Velipoikani toi minulle purkitettua isojärven muikkua monta tölkkiä. Tuo on meidän mökkijärvi ja viime kesä oli niin hyvä muikun kannalta että oli verkot täynnä sitä joka kerran. Tänä kesänä on ollut paljon nihkeämpää, kun verkot ei ole antanut kuin muuutamia kymmeniä muikkuja.
Yksi päijänteen ammattikalastaja sanoi meille, että on ollut huonoin kalakausi 30 vuoteen tänä kesänä. Oiskohan tämän kesän ilmoilla ollut osuutta asiaan.
Itse lähden uistelemaan isojärvelle 6.-7. syyskuuta. Tavoitteena on saada isoa ahventa savustusuuniin. Taimen ja järvilohikin kelpaisi, mutta siihen tarvitaan roppakaupalla onnea.
Aina on ollut hyviä muikkuvuosia ja sitten huonoja talven lumi määräkin monasti tuon asian .
Ja kyllä se viime talvi toi liian vähän lunta ja sitten keväälle vettä jos muikkujen mäti jäikin ns kuiville .
Mutta kala onnea ei saa toivottaa mutta kireitä simoja syyskuulle terv tepivaari
Minulla oli vähän aikaa sitten vieraina ystäviäni Virosta. Rouva olisi halunnut kalakeittoa, mutta sitä olisi ollut tarjolle edellisenä päivänä.
Sitten vein heitä paikkaan jossa on aiemmin ollut kalaa tarjolla – vaan ei ollut.
Olin sitten vielä katsonut netistä että yhdessä paikassa piti olla uunikalaa lounaaksi juuri sinä päivänä – mutta kun menimme paikalle syömään lounasta, niin ei siellä ollutkaan uunikalaa.
Tammelantorilla on Veijon Kokkitykki -niminen kalaravintola. Ei ole mikään fine dining -paikka, mutta konstailematon kalan ystävien ruokala.
Timo; muikku on hieno kala (vaikka aina ennen vannoin kiohailin nimiin), meilläkin muikku on hiemen hukassa, kuin myöskin muu kala. Teen sitä savustettuna ja purkitettuna, kukkoon (sekä umpi-, että avokukkoon ja uunikalana.
Minä en juuri ravintolan ankä kaupan kalaan korke, toisaalta on noita Salven silakoita tullut vuosien mittaan mussuteltua kerran jos toisenkin.
Niin, ja Timo, oletkos kokeillut halstrata muikkua hiilloksella. Peratut muikut halstariin ja hiilloksen yläpuolelle (ei saa olla näkyviä liekkejä), kun kalat ovat kullanruskeita, sitten 10% suolaliuokseen 15min ja sitten valutus. Jäljelle jää vain herkutteleminen.
En ole Kalle tuolla tavalla halstraamalla kokeillut mutta pitänee joskus kokeilla. Muurikalla olen paistanut voissa ja herkkua on tullut.
Onhan se muikku aina herkkua. Esim rantakalana. Pataan, mieluiten valurautainen, pohjalle öljyä ja voita sitten sipulia, kuullotetaan, vähän vettä ja sitten kalat puhkottuina. Kiehautetaan ja sitten suolaa; eipä kestä kauan kun yksinkertainen ja maukas herkku on valmis.
Teen yleensä suolauksen toisin päin, vältän vettä suoloineen. Joten ripottelen varovasti keskikarkeaa merisuolaa ennen savustusta pinnalle ja annan vetäytyä savustuksen jälkeen hetken. On yksinkertaita ja herkullista.
Sopi myös isoille lahnoille tms. suuremamalla suolamäärällä avattuun puolleen. Valmistuttua vain ravista pois ne ja valutat neteet pois. Ja folioon. Ihan loistava maultaan.
Kyllä ns kuivasuolaus toimiva on mutta lämpimänä suolaliuokseen upottaminen, sen olen kokenut aika toimivaksi kalan kanssa.
Lihan suolaan pääasiassa ruiskusuolauksella, varsinkin vähänkin paksummat osat.