Antti Häkkänen: EU:n tulisi liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen
Pitkä valmistelu kariutui Euroopan unionin tuomioistuimen päätökseen vuonna 2014.
Oikeusministeri Antti Häkkänen kehottaa EU:ta liittymään Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Ministeri kommentoi asiaa perjantaina unionin oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa Brysselissä.
– EU:lla on ollut velvoite jo lähes kymmenen vuoden ajan liittyä Euroo- pan ihmisoikeussopimuksen osapuoleksi. Euroopan unioni on tällä hetkellä kansainvälisellä kentällä selkeä arvojohtaja perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä.
Ministerin mukaan Euroopassa on tällä hetkellä meneillään huolestuttavaa perusarvojen kyseenalaistamista.
– Siksi meidän tulee EU:ssa vahvistaa yhteistä arvopohjaa ja näyttää sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittymällä ihmisoikeussopimukseen, Häkkänen toteaa.
Suomi on pitkään kannattanut unionin liittymistä ihmisoikeussopimuk- seen. Vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen liittymissopimus saatiin vihdoin laadittua vuonna 2013. Euroopan unionin tuomioistuin kuitenkin tyrmäsi sen seuraavana vuonna.
Sopimus ei tämän vuoksi voi tulla voimaan, ellei sitä muuteta tai perus-sopimuksia muuteta. EU-komissio valmistelee parhaillaan oikeudellista analyysia asiasta.
– Komissiolla on asiassa keskeinen rooli ja odotamme siltä esitystä asian ratkaisemiseksi, Häkkänen sanoo. ”
EU must show leadership in protecting and promoting human rights and international law. It is highly important that the EU accedes to the European Human Rights Convention. World needs now strong value based leadership. #JHA #EUCouncil @valtioneuvosto
” … Kerrankin asiantunteva juttu Hesarissa tämäntasoisesta aiheesta! Historiallista!
Hesari jättää mainitsemasta,että Venäjä kavereineen on vetäytynyt kokonaan EIT:n toiminnasta, eikä sen kansainvälisoikeudellisesti lait- tomalla asettajataholla eli Halo- sen elvyttämällä ”Euroopan neuvostolla” liene sitten tunnetun laittoman, perättö- män ja järjettömän ”kommunisminuhripäätöksen” jälkeen mitään toimintaa ollutkaan.
EIT:n asema on vielä ongelmallisempi yleismaailmallisen YK-oikeuden kannalta kuin kansallisen.
EIT on perustettu ”tulkitsemaan YK:n Yleismaailmallista ihmisoikeuk- sien julistusta” sen jäsenmaiden puolesta. Se kuitenkin tulkitsee YK:n poliittisesti asetettuja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia tavalla, jolla YK nimenomaan EI ole tarkoittanut niitä tulkittaviksi.
EIT:n välittömänä lakiperustana on mainittu Ihmisoikeussopimus, jolla on määritetty joukko allekirjoittaneiden maiden kansalaisten PERUSOIKEUKSIA, joka on aivan eri asia, ja tarkoittaa USA:n Perustus- lain mallin mukaisia kansalaisen luovuttamattomia oikeuksia, joita valtio tai mikään muu laki ei saa loukata.
YK-lakina Ihmisoikeuksien julistus on sitovuudeltaan YLEISKOKOUSTA- SOA: YK:n elimet kuten Turvallisuusneuvosto ja Sihteeristö ovat niihin sidottuja sellaisenaan, mutta jäsenmaille ne ovat sillä tavalla ohjeellisia, että ne ovat sellaisia määräyksiä, joiden kanssa kansallinen lainsäädäntö kuten juuri kansalliset perusoikeudet eivät saisi olla ristiriidassa.Ne EIVÄT OLE SELLAISENAAN PERUSOIKEUKSIA syystä, että ne eivät ole, eikä niiden pidäkään olla, samalla tavalla konkreettisia.
Otetaan esimerkiksi vaikka Ihmisoikeuksien julituksen omaisuudensuo- ja: se sanoo, ettei ihmisiltä saa ottaa PERUSTEETTA heidän omisuut- taan (ja antaa esimerkiksi jollekulle muulle, edelleen vailla vankkoja perusteita). Mutta se EI SANO, millainen kunkin maan bisneslainsäädäntö kuten juuri omaisuuslainssädäntö pitäisi olla, esimerkiksi mitä kaikkea saa yksityisesti omistaa ja mitä ei, vaikkapa maata tai hyödyntämättömiä malmivaroja. Tai millaisia juridisia henkilöitä tässä suhteessa saa ja millaisia ei saa olla. Se sanoo, että millainen se kansallinen bisneslainsäädäntö onkin,kansalaisia ei saa asettaa sen suhteen lain edessä eriarvoiseen asemaan. Vääränlainen perusoikeuslainsäädäntö jähmettäisi kehityksen ja veisi pohjan politiikalta ja erilaisten poliittisten mallien mahdollisuudelta.
Valtioiden, osavaltioden ja kansallisuuksien oikeudet ovat yleikokous- tasoa ylempää PERUS-KIRJATASOA, mikä poistaa sellaisen mahdollisuuden, että EIT:n kaltainen sopimustuomioistuin voisi YK-laillisesti olla jokin ”kansallisia ylempi perusoikeus-tuomioistuinaste”, koska itse perusoikeudetkaan eivät ole olemukseltaan kansain-välisiä, vaan kansallisia.
Edelleen YK:lla on säädöksissään peruskirjatason ja yleiskoustason ala- puolella TURVALLISUUSNEUVOSTOTASON säädökset, joita ovat mm. kansainväliset so- talait, Geneven ja Haa- gin sopimukset (nimestään huolimatta lakeja), joita Turvalli-suusneuvosto voi antaa Peruskirjan ja yleiskouspäätösten mukaisesti ja niiden tar- joamlla lakiperustalla, ja panna tarvittaessa toimeen pakottein ja jopa sotilaallisesti.
YK:n erityistuomioistuinten päätökset ovat sitovuudeltaan sitä tasoa, jota on niitä pyytänyt taho, joita voivat olla Yleiskokous, TN tai jäsenvaltiot. Asian YK-oikeuteen vienyt elin ja sitä alemmat ovat sidoksissa päätökseen, mutta ylempi, esim. Yleis-kokous, ei ole, vaan voi muuttaa päätöstä.
Euroopan neuvostolla tai EIT:llä sen asettamana ei ole mitään ase- maa YK-oikeushierarkiassa, eikä YK:n eikä sen puolesta muidenkaan tarvitse välittää EIT:n eikä sen puoleen EU:nkaan säädöksitä, ainakaan toistaiseksi, mitään.
Ihmisoikeuksien julistus sellaisenaan ei ehdottomasti sido jäsenvaltiota johonkin tiet-tyyn tulkintaan,vaan jos YK päättää jäsenmaata yksityis-kohtaisesti tuossa suhteessa ”oikaista”, siitä pitää TN:n antaa konkretisoitu perusteltu päätös.
EIT:n erittäin paha laillisuusongelma on edelleen, että sen on asettanut Euroopan neuvosto, joka on poliittisella organisaatiolle laittomalla his-toriatieteen ja muunkin tieteen väärentämisellä hourunnut itsensä lait- tomaksi poliittisena elimenä. Ei sellai- nen organisaatio voi kammata lillukanvarsia ”ylimpanä oikeusateena” vaikkapa rasismisyytteistä, jonka nimittäjän omassa silmässä törröttää mailmanhistorian pöyrityttävimmän etnisen sotapropagandan ja poliitisen tieteenväärentämisen punapuunrunko.
EIT on muodostettu laillisen kansainvälisen YK-oikeuden kilpailijaksi ja kandidaatiksi sen syrjäyttäjäksi. Nuo pyrkimykset ovat vetäneet vesi- perän, ja EIT on turhana sekoittavana järjestönä lakkautettava, ja samoin on lakkautettava Halosen jo kerran (terve-tulleesta) koomasta pahoihin töihin elvyttämä kylmän sodan organisaatio Euroopan neuvosto!
Tavallisen kansalaisen ei pidä valittaa mistään vääryydestä EIT:en: se on samaa laillisuuden kannalta ”kuin pyytäisi niskan hierontaa Bostonin kuristajalta”, USA:n taannoista varapresidenttiä Spiro Agnewta lainatakseni.
http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/i…
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1392457.html#p1392457
” Riku Neuvonen & Pauli Rautiainen: Ihmisoikeustuomioistuin vaarallisilla poluilla määritellessään journalismia
24.10.2015 Kirjoittanut
TURU TIÄRET,
Kansaivälisen oikeuden professori ei erota kansainvälistä ja kansallista oikeutta, eikä sopimuksia”
Professori tyrmää kansanedustajan lausunnon: Oikeudellisesti ”täysin vastuuton”
Kansanedustaja Laura Huhtasaari esitti tänään, että Suomen on tarvittaessa rikottava kansainvälisiä sitoumuksia,
… Poliitikkojen tehtävänä on näyttää, miten tilanteesta selvitään – ei kyseenalaistaa jo tehtyjä sopimuksia ja ”pitkästi yli puoli vuosisataa voimassa ollutta kansainvälistä oikeutta”, Korhonen toteaa.
Milloin kansainvälistä sopimusta ei tarvitse noudattaa?
Kansainvälisessä sopimusoikeudessa on Korhosen mukaan määritelty ne mahdollisuudet, jolloin sopimusta ei tarvitse noudattaa.
Nuo mahdollisuudet ovat suuren luokan tapauksia, esimerkiksi sellai- sia, joissa muut osapuolet ovat petkuttaneet valtiota tai valtio on erehdyksessä liittynyt sopimukseen eli on erehtynyt sen sisällöstä, hän sanoo.
– Tilanteet,[joissa kansainvälisiä sopimuksia voi jättää noudattamatta,] eivät ole sellaisia poliittisia muutoksia kuin mitä tässä tapauksessa on ky- seessä. Jos jokin maa päättäisi jättää noudattamatta kansainvälisiä sopimuksia, se rikkoisi kansainvälistä oikeutta, Korhonen kertoo. Sopimuksen muut osapuolet voisivat vaikkapa haastaa valtion kansainväliseen tuomioistuimeen, joka puolestaan voisi määrätä maan noudattamaan sopimusta tai maksamaan mahdollisesti vahingonkorvauksia.
– Siinä tapauksessa, että useammat valtiot katsoisivat, että on syytä tehdä jotain, oikea tapa toimia olisi neuvotella kaikkien näiden sopimusosapuolten kanssa mahdollisista muutoksista tai sopimuksen noudattamisen uusista tulkinnoista.
– Asiassa pitäisi lähestyä rakentavasti, jollei halua joutua sanktioiden tai vähintäänkin kansainvälisten järjestöjen tuomitsevan ilmapiirin uhriksi, Korhonen selventää.
Suomi on saanut tuomioita EIT:stä
Onko Suomi joskus ollut noudattamatta kansainvälisiä sopimuksia?
On – varmasti, Korhonen vastaa. Suomi on esimerkiksi saanut tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta eli EIT:stä pitkittyneistä oikeudenkäynneistä ja muista yksittäistapauksista.
– Mitään sellaista ei ole kuitenkaan tehty, että valtionjohdon tasolta olisi julistettu, että aiomme tietoisesti ja systemaattisesti rikkoa ihmisoikeussopimusvelvoitettam-me. Se ei kerta kaikkiaan ole ollut Suomen linja, hän painottaa. ”
Britannian sisäministeri haluaa irti Euroopan ihmisoikeussopimuksesta
Britannian on lähdettävä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, maan sisäministeri Theresa May sanoi maanantaina. Asiasta kirjoitti brittilehti Guardian. … ”
