.
Tähän asti kalliomaalauksia on tulkittu vain muinaisten ihmisten uskonnollisiksi käsityksiksi, shamaanien unimaailman näyiksi tai metsästystapahtumiksi ym. Esihistoriallisissa kulttuureissa tähtitaivas ja sen tunteminen olivat tärkeitä ts. tähtitaivas toimi kompassina, kellona ja kalenterina. Kalliomaalaus voisi siis toimia vuosikalenterina, jos olisi tiedossa illan tai yön hetki, jota se kuvaa. Asetelma taivaalla (esim. linnunrata ja sen suhde taivaan lakipis- teeseen) on täsmälleen sama, samaan kellonaikaan vain kerran vuodessa. Tässä mielessä kuva voisi toimia vuosikalenterinakin.
Professori (emeritus) Unto K. Laine piti marraskuussa esitelmän Hel- singissä aiheesta Suomen Arkeoastronomisen Seuran tilaisuudessa. Seura tutkii arkeologisia kohteita sekä kulttuuriperintöä tähtitieteen eli astronomian näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, miten muinaiset ihmiset tunsivat tähtitaivaan ja sen säännönmukaiset ilmiöt ja miten tämä tieto välittyi heidän kulttuuriinsa ja uskomuksiinsa.
Astuvansalmen kalliomaalaukset Mikkelin lähellä ovat noin 7000 – 5000 vuotta vanhoja. Hieman sisäänpäin kaltevassa kivenpinnassa ne ovat säilyneet paremmin, kuin monessa muussa paikassa vanhoille maalauksille on käynyt.
On arveltu, että nyt kyseessä olevassa kohdassa olisi kuvattu ihmis- hahmo, hirvi ja vene sekä epämääräisiä läiskiä. Lisäksi hirven hahmon lävistää ”satunnainen” kallion halkeama.
Professori Unto K. Laine tutki ja kuvasi maalauksia aivan uudella mene- telmällä. Kysyimme häneltä, mitä ennen näkemätöntä, uusi kuvaus- ja värienkorostusmenetelmä toi esiin kallion pinnasta? (Kuvat 1 ja 2)
Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
”Tutkimaani maalausta on pidetty melko pelkistettynä viivamaalauk- sena, missä punamultamaalilla on pelkkien ääriviivojen avulla kuvattu hirvi, mieshahmo ja kaareva sarvivene. Tarkempi analyysi näyttää, että etenkin mieshahmon taustaa on maalattu laajasti. Siinä kivipinnalle tyypillinen tummuusvaihtelu on pienempää levitetyn maaliaineen vaikutuksesta.
Maalauksessa on saatettu käyttää muitakin pigmenttejä kuin puna- multaa. Kiveä on myös mahdollisesti työstetty maalausta varten. Hahmon päätä ympäröi eräänlainen ”sädekehä”.
”Aiemmin miehen käsien on oletettu olevan lanteilla, mutta olkapäistä lähtee maalattuja rakenteita, jotka voivat olla levitetyt kädet tai jopa siivet. Lisäksi mieshahmon sydänpiste on alla olevasta kaaresta lähtevien säteiden leikkauspisteen tuntumassa, joka puhuisi sen puolesta, että kyseessä on kuvaus revontulista, jonka maalaus tulkitsee taivaalla nähtynä ilmestyksenä.
Näin tulkittuna sarvivene olisikin revontuliin liittyvä kaari tai vyö, mistä säteet nousevat ylös taivaan lakipistettä kohti, jolloin miehen ylävartalo tuon lakipisteen ympärillä onkin revontulikorona. Kuvan geometria tukee vahvasti tätä olettamaa”.
” Nyt maalauksen hyödyntämä kalliohalkeama, jota aiemmin ei ole kyetty lainkaan tulkitsemaan, saattaa kuvata linnunrataa, joka muinoin ymmärrettiin Tuonelan virtana. Saamelaisessa mytologiassa linnunradan tuntumassa on nähty hirvi, joka sekin tukee maalauksen uutta tulkintaa tähtitaivaalla nähtynä
ilmestyksenä. Nämä alustavat havainnot ovat vielä melko kapealla pohjalla, eli tarvitaan lisää kuvia ja lisää analyysejä. Joka tapauksessa tuo Astuvansalmen maalaus on huikeasti hienompi ja taidokkaampi työ, kuin millainen kuva siitä on aiemmin annettu.”
Ihmiset, jotka kalliomaa lauksia ovat tuhansia vuosia sitten tehneet, puhuivat meille tuntematonta, varhaista uralilaista kieltä (ugrilaiset-, suomalaiset- ja samojedikielet). On mahdollista, että muutamat paikannimet, kuten Saimaa, Imatra, Päijänne ja Inari olisivat jäänne heidän puhumastaan kielestä.
[HM: Nämä nimenomaiset nimet kyllä ovat hieman myöhempiä, balttilaisia. Tuon kampakeraamisen kauden sanoja pitää etsiä suomen ja unkrin yhteisestä sanastosta:
Mielenkiinnolla odotamme, milloin esitetään taivaankannen malli noin 7000 vuotta sitten Astuvansalmen horisontista, joka maalaukseen sovitettuna toimisi kompassina ja kalenterina.
Unto K. Laineen esitelmän pohjalta toimitti:
Antero Nummiranta
Kommentti:
Mielenkiintoisia kuvia
Jos tuo ajankohta pitää paikkansa, nämä olisivat juuri siltä ajalta, kun SU-kielen Suomen alueelle tuonut kampakeraaminen kansa saapui ilmeisesti koillisesta. He toivat ilmeisesti myös haploryhmän N (N1c) ja mtDNA-ryhmän U.
Keraamisen teknologian kampakeraamikot olivat kuitenkin saaneet etelästä. Se ilmeisesti auttoi alun perin arktista kulttuuria, jossa tärkeää on ruoan säilyttäminen, levittäytymään etelämmäksi.
Näissa kuvissa on mielestäni jotenkin arktinen tunnelma. Tuo ilmeisestikin revontulta tarkoittava kaari tekee sen. Sen paikka näyttäisi tosiaan viittavan taivaanmerkkeihin.
Sitä en tiedä, oliko punainen jo tuohon aikaan surun väri kampakeraa- mikoilla. Ainakin se oli sitä heitä edeltäneellä Suomusjärven kansalla, Suomesta kaakkoon olleella
Kundan kansalla (mutta ei Virossa) ja kaikilla balteilla.
Mielestäni oikeassa alanurkassa ja mahdollisesti ylänurkassakin on edelleen punaista väriä, alhaalla ehkä ympyrä: kuu tai aurinko.
Sana puna on kampakeraamista perua, vasarakirveeksi se on rauda(inas). ”Revontuli” muistuttaa jossakin määrin joitakin kampakeraamisia ruu kunkuvioitakin. (Risto Koivula)
PS: On kyllä tunnustettava, että selvästi venneennäköisiäkin kalliopiirroksia, jopa varjoineen, jossakin on:
https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/26112130_1794407847521238_3803474980143977336_n.jpg?oh=d8b453862011595343465aa2e9b9da11&oe=5ABA4740
Vene on niin yleinen esine skandinaavisessa ja Pohjois-Venäjän kivikauden kaiverruksissa ja maalauksissa, ettei ole uskottavaa, etteikö se olisi ollut myös Astuvansalmen maalausten piirrosten kohde. Vene oli myös myyttinen esine, ja juuri veneen päältä maalaukset usein tehtiin, joten se on ollut kaikkialla kiertelevän kalastajaheimon elämässä mukana. Toki veneeseen on voinut liittyä myös uskomuksia ja ajatuksia tähtitaivaan jumalista, jotka ovat seilanneet veneillään pitkin linnunra- taa. Astuvansalmessa venetulkinnan puolesta puhuu moni seikka. Viivat kaarella kuvaavat soutajia,eli sitä yhteisöä ja yhteiskuntaa,johon kuulut- tiin. Toinen mahdollinen pitkänomainen kulkuneuvo, jossa oli ihmisiä, on reki. Silläkin voi olla oma myyttinen ulottuvuutensa. Reki tai vene vei tuonpuoleiseen.
Täällä on lisää kuvia:
http://retkipaikka.fi/vapaa/astuvansalmen-kalliomaalaukset-ristiinassa-ovat-mykistava-kokemus/
Maalausalue Suomen ja Fennoskandian suurimpia. Kallioon on maalattu noin 65 kuvaa. Osa varsin hyvin säilyneitä, mutta joukossa on myös paljon tunnistamattomia viivoja läiskiä.
Maalauksissa on šamaaneja sarvipäisinä ihmishahmoina.
Ihmishahmojen joukossa on kaksi kalliomaalauksissa hyvin harvinaista naishahmoa, joista toinen – ”Astuvan Tellervo” – pitelee kädessään jousta.
Kalliosta löytyy 18–20 hirveä ja ihmishahmoa, kymmeniä kämmenten ja tassujen jälkiä, 8–9 venettä sekä geometrisia kuvioita.
” Ihmishahmojen joukossa on kaksi kalliomaalauksissa hyvin harvinaista naishahmoa, joista toinen – ”Astuvan Tellervo” – pitelee kädessään jousta. ” (Melko pitkät tissit Tellervolla…)
” Ihmishahmojen joukossa on kaksi kalliomaalauksissa hyvin harvinaista naishahmoa, joista toinen – ”Astuvan Tellervo” – pitelee kädessään jousta. ” (Melko pitkät tissit Tellervolla…)