Kun suru saapuu

 

 

Lasittunein silmin tuijotan

en mitään

järki ei käsitä

tunteet räjähtämäisillään

 

Tiedossa oli läheisen ystävän

parhaassa iässä olevan

vakava sairaus

poislähdön lähestyminen

kuitenkin

maailma pysähtyi

suruviestin saavuttua

 

Hetkellinen katkeruus viha

ymmärryksen puute

miksi miksi

iloinen reipas

elämää sen monimuotoisuutta rakastava

lämpöä hellyyttä

suurta rakkautta läheisille

ystäville hehkunut

otetaan hetkessä pois

 

Tulit vauhdilla yhdistykseemme

oven avattuasi

avasit sydämemme

sinetöit itsesi sinne

sielujen syvyyksiin

muistaen sinua Pirjo

ikuisesti suurella lämmöllä

haikeutta tuntien sinua suuresti

kaivaten

 

Ensimmäinen itse tehty ilotulitusraketti

Se tapahtui, kun olin n. 12 v , jolloin isä ihmetteli mihinkä saunan kiukaan koivuhiilet olivat kadonneet- minä en.

Sitten Reinolan kukkakaupasta keskustorilta hommattiin vaaleanpunaista jauhemaista kukkamyrkkyä. Yksi kuusitoistavuotiaan näköinen kaveri hommasi sen. Enqvistin kaatopaikalta haettiin rikkiä. Sytytyslankaa pöllittiin eräältä kivityömaalta ja myös trotyylinen kiviammus.

Ruudin seoksen suhdetta en kerro, mutta tuloksena oli iso astia mustaa ruutia.

Sitten hommattiin käsiimme paperirullan kova  kartonkisisus koolataan noin 40 cm x  3 cm.

Pahviputken pää kiinni   tiiviillä korkilla. Sitten perään muutama lusikallinen trotyyliä ja sen jälkeen putki täyteen mustaa ruutia. Peräpäähän tiivis korkki ja kolottu reikä 0,5 m sytytyslangalle. Teipillä pitkä keppi kylkeen ja siinä se.

Keskiyön aikaan niin, että kukaan ei nähnyt pantiin raketin keppi isoon  lasipulloon ja upotettiin lumihankeen. Tuli langan päähän ja kauas piiloon. Ja, kyllä lähti kuin raketti korkealle ja komea tulivana perässä, mutta siitä trotyylistä ei ollut mitään hyötyä, kun kuvittelimme että taivaalla tapahtuu loppuposaus.

Komea kuitenkin oli ja niitä tehtiin joka Uusi Vuosi.

Hyvää Uutta Vuotta, mutta älkää kokeilko tätä opin kappaletta !

Uuden vuoden terveisiä videomuodossa

Kokeillaanpa taas vaihteeksi tällaista kun sitä melkein joka vuosi on tullut harjoitettua. Siinä olisi terveisiä medialle varsin ajankohtaisesta aiheesta, vähän terkkuja pressaehdokkaille, hallitukselle ja vähän laajemmin maailmallekin.

Toisten kustannuksella eläjä = paskalusmu

https://www.aamulehti.fi/uutiset/koko-aikuisikansa-tyota-valtellyt-ja-laiskaksi-haukuttu-ossi-nyman-avautuu-lapsuudestaan-aitini-oli-ahkerasti-toita-paiskiva-yksinhuoltaja-elan-yha-tyomarkkinatuella-200635994

”Nyman itse katsoo käyttäneensä työmarkkinatukea ikään kuin kansalaispalkkana, jonka varassa hän on voinut keskittyä tekemään sitä, mitä haluaa.”

Tällaista toisten kustannuksella tietoisesti eläjää katson oikeudekseni kutsua paskalusmuksi.

Eläköön miten haluaa, mutta kustantakoon se elämänsä ihan itse vaatimatta muita maksamaan sitä.

Demareiden ja kepuleiden raittiusihmisten logiikkaa

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712282200634301_pi.shtml

”Keskiolut vapautettiin Suomessa ruokakauppoihin vuoden 1969 alussa. Päätöksen taustalla oli Rafael Paasion (sd) johtama ”kansanrintamahallitus”, jossa koko vasemmiston lisäksi oli mukana myös silloinen keskustapuolue (nykyisin Suomen Keskusta).”

Demarit ja kepulit ajoivat keppanan kauppoihin.

Nyt oppositiossa olevat demarit, vasurit ja lisäksi kepulien raittiusihmiset vastustivat 0,8% nostoa kiihkomielisesti likimain maailmanloppuna.

Hyvää Uutta Vuotta!

https://yle.fi/uutiset/3-10000397

-Noin puolet maapallon asukkaista siirtyy vuoteen 2018.

Ajanlaskua on monenlaista
ja nykyinen kalenterimme on tullut Suomessa käyttöön 1800 luvulla.

Kuinkahan hyvin se kuolemansyy todella tutkitaan?

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712312200637593_u0.shtml

”Tilastokeskus tilastoi kuolemansyyn peruskuolemansyyn mukaan. Peruskuolemansyy määritellään lääkärin kuolintodistukselle merkitsemistä kuolemansyistä. Jos esimerkiksi nukahtaa humalassa saunaan, ei kuolemansyyksi lueta humalaa, vaan kuoleminen saunan kuumuuteen.”

Kuinka hyvin mahdollinen todellinen syy, kuten infarkti tai muu tautisyy selvitetään, kun on helppo vain kirjoittaa se ”kuoleminen saunan kuumuuteen.”

Erittäin hyviä tutkimuksia heti, kun EIVÄT OLE Erkon ja Koneen säätiöt rahoittamassa…

Erittäin hyviä tutkimuksia heti, kun EIVÄT OLE Erkon eikä Koneen säätiöt rahoittamassa!
.
Tosin pari vuotta vanha esimerkki:

Ajankohtaista

Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten

Siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke ”Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia” on selvittänyt vuosi- na 2010-2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maan- käyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr.Hankkeen tuloksena on syntymäs- sä uudenlainen näkemys suomalaisen maatalouden alkutaipaleesta.

Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Jaalan Huhdasjärvellä. Alueen maatalousasutuksen on aiemmin oletettu syntyneen vasta his- toriallisella ajalla, viimeistään 1500-luvulla. Arkeologiset löydöt kuiten- kin osoittavat, että alueella on elänyt yhteisö, joka on ylläpitänyt kal- mistoa 600-luvulta 1100-luvulle jKr. Tutkimuksen ensimmäisenä ta- voitteena oli selvittää, harjoittiko yhteisö maa- vai erätaloutta. Toisena kysymyksenä olivat maanviljelyn alkuvaiheet – onko Huhdasjärveltä löydettävissä yhtä vanhoja maanviljelyn tuloksia kuin läheltä, Repoveden kansallispuiston alueelta muutama vuosi sitten löydettiin.

Saadut tutkimustulokset muuttavat käsitystä maanviljelyn alkuvai- heista niin kivikauden kuin rautakauden osalta.Varhaisin metsänraivaus- vaihe ajoittuu kivikaudelle 5300 – 4000 eKr. Ensimmäisenä viljelykas- vina oli tattari 5300 eKr., ja noin 4200 eKr. ilmestyvät ensimmäiset merkit ohran viljelystä. Nämä viljelyn merkit ajoittuvat kivikaudelle, samaan aikaan saviastioiden valmistustaidon omaksumisen kanssa (varhaiskampakeramiikka).

Viljely alkoi 2000 vuotta oletettua aikaisemmin

Tulokset ovat merkittäviä. Ne osoittavat viljelyn alkaneen Suomessa yli 2000 vuotta oletettua aikaisemmin, suurin piirtein samaan aikaan kuin maanviljely levisi Keski-Eurooppaan. Aiemmin viljelytaidon on uskottu levinneen Suomeen Keski-Euroopasta käsin vasta 2900 eKr. alkaen ns. nuorakeraamisen kulttuurin välityksellä. Kouvolasta löydetty vanhin vil- jelylaji, tattari, on kulkeutunut Suomeen idästä Euraasian halki. Tattari- löytö ajoittuu samaan aikaan kuin Aasiasta lähtöisin oleva saviastioiden valmistustaito saavuttaa Suomen.

Nyt löydetyt viljelyn merkit eivät muuta Suomen kivikauden asukkaita maanviljelijöiksi. Kalastus ja metsästys olivat kivikaudella pääelinkeinoja.

Huhdasjärven alueen esihistorian intensiivisin maankäyttövaihe ajoittuu rautakaudelle. 600-luvulla jKr.rantalehdot raivattiin ohranviljelyä varten, ja 900-luvun alussa viljelyn painopiste siirtyi kuusimetsien kaskeami- seen ja rukiin viljelyyn. Oletetulla erämaa-alueella on siis varhaisempi maanviljelyshistoria kuin aiemmin on oletettu.

Tutkimusryhmä: FT Teija Alenius (paleoekologia), FT Antti Lahelma (arkeologia), FT Teemu Mökkönen (arkeologia), Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine.

Lisätietoja ja yhteydenotot: arkeologi Teemu Mökkönen, puh. 040 539 1202, teemu.mokkonen(at)helsinki.fi

Tästä on kyse:

  • Suomessa on viljelty tattaria jo 5300 eKr. ja ohraa 1000 vuotta myö- hemmin. Tulokset osoittavat kivikautisen maanviljelyn olevan Suomessa noin 2000 vuotta vanhempaa kuin aikaisemmin on oletettu.
  • Tattari (Fagopyrun esculentum) on alkuperältään itäinen laji, jonka alku- perä on Himalajan suunnalla, Kiinassa tai Tiibetissä. Keski-Eurooppaan kasvi levisi yleisesti vasta 1200-luvulla tataarien valloitusten myötä.
  • Tulokset siis osoittavat kivikautisen viljelytaidon saapuneen Suomeen eri suunnasta kuin Keski-Eurooppaan, jonne maanviljely levisi Lähi-idästä
  • Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimukset alkoivat vuonna 2010 ja päättyivät 2012. Tulokset on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa julkaisusarjassa tammikuussa 2013 – Geoarchaeology: An International Journal 28 (2013).
  • Tutkimuksen rahoittivat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö ja Jaalan kotiseutusäätiö.
  • Vika ei ole ollut ”säätiössä sinänsä”, vaan siinä, MIKÄ JA MILLAINEN (fas.?) SÄÄTIÖ!

Mihin tarvitsemme pankkia

Pankkiväki lakkoilee etujensa puolesta.
Eikö jo Nalle sanonut ettei kaipaa lattioidensa likaajia?
– Käytännössä emme tarvitse rahaa
sillä kaiken voi maksaa sähköisesti.
– Laskut voimme maksaa sähköisesti.
Eikö yksi instanssi voisi hoitaa sähköisen järjestelmän?
– Jatkossa tarvitsemme vain lainanottokonttorin eikö Kela voisi hoitaa?

Se oli sitten siinä se Suomen itsenäisyyden juhlavuosi

Vuosi 2017 jää historiaan vuotena, jolloin Suomen itsenäisyys täytti 100 vuotta. Juhlia oli paljon ja kiitettävästi oli muisteloa jos minkälaista kuluneilta sadalta vuodelta.

Sotavuodet 1939-1944 sai paljon huomiota ja aivan oikein. Sotaveteraanit, ne jotka vielä ovat keskuudessamme saivat ansaitsemaansa arvostusta. Sotaveteraanien rivit ovat jo harventuneet, kun nuorimmatkin ovat jo yli yhdeksänkymppisiä.

Paljon on puhuttu viime vuosina itsenäisyyden luovuttamisesta Brysselin byrokraateille ja jopa liittovaltiosta tai paremminkin Suomesta liittovaltion syrjäisenä osavaltiona. Ne puheet jäivät juhlavuonna taka-alalle.

EU on tienhaarassa. Jottain pitäs tehrä, sanoi presidentti Koivistokin. Yhteinen raha euro määrää tahdin. Kun niin monta maata on sitoutunut samaan rahayksikköön, niin homma ei toimi, kun maat ovat niin erilaisia mm. taloudenpidossa. Siksi monet ovat sitä mieltä, että liittovaltio olisi paras ratkaisu.

Mutta kun kansalaiset joka maassa haluavat pysyä itsnäisinä, niin mitäs teet? Talouselämä haluaa säilyttää euron, mutta se voi  osoittautua vaikeaksi.

Tuleva uusi vuosi voi olla ratkaiseva EU:n suhteen. Me suomalaiset olemme lunastaneet itsenäisyytemme suurin uhauksin. Sitä ei voi eikä saa luovuttaa vain rahan vuoksi.