http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201712212200622307_pk.shtml
” EU:n yhteisiä arvoja on puolustettava
EU-komissio ryhtyi poikkeukselliseen kurinpitomenettelyyn Puolaa vastaan.
EU-komissio on jo pidempään yrittänyt taivuttaa Puolaa lopettamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta horjuttavien lakien säätämisen. ”
RK: Kansallinen oikeuslaitos ei ole eikä voi olla demokratiassa riippumaton poliittisesta vallasta, vaan se on en nimittämä tietyin erityisperiaattein.
.
Oikeuslaitos on kuitenkin KULLOINKIN KÄSITTELEMÄSSÄÄN ASIASSA muiden valtioelinten yläpuolella.
.
Tämä on ”meikäläisessä” (ruotsalaisessa) oikeusajattelussa sisältynyt jo Olaus Petrin oikeusperiaatteisiin. Eikä paljon myöhempi Montequieun vallan kolmijako-oppi tuo siihen olennaista ”parannusta” ainakaan oikeudelliselta kannalta.
KK: ” Puolan konservatiivihallitus ei kuitenkaan ole suostunut taipumaan, vaan syyttää komissiota poliittisesta ajojahdista.
Komissio päätti keskiviikkona ottaa Puolaa vastaan käyttöön ”järeäm- män aseen” eli Lissabonin sopimuksen 7. artiklan, joka antaa mahdol- lisuuden aloittaa rankaisutoimet EU-sääntöjä, ihmisoikeuksia ja demokraattisia arvoja rikkovaa maata kohtaan.
Rangaistuksena oikeusvaltioperiaatteiden ohittamisesta Puolalta voitaisiin jatkossa mahdollisesti viedä äänioikeus EU:n sisällä. ”
RK: Karvala heittelee vain sanoja ilmaan. Eesimerkiksi TÄÄLLÄ määri- teltyä oikeuvatioperiaatetta on EU:ssa tuskin lainkaan olemassa: kan- salliset perustuslait venyvät ja paukkuvat kuin Jenkki-purukumi erilaisten vähäisempienkin direktiivien alla kuin niitä ei olisikaan…
https://www.minilex.fi/a/mit%C3%A4-tarkoittaa-oikeusvaltioperiaate
” Mitä tarkoittaa oikeusvaltioperiaate?
» Lakipuhelin neuvoo – Soita 0600 12 450 »
Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan, että valtio on organisoitu oi-keussäännöksin ja näitä oikeussäännöksiä noudatetaan valtion eri tahojen toiminnassa. Oikeusvaltioperiaate siis palautuu perustuslain vaatimukseen siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti kaikilla valtion kansalaisilla ja viranomaisilla on velvollisuus noudattaa oikeussääntöjä.
Oikeusvaltioperiaatteen kautta toteutetaan yksilöä suojaavaa menet- telyä. Yksilöllä tulee nimittäin olla mahdollisuus vaikuttaa välillisesti häntä koskevien lakien säätämiseen; vaatimus, joka toteutuu kansan vaaleilla valitseman eduskunnan säätäessä lait. Oikeusvaltiossa yksilöä suojataan myös niin, että näitä oikeussääntöjä soveltavat riippumatto- mat tuomioistuimet. Koko valtion toiminta ja organisaatiot ovat viime kädessä sidoksissa perustuslakiin. Oikeusvaltioperiaate edellyttää myös, että yksilön perusoikeuksista säädetään perustuslaissa.
– Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 – 24 – ”
KK: ” On myös väläytetty, että mikäli Puolan linja ei muutu, voi EU:n suurin nettosaaja menettää jatkossa miljardeja euroja EU:n tukirahoja.
Rangaistukset edellyttävät kuitenkin muiden EU-maiden hyväksyntää, ja esimerkiksi Unkari on jo ilmoittanut tukevansa Puolaa.
EU:n perussopimusten mukaan oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoi- keuksien kunnioittaminen ovat unionin yhteinen perusta. Niiden toteuttamista edellytetään myös EU:n jäseniksi haluavilta mailta. ”
RK: Kyseessä ei ole ainakaan yllä mainuttu ”oikeusvaktioperiaate”…
Panin poikkeuksellisesti huonon linkin (suomalainen Wiki) ihmisoikeuk- siin, jotta se kavastaisi mahdolliimman oikein Karvalan ajatusta (jos sellaista on).
KK: Viime vuosina on kuitenkin nähty, kuinka unionin jäseneksi pääsyn jälkeen esimerkiksi Puola ja Unkari ovat alkaneet livetä yhteisistä arvoista. ”
RK: Arvot eli (poliittiset) päämäärät ovat täysin eri asia kuin oikeustieteelliset oikeuperiaatteet.
Jos ei ole muuta tiedettä, ei ole oiketiedettäkään, eikä toimivia oikeus-periaatteeita. Tämä on tällä hetkellä aika pitkälle tilanne Suomessa.
KK: ” Vaikka komission kurinpitotoimet sisältävät riskin EU-vastaisuu- den noususta, eikä rankaisutoimen tehostakaan ole takeita, siitä huolimatta on tärkeää, että EU ryhtyi vihdoin puolustamaan yhteisiä arvojaan. ”
RK: ELI SUOMEKSI MÄÄRÄÄMÄÄN PUOLALLE MUUTA POLITIIKKAA KUIN SE ITSE HALUAA. Arvot ovat politiikkaa.
KK: ” Moni voi kysyä, miksi oikeusvaltioperiaatetta pitäisi puolustaa, ja eikö vaaleilla valittu Puolan hallitus saa ”uudistaa” maansa oikeusjärjestelmää haluamallaan tavalla?
Vallan kolmijakoon nojaava oikeusvaltioperiaate on länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen perusta, ”
NYT TULI IHAN ERI OIKEUSVALTIOPERIAATE KUIN TUOLLA EDELLÄ…
Suomeen keskustelu vallan kolmijako-opista tule TÄSSÄ yhteydessä:
…Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa oli parhaillaan [kesäkuussa 1917] käsiteltävänä mietintö, jonka mukaan keisarille kuulut oikeus valtiopäivien koollekutsumiseen, lopettamiseen ja hajottamiseen siir- rettäisiin Suomen eduskunnalle. Heti kun neuvostokongressin päätös saatiin Helsinkiin, perustuslakivaliokunnan jäsenet Mäkelin ja Kuusinen kirjoittivat uuden lakiesityksen, joka siirsi keisarille kuuluneen valtiovallan ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita lukuun ottamatta Suomen eduskunnalle.
… muut luistelivat
Monet porvarilliset poliitikot pitivät esitystä hätiköitynä ja vastustivat sitä muun muassa siksi, ettei siinä otettu huomioon tehokkaan toiminnan kannalta tarpeellista valtiovallan kolmijakoa.
Sosiaalidemokraatit saivat kuitenkin tuekseen joukon porvarillisia kan-sanedustajia, toisin sanoen osan maalaisliittolaisista ja niin sanotut itse-näisyysmiehet, joiden tukemana esitys tuli 18.7. Eduskuntaan. Siellä se julistettiin kiireelliseksi 165 äänellä 27 vastaan ja hyväksyttiin lopullisesti äänin 136–55. ”
Charles-Louis Montesquieun (1689 – 1755) kuuluisa vallan kolmijako-oppi juridiikassa ei ole ehdoton lain tuntomerkki eikä olemuksellinen oikeusperiaate (kuten esimerkiksi yhdenvartainen ihmisarvo nykyään). Sitä ei ollut sellaiseksi edes tarkoitettu, vaan se oli yhden feodaalisen hallitusmuodon perustuslaillisen monarkian rakennuspalikka estä- mään monarkin mielivalta. Ne porvarit, jotka vannoivat ehdottoman kolmijako-opin nimiin, kannattivat luultavasti monarkiaa.
Esimerkiksi YK:n oma hallinto ja oikeusjärjestelmä eivät noudata vallan kolmijako-oppia, vaan esimerkiksi Turvallisuusneuvosto on sekä korkein toimeenpaneva elin, toiseksi korkein tuomioistuin (mm. terro- ristit, joukkomurhat, kansamurhat) että kolmanneksi korkein lainsäätäjä (SCR Resolution -päätöslauselmat). Neuvostoliiton alueelliset neuvos- tot olivat myös sekä toimeenpanevia että paikallisia lainvoimaisia säädöksiä antavia elimiä. Järjestelmässä oli puolensa, koska paikallisten erikoistarpeiden takia ei tarvinnut fiilata koko valtakunnan lakia.
Suomessa koko vallan kolmijakoperiaatteesta alettiin puhuakaan vasta 1919. Ruotsissa ja siten myös Suomessa oli ollut ja Kustaa Waasan ajoista voimassa Olof Perssonin eli Olaus Petrin oikeusajattelu, jossa tuomari oli käsittelemässään asiassa Kruununkin yläpuolella, eikä hä- nen tarvitse kompastella väärässä paikassa ole-vaan pilkkuun, eikä ar- vuutella istuvan monarkin tai kuvernöörin päähänpistoja, vaan kysei- sen lain säätäjän tarkoitusperiä uudessa yhteiskunnallisessa tilantees- sa nojaten myös aikaisempiin muiden tuomioistuinten päätöksiin vas- taavissa tapauksissa. Periaatteessa myös Kruunu itsekin itse sattoi olla syypää ja korvausvelvollinen.
Katolisissa maissa kokeimpana oikeusasteena ja -lähteenä oli ollut Paa-vi, ja islamilaisissa maissa Kalifi. Tällainen ei kuitenkaan tarkoita ongel- mien ratkaisua, vaan niiden siirtämistä toiseen paikkaan (jossa niitä on vieläkin vaikeampi ratkaista). ”
KK: ” ja esimerkiksi Suomessa tiedetään varsin hyvin, että pienen maan turva ja etu on, jos muutkin maat toimivat oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti ja noudattavat esimerkiksi yhteisiä sopimuksia.
Oikeusvaltio toimii myös puskurina mielivaltaista lain- ja vallankäyttöä vastaan, jolloin sen puolustaminen on myös kansalaisten etu. ”
RK: Oikeusvaltio tarkoittaa YK:lle sellaista valtiota, joka noudattaa YK:n lakia.
Kansalliset lait ovat YK:n edessä YK:n edessä yhdenvertaisia siltä osin, kuin ne näitä noudattavat.
EU ja EN ja EIT yrittävät nakertaa YK:n lakia: niillä on esimerkiksi erilaiset ihmisoikeudet/perusoikeudet.
KK: ” Sitäkään ei sovi unohtaa, että korruptiosta vapaa oikeusvaltio on myös taloudellisen kasvun perusta, ”
Jo KOLMAS ”MÄÄRITELMÄ” ”OIKEUSVALTIOLLE, ja neljäs, jos tuo YK:n määritelmä otetaan mukaan!
KK: ” ja jotta esimerkiksi EU voi toimia kauppaunionina hyvin, täytyy jä-senmaiden pystyä luottamaan kumppaniensa lainsäädännön toimivuu- teen. Lisäksi vain yhteisin säännöin toimivalla EU:lla voi olla poliittista painoarvoa suurvaltapeleissä.
Muun muassa näiden syiden vuoksi EU:n on syytä puolustaa yhteistä arvopohjaansa.
Kyseinen Lissabonin sopimuksen 7. artikla lienee tämä:
” 7 artikla
1. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tai jäsenvaltioiden ryh- mä, unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan inves- tointipankki, kun kyse on niiden tekemästä esityksestä lainsäätämis- järjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ottavat huomioon kansallisten parlamenttien tai jonkin kansallisen parlamentin kamarin perustellut lausunnot.
Kullakin kansallisella parlamentilla on kaksi ääntä, jotka jakautuvat kan- sallisen parlamenttijärjestelmän perusteella. Kaksikamarisessa parlamenttijärjestelmässä kummallakin kamarilla on yksi ääni.
2. Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien 1 kohdan toi- sen alakohdan mukaisesta kokonaisäänimäärästä edustaa sellaisia pe- rusteltuja lausuntoja, joiden mukaan esityksessä lainsäätämisjärjestyk- sessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuuspe- riaatetta, esitystä on tarkasteltava uudelleen. Tarvittava äänten vähim- mäismäärä on neljännes,kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta teh- dyn sopimuksen vapauden,turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan 61 i artiklan perusteella tehdystä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi.
Tarkasteltuaan esitystä uudelleen komissio tai jäsenvaltioiden ryhmä, unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan investoin- tipankki, jos kyse on niiden tekemästä esityksestä lainsäätämisjärjes- tyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, voi päättää joko pitää voimassa esityksensä, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Tämä päätös on perusteltava.
3. Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yk-sinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lau- suntoja, joiden mukaan ehdotuksessa lainsäätämisjärjestyksessä hy- väksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatet- ta, ehdotusta on niin ikään tarkasteltava uudelleen. Tarkasteltuaan ehdotusta uudelleen komissio voi päättää joko pitää ehdotuksen voimassa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.
Jos komissio päättää pitää ehdotuksen voimassa,sen on esitettävä pe-rustellussa lausunnossa ne syyt, joiden vuoksi se katsoo ehdotuksen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tämä perusteltu lausunto, samoin kuin kansallisten parlamenttien perustellut lausunnot, toimite- taan unionin lainsäätäjälle, joka ottaa ne huomioon menettelyn aikana:
|
a) |
ennen ensimmäisen käsittelyn päättämistä lainsäätäjä (Euroopan parlamentti ja neuvosto) tarkastelee sitä, onko lainsäädäntöehdo- tus toissijaisuusperiaatteen mukainen, ottaen erityisesti huomi- oon kansallisten parlamenttien enemmistön ilmaisemat yhteiset perusteet sekä komission perustellun lausunnon; |
|
b) |
jos lainsäätäjä neuvoston jäsenten 55 prosentin enemmistöllä tai Euroopan parlamentissa annettujen äänten enemmistöllä katsoo, ettei ehdotus ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, lainsäädäntöehdotuksen käsittely päättyy. |
Tästä ei tule hullua hurskaammaksi ilman sen toissijaisuusperiaatteen (josta moni, kuten minä, ei liene ikinä ennen kuulutkaan) avaamista (valitan, että taas tulee lainautekstiä, tästä on kuitenkin helpompi linkittää konkretiaan kytkettynä eteenpäin kuin alkuperäisestä):
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3Aai0017
Toissijaisuusperiaate
JOHDANTO
Toissijaisuusperiaatteella on olennainen merkitys Euroopan unionin (EU) toiminnalle, tarkemmin sanoen sen päätöksenteolle. Sen avulla muun muassa ratkaistaan, milloin EU:lla on valtuudet antaa säädöksiä, ja se edistää päätösten tekemistä mahdollisimman lähellä kansalaisia. ”
RJK: AHAA!!! Tämähän on se SUPISUPI- … SUPISITIRARITEETTI– PERIAATE, josta EU:un liityttäessä kohkattiin, muttei sen jälkeen ole paljon kuulunut!!!
” Toissijaisuusperiaatteesta määrätään Euroopan unionista tehdyn so- pimuksen 5 artiklassa. Toissijaisuusperiaatteen ohella EU:n päätöksen- teon kannalta kahtena keskeisenä periaatteena pidetään myös annetun toimivallan periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrätään lisäksi toissijaisuusperiaatteen täytäntöön- panosta. Lissabonin sopimuksella on vahvistettu toissijaisuusperi- aatetta huomattavasti ottamalla käyttöön useita valvontamekanis- meja sen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.
MÄÄRITELMÄ
Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on määritellä kaikkein tarkoituk-senmukaisin toiminnan taso EU:n ja EU-maiden jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla. Kyseeseen voivat tulla EU:n, kansallisen tai paikallisen tason toimet. Kaikissa tapauksissa EU voi toteuttaa toimia vain, jos se pystyy toimimaan tehokkaammin kuin jäsenmaat omilla kansallisilla tai paikallisilla tasoillaan. Toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaat- teen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa mainitaan 3 perustetta, joilla pyritään vahvistamaan EU:n tasolla toteutettavien toimien aiheellisuus:
- liittyykö toimiin ylikansallisia näkökohtia, joita EU-maat eivät itse pysty ratkaisemaan?
- olisivatko kansalliset toimet tai niiden toteuttamatta jättäminen vastoin perussopimuksen määräyksiä?
- olisiko EU:n tason toimien toteuttamisesta selvää etua?
Toissijaisuusperiaatteen avulla pyritään myös lähentämään EU:ta ja sen kansalaisia toisiinsa varmistamalla, että kansallisen tason toimia toteu- tetaan tarpeen mukaan. Toissijaisuusperiaate ei kuitenkaan tarkoita, että toimet on aina toteutettava mahdollisimman lähellä kansalaisia.
TÄYDENTÄVYYS ANNETUN TOIMIVALLAN PERIAATTEEN JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEEN KANSSA
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätään toimi- vallan jaosta EU:n tason ja EU-maiden kesken. Siinä mainitaan aluksi annetun toimivallan periaate, jonka mukaan EU käyttää ainoastaan perussopimuksissa sille annettua toimivaltaa.
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate ja ovat erottamaton osa an- netun toimivallan periaatetta. Ne ratkaisevat, missä määrin EU voi käyttää sille perussopimuksissa annettua toimivaltaa. Suhteellisuus- periaatteen mukaisesti keinot, joita EU käyttää perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Näin ollen EU voi toteuttaa toimia tietyllä politiikanalalla vain, jos
- se toimii EU:lle perussopimuksissa myönnetyn toimivallan rajoissa (annetun toimivallan periaate)
- perussopimuksissa määrätyt tavoitteet voidaan EU:n ja EU-maiden jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla saavuttaa parhaiten EU:n tason toimilla (toissijaisuusperiaate)
- toiminnan sisältö ja muoto eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi (suhteellisuusperiaate).
TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN VALVONTA
Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismien järjestämisestä määrä- tään toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen soveltami- sesta tehdyssä pöytäkirjassa. Valvonnan parantamiseksi ja tehosta- miseksi tätä pöytäkirjaa on uudistettu Lissabonin sopimuksessa.
Amsterdamin sopimuksessa käyttöön otetussa pöytäkirjassa määrä- tään jo tietyistä säädösehdotusten laatimiseen liittyvistä velvoitteista. Ennen kuin komissio tekee ehdotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, sen on laadittava vihreä kirja. Vihreissä kirjoissa kuullaan laajalti eri tahoja. Niiden avulla komissio voi hankkia kansallisten ja paikallisten elinten sekä kansalaisyhteiskunnan lausuntoja säädösehdotuksen aiheellisuudesta etenkin toissijaisuusperiaatteen kannalta.
Pöytäkirjassa komissio velvoitetaan lisäksi liittämään kaikkiin esityk- siin, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, selvitys, jossa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen näytetään toteen.
Lissabonin sopimuksessa tehdyssä uudistuksessa kansalliset kansan-edustuslaitokset otetaan täysipainoisesti mukaan toissijaisuusperiaat- teen valvontaan. Kansalliset kansanedustuslaitokset harjoittavat vastaisuudessa kaksinkertaista valvontaa:
- niillä on oikeus vastustaa säädösehdotuksia niiden laadinnan aikana. Ne voivat myös palauttaa säädösehdotuksen komission käsiteltäväksi, jos se ei niiden mielestä ole toissijaisuusperiaatteen mukainen (ks. tiivistelmä ”Kansalliset kansanedustuslaitokset”)
- ne voivat riitauttaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädök- sen EU:n tuomioistuimessa, jos se ei niiden mielestä ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.
Lissabonin sopimuksella myös alueiden komitea otetaan mukaan toissi-jaisuusperiaatteen valvontaan. Kansallisten parlamenttien tavoin myös alueiden komitea voi riitauttaa EU:n tuomioistuimessa lainsäätämisjärjes- tyksessä hyväksyttävän säädöksen, joka ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.
Osana paremman sääntelyn aloitettaan Euroopan komissio julkaisee vuotuisia kertomuksia toissijaisuudesta ja suhteellisuudesta.
Viimeisin päivitys: 03.09.2015
