Suomen salibandynaiset järjestivät upean finaalin ruotsia vastaan, nousten varsinaisella peliajalla tasoihin, ja olivat lähempänä voittoa, kuin ruotsalaiset. Meni rankkereihin asti , joissa ruotsalaiset olivat taas onnekkaampia.
Tänään oli hopeapäivä naisten urheilussa , kun Kaisa Mäkäräinenkin kiri ampumahiihdoissa hopeapallille.
Ei ole hopea häppee vaan se on MM tason hopea, tuosta on hyvä ponnistaa ensi vuonna pykälää paremmaksi terv tepivaari
Vanhan linjan miehenä en osaa surra enkä olla iloissani salibandyssä toiseksi tulosta tai jäämisestä. Toisin on hiihto ja hengästyksissä ampuminen, hyvä Kaisa, häntä fanitan.
En toki tunne tätä bandyä – onko se jotain gurlingin tapaista vai mistä siinä kamppaillaan? Joukkuelaji kai kuitenkin, ne eivät sovi karuun omillaan menevään suomalaiseen luonteeseen.
Myllymatti; salibandyssä torpeedoitiin 80-luvulla vanha kunnon sähly, hauska puulaakipeli, jossa juostiin pallon perässä jääpallomailojen kanssa. Hyvä, hauska ja monipuolinen liikuntalaji…sitten se valitettavasti ”urhelullistettiin”.
Lähinnä jos sanoisi salibändi on lähinnä jääpallon kaltaista jota pelataan sisällä reikä pallolla ja ilman luistimia terv tepivaari
Niin katos Tepi, tuo oli sitä aikaa kun sähly ”urheillullistettiin”. Aiemmin sitä pelattiin avoimilla ulkokentillä, parkkipaikoilla, puistoissa jne. Silloin pallona oli joko jääpallo, pallo mikä hyvänsä kelpasi; tärkeintä oli itse peli.
Se oli, kuten Timokin sanoi, hien pintaan nostattavaa ja reipasta, monipuolista ja ennen kaikkea hauskaa.
Vielä aika nuori laji, jossa tasoerot suuria, mutta kasvaa kokoajan ja lisää maita tulee salibandy-perheeseen.
Aikoinaan tuli pelattua tuota lahden kortteliliigassa ja Myllymatille sanoisin, että kyllä siinä hiki tulee. Lopulta vaan nilkkani eivät kestäneet tuota lajia.
Suoritus oli hieno ja hyvä samaan aikaan, mutta aktiivisena penkkiurheilijana tunnustan hieman vieroksuvani salibändyä vakavasti otettavana urheilulajina, ehkä sen osin leikkimieliset, ellei jopa humoristiset puulaakiperinteet vaikuttavat asiaan.
Onhan se hauska joskus seurata noita marginaalilajejakin. Pääasia kuitenkin on se, että kansa liikkkuu. Yle on ihan kiitettävästi alkanut niitäkin, vähän oudompia alkanut esittämään. Täytyy vaan muistaa, että Suomi on todella pieni kansa, joka paikkaan meitä tuntuu silti riittävän.