Läksin poimimaan kantarelleja, mutta löysinkin läheisen kuusen juurelta pari komeaa herkkutattia, jotka olivat täysin madottomia.
Kuullotin pilkotun sipulin voissa ja lisäsin tatit ja hieman suolaa. Sitten kermapurkillisen ja pidin liettä hiljaisella lämmöllä. Lopputuloksen annoin vähän jäähtyä. Sienisoosin kylkeen paistoin ahvenfileitä voissa.
Täytyy sanoa, että en ole vähään aikaan syönyt näin herkullista ateriaa, sillä olihan suunmukaista.
Ihan taatusti herkullinen ateria.
Perkaan juuri voitatteja, mutta en riivi hatunpäällistä ja austaa pois vaan kaikki paistinpannulle vesi haihtumaan. Sitten sipulia perään voin kanssa, ripaus suolaa ja curryä , kannataa kokeilla.
Kävin aamulla pyöräilemässä melkoisen matkan ja nyt näkyy täälläkin päin viimeinkin sienet nostamassa nokkaansa.
Toki olen syönyt monta maittavaa sieniateriaa, mutta tänä vuonna sienet ovat olleet perusteellisesti myöhässä aikataulusta.
Jo keväällä kun normaalisti olisi ollut korvasieniaika, niin kahlasin syvässä lumessa tavallisilla korvasienipaikoillani. Se siitä ”ilmaston lämpenemisestä”.
Aika simppelin ateria ja varmasti herkullisen on Timo laatinut. Olen kuten ilmikin on tullut, melkoisen vannoutunut sienien ystävä. Meilläpäin täällä oli keväällä korvasieniä melko runsaasti ja nyt on jo ensimmäiset suppilovahverotkin ja jo viikkoja sitten kantarellitkin syöty ja kuivattu.
Mitenkään huono sienivuosi ei tämä vuosi tule olemaan ainakaan näillä seuduin.
Torvisieniä kun löytäisi.
Tulipa eilispäivänä kerättyä melkoinen saalis herkkutatteja; 3,7kg ja kaikki täysin virheettömiä. Kuivauslaitteeni puhisevat täysillä ja tänään nautitaan tattisoosista.
Niin ja löytyipä yksi tuoksuvalmuskakin (matsutake), tosin vaikka niitä löytyisi lisääkin, ei niistä kukaan ostaja maksa kuin korkeintaan 10€/kg, siis ei kannata. Siis sinne meni matsutake herkkusienien sekaan.