaan vakava maavoimien puolustusvalmiusongelma kustannustehokkaasti. Suojeluskuntalaisilla henkilökohtainen ase patruunoineen kotonaan hyvässä asekaapissa ja raskaat aseet läheisen suojeluskuntatalon asevarastossa. Autonominen valtakunnallinen viestiverkko ja hälytysjärjestelmä.
3. Suomen pitää liittyä demokraattisten maiden puolustusjärjestöön NATO, jotta meillä olisi mahdollisuus saada edes välttämättömintä materiaalista apua KUN Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun yrittäen jälleen valloittaa koko Suomen. NATO-jäsenyys päästää upseerimme NATOn satelliittitiedustelun, signaalitiedustelun, jne. tuloksiin ja tiedusteluanalyyseihin. Saadaan myös satelliittiviestintämahdollisuus täydentämään viestiverkkojamme.
Todellakaan mitään omia aseistuksia kaikennäköisille höyrypäille. Armeijasta kyllä ilmoitellaan jos tarvii toimia ja miten toimitaan.
Suojeluskunnat ja koskemaan kaikki harjoitukset vuosittain. Aseet ja tarvikkeet voisivat olla hajautetusti joka pitäjässä nopeasikin saatavilla. Sissitoiminta on pienen maan tehokkain puolustus.
Kalle Pohjola
Olet laittanut hyviä ja analyyttisia kommentteja loukkaamatta ketään.
Sieltä Saksan itäiseltä miehitysvyöhykkeeltä ostettiin 1990-luvun alkupuoliskolla romuraudan hinnalla täysin käyttökelpoista puolustusmateriaalia – eikä romua, kuten jotkut ovat väittäneet.
Esimerkiksi venäläistä alkuperää olevia 122 mm panssarihaupitseja 2S1 Gvozdika. Vieläpä varsin merkittävä määrä mekanisoiduille yhtymillemme. Toki ovat vanhoja, mutta edelleen täysin soittokuntoisia pelejä. Vasta nyt ollaan hankkimassa parempaa kalustoa (K9 Thunder). Menee vuosia ennen kuin ne ovat operatiivisessa käytössä ja ne Gvodzdikat ovat varmaan senkin jälkeen sodanajan kalustona käytössä.
Ne Gvozdikat ovat parhaillaankin Ukrainassa sotakäytössä niin Ukrainan kuin myös Venäjän joukoilla.
Tämä vain yhtenä esimerkkinä.
Näin ”sergei-miehenä” olen sitä mieltä , että myös ilmatorjuntakalustoa voisi ajanmukaistaa.
Muistan omalta palvelusajalta, kun Sveitsistä hankituissa automaatti 35 millisissä oli paljon teknisiä ongelmia.
Sergeistä tehtiin Suomessa modernisoitu versio, joka ei ole ollenkaan hullumpi, vaikka modernisoinnista on jo aikaa.
Parhaillaan hankitaan olalta ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia Stinger. Nekin käytettyinä mutta uudistettuina – kun puolustusmäärärahat ovat rikollisen alhaisella tasolla. Stingereitä pitää ehdottomasti hankkia lisää ja suuri määrä sittenkin.
Se Oerlikon oli periaatteessa ihan pirun hyvä ase, mutta kun vanha, niin analogialaskimella varustettu ja vikaantuuhan elektroniikka varsinkin täällä kovin muuttuvissa olosuhteissa. Ehkä säilytystilan kuivuuteen ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Lämpötilan vaihtelu, kondensoituminen ja yleensäkin kosteus tahtoo tehdä tuhojaan.
Se entinen Nliitto oli joka suhteessa mukavampi kuin tää nykyinen venäjä.
Luultavammin lentokentät on ensi iskun kohde ja tutka-asemat. Sen jälkeen kun ne olisivat poissa pelissä ei montakaan hornettia enää ilmaan saataisi. Sitten olisi ilmapuolustus lähinnä olalta laukaistavien lähitorjunta ohjusten varassa, joten toivottavasti niitä olisi jakaa riittävästi… Tosin onhan meillä liikuteltavia tutka-asemia rakennettu pasin alustalle ja jos ne pysyvät liikkeessä niin ainakin osittainen tutkaverkko pystyttäisiin ensi-iskun jälkeen ehkä säilyttämään. Ilmaherruutta ei tietenkään oli mahdollista pitää suurvaltaa vastaan… mutta MATALALLA lentäviä hekoja ja lekoja vastaan voidaan operoida kunhan meillä vain on tarpeeksi olalta laukaistavia lähi-ilmatorjunta ohjuksia…
Myös nykyiset kaukovalvontatutkat ovat liikuteltavia. Pitää vaan ajoissa käskeä vaihtelemaan paikkojaan.
Ihan sama ongelma on Hornettien kanssa. Ne voidaan hajasijoittaa JOS saadaan siihen käsky ajoissa. Se käsky kuitenkin edellyttäisi, että joku riittävän korkeassa asemassa oleva uskoisi hälyttäviä viestejä. Se on suurin ongelma – ei haluta uskoa että Venäjä hyökkää.
En kirjoita henkilö tason kommenttteja en ole sellasta tehnyt enkä tee .
Minua onkyllä sitäkin tehty aika paljonkin ja ne otan niin että kun tiedot loppuu kirjoitetaan henkilö tasoon .
Kinaan kyllä muttei niitä voi sanoa henkilö tasolle menevinä .
Politiikkoja pitää arvostella mutta heitäkin vain tekojensa mukaan terv tepivaari
Joka suuntaan pitää puolustusvoimien olla varuillaan joka hetki siinä ei ole vapaapäiviä millään maalla .
Hyökkäämiseen en usko monestakaan syystä suurin taitaa olla se ettei länsimaat katsele jos suomeen hyökätään .
Olisi katastrooffi sille hyökkäjälle vaikka meillä ei ole NATO jäsenyyttä suomesta pidetään paljon länsimaissa .
Ja on se lommo idänkin puolella mielessä jonka pieni suomi sille teki nyt tuo asuu meidänrajallakuitenkn ja se onfkta asia terv tepivaari
Maanpuolustus ei ole, eikä saa olla, uskon asia. Pitää tehdä työtä sen eteen että on hyvä puolustuskyky ja korkea puolustusvalmius.
Teuvo, kerroppa minulle mikä länsimaa tulee Suomelle apuun kun Venäjä hyökkää Suomen kimppuun? Ja millä ”lihaksilla”? Ruotsiko? 🙂
Juha luuletkos että lentokalusto olisi jollain kentällä kovinkaan pitkään suomessa pääsee ilmaan monesta kohtaa ilman kenttääkin terv tepivaari
Kaikki tulee apuun jotka kynnelle kykenee terv tepivaari
Jos Venäjä hyökkää. Oma kuvitelmani yrittää selviytyä on se että suviaikaan pidän veneessä aina viitisenkymmnentä litraa bensiiniä ja kompassin varalla. Talvisaikaan on autotallissa hyvin voidellut sukset, vaatetta ja rukkaset sekä karvalakki, reppu jossa tarpeeksi evästä merenkurkun yli hiihtoon.
Matkaa kotoani Holmöhön Uumajan edustalle on kuutisenkymmentä kilometriä, kuntoa pidän yllä että meren yli jaksan sauvoa.
Toivottavasti mahdollinen hyökkäys ei tapahtuisi kelirikon aikaan.
Maanpuolustus on kaiken huomioon ottamista uskon asia siinä ei ole mikään kohta .
Jaa ruotsiko apuun en nyt kylä heti siihen usko mutta lännen puolella on monia maita jotka varmaan tiedätkin . terv tepivaari
Mikä tai mitkä maat tulisivat Suomelle apuun kun Venäjä hyökkää Suomen kimppuun – vaikka Suomi ei ole NATOn jäsenmaa?
Voihan jonkin verran ulkomaalaisia vapaaehtoisia tulla, kuten talvisodassa, mutta pääasiassa oltaisiin yksin.
Olet oikeassa Timo.
Yhdelläkään valtiolla ei ole nyt velvollisuutta tulla Suomelle apuun millään lailla kun Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun – kun emme ole NATOn jäsenmaa. Sympatiaa ja kauniita sanoja varmaan tulisi, siinä kaikki.
En ihmettelisi jos jotkut länsimaat kieltäisivät jopa vapaaehtoisten tulon Suomea auttamaan, ettei vaan ärsytettäisi Venäjää.
Ruotsi voisi aivan hyvin kieltää myös avun tulon kauttaan kuten on jo todistettavasti tehnyt ennenkin.
Ei tuossa ole epä selvää kohtaa suomea puolustaisi koko naton kenttä jäsenyydestä huolimatta terv tepivaari
Eipä tullut vastausta kysymykseeni.
Venäjällä on noin 20 000 hyökkäysvaunua ja pikkuisen muutakin tauhkaa. Saksalla on enää jäljellä noin 300 hyökkäysvaunua (tosin hyviä Leopard 2) ja varmaan niistäkin melkoinen osa käyttökelvottomia varaosien puutteessa. Ranskalla on alle 400 Leclerciä, mutta Ranska on ”aina” kaveerannut ryssien kanssa. Englannilla taitaa olla palveluksessa vähän yli 200 Challengeria, mutta Englannin palkkamaavoimat ovat niin niin pienet että tuskin niitä tänne lähetetään.
Puola joutuu huolehtimaan omasta puolustuksestaan ja ehkä auttaa myös Baltian maita puolustautumaan. Miksi Puola lähettäisi vähistään Suomen avuksi?
Mutta tämä tästä aihiosta tällä erää terv tepivaari
Ei niillä velvollisuutta olekkaan mutta luuleekos jotkut että länsi vain katsoisisivusta tapahtumaa .
Ei se noin mene vaikka tuossa nato jäsenyyttä ei olisikaan . terv tepivaari
Luulotelkaa nyt vapaasti ei kannata moisesta keskustella vaan nostaa maan puolustuskykyä terv tepivaari
Kyllä siellä Juhani oli vastaus koko naton kenttä erikseen en maita aseta terv tepivaari
Että voisi lähteä mukaan puolustamaan jotakin toista valtiota vain hyvää hyvyyttään, niin pitäisi olla myös ”kättä pidempää” eikä pelkästään hyvää tahtoa. Eurooppalaiset NATO-maat ovat pääsääntöisesti riisuneet itseään kilpaa aseista neukkulan romahduksen jälkeen. Ei ole sitä ”kättä pidempää” – ei edes itsensä puolustamiseen.
Jenkkilä ei onneksi ole takonut kaikkia miekkojaan auroiksi. Mutta ne ”miekat” ovat pääsääntöisesti Atlantin valtameren toisella puolella.
Vaikka USAn presidentti ja Senaatti haluaisivatkin auttaa jotenkin Suomea, niin miten se käytännössä voisi tapahtua? Venäjä miehittää Saksan Königsbergiä (Itä-Preussi) ja on sijoittanut sinne mm. pitkän kantaman meritorjuntaohjuksia ja pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksia, yms. tauhkaa.
Erittäin todennäköisesti Venäjä miehittää lähestulkoon ensimmäisenä toimenaan Ruotsin Gotlannin – kun hyökkää Suomeen ja/tai Baltiaan. Samalla Venäjä sijoittaa sinnekin mm. pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksia ja pitkän kantaman meritorjuntaohjuksia.
Mistä kautta läntistä apua pääsisi Suomeen JOS joku taho päättäisi auttaa Suomea?
Olen varma ettei länsi katsele jos suomeen hyökätään jotenka . terv tepivaari
Teuvo, minä olen sotilas ja realisti. Minua ei kiinnosta uskomukset, vaan realiteetit.
Ennen Talvisotaa poliitikkomme uskoivat ettei Venäjä hyökkää – mutta hyökkäsi silti.
Juuri ennen Venäjän Neljättä Strategista suurhyökkäystä Suomen kimppuun 9.6.1944 Suomen johto jälleen uskoi ettei Venäjä hyökkää – ainakaan kesäkuussa – vaan Venäjä hyökkäsi jälleen yrittäen taas valloittaa koko Suomen.
No kerro mikä sulla on asema suomen puolustusvoimissa, ja minulta ei tule uskomuksia mihinkään . terv tepivaari
Kyllä tuo hyökkäs suomeen mutta eiköhän se sota sodittu jo ja suomi jäi itsenäiseksi maaksi kokonaan terv tepivaari
Kolmannesta maailmansodasta ei etukäteen juurikaan kannata huolta kantaa. Jos ryssä päättäisi tulla tänne perseilemään, niin siinä olisi sitten jo isommat kisat käynnissä.
Tuskinpa tuota ”ryssää” kiinnostaa tänne hyökkäillä ellei siellä sitten ole johdossa joku seinähullu. Mutta Suomen tehtäviin kuuluu kuulemma estää, että Suomen kautta ei kukaan hyökkää Venäjälle, jos ei joku satu sitä tietämään.
Vaikka Suomi olisi Naton jäsen, niin en nää miksi Nato tulisi Suomea auttamaan.
5. artikla
Tuskinpa Nato haluaisi että venäjän raja siirtyisi lännemmäksi mistään kohtaa missä se raja nyt on .
Meillä sitä rajaa on rapiat 1300 km . terv tepivaari
Joudun näköjään vieläkin muistuttamaan ikävistä realiteeteista – nyt kun Suomi ei ole NATOn jäsenmaa JA Venäjä hyökkää taas Suomen kimppuun yrittäen jälleen valloittaa koko Suomen.
1. NATOn säännöissä ei ole pykälää joka velvoittaisi tai edes oikeuttaisi NATOa auttamaan Suomea siinä tilanteessa.
2. Joku yksittäinen jäsenmaa voisi toki ehdottaa että NATO auttaisi Suomea, mutta sen ehdotuksen pitäisi saavuttaa joka ainoan jäsenmaan hyväksyntä, eli yksimielisyys. Oletan että useimpien jos ei kaikkien jäsenmaiden pitäisi viedä sellainen päätös omien parlamenttiensa hyväksyttäväksi – ja on päivänselvää ettei kaikkien jäsenmaiden parlamentit hyväksyisi lähtemistä hyökkäyssotaan Venäjää vastaan.
3. Siten NATO ei voi NATOna tulla Suomelle apuun.
4. Joku yksittäinen NATOn jäsenmaa voisi hyvinkin haluta auttaa Suomea, mutta se olisi käytännössä äärimmäisen vaikeaa ilman NATOn virallista mukanaoloa.
—–
Jotta Suomi voisi odottaa saavansa apua Suomen täytyy liittyä NATOn jäseneksi. Silloin astuu voimaan periaate: Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan tarkoittaa hyökkäystä kaikkia jäsenmaita vastaan.
Ei kukaan auta Suomea hyvää hyvyyttään jos joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi. Kyllä ne katsoo mitä ne itse siitä hyötyisivät että tulisisivat avuksi, ensimmäisenä uhrataan maat jotka eivät ole hyödyksi muille maille… NATO:n puolustusliiton jäsenyys antaisi meille parhaat turvatakuut mitä voi saada. Ei puolueettomuus ole kovinkaan kummoinen takuu sodan aikana.