Tuorein suomalainen urheilutähti maailman kovimmassa korisliigassa(NBA). Nakutti debyyttiottelussaan kovat tehot 17/8. Jos jatkaa samaan malliin, on iso nimi kun taas vuoden urheilijaa valitaan.
Onko ajatus EU:n kyvyttömyydestä huuhaata?
Viimeksi tänään EU sai lunta tupaan rahanpesusta, eikä vastaavia otsikoita tarvitse suurennuslasilla etsiä. Analyysit Kiinan nousevasta roolista tuovat esiin pelkoja Kiinan määrätietoisuuden mahdollisuudesta jyrätä heikko EU kansainvälisessä kaupassa. Olen itsekin kritisoinut EU:ta kyvyttömyydestä, vaan leikinpä kunnon skeptikkoa ja kyseenalaistan ajatukseni.
Vauhdilla – jos niin halutaan
Mennäkseni suoraan asiaan, mainitsen Kreikan pelastamisen. Päätös saksalaisten pankkien pelastamisesta tuli aika lailla kuin apteekin hyllyltä. Vaikka pientä show-diplomatiaa laitettiinkin ja meidän Jutta Urpilainen koitti vähän jarrutella, käytännössä päätökset ja toimet tapahtuivat nopeasti ja varmasti, eikä aikataulu pettänyt missään kohdassa. Tässä operaatiossa puhuttiin paljon suuremmista rahoista kun mitä vaikkapa siirtolaiskriisiin tai harmaaseen talouteen liittyy, mutta siitä huolimatta päätöksenteko ja toimeenpano sujuivat käytännössä viiveettä.
Myös rajasopimus Turkin kanssa oli esimerkillisen nopeaa. Ehdittiinkö julkisuudessa paria viikkoakaan asiasta pohtimaan kun sopimus oli jo käytössä? Mitään vaikutusta tulijavirtoihinhan tällä ei ollut mutta ilmeisesti juuri tuolloin löytyi jokin tarve lahjoittaa Turkille merkittävä määrä rahaa. Lienen sata vuotta täyttänyt siihen mennessä kun tapahtuman totuus päätyy kirjan kansien väliin. Yhtä kaikki, prosessi oli ripeä ja määrätietoinen – jotain mihin munattoman EU:n ei pitäisi kriitikkojen mukaan kyetä.
Kuka vaihtelee vaihteita?
Rahan määrä tai aihealue sinänsä ei näyttäisi vaikuttavan juurikaan asiaan. Jos EU haluaa, sen ylin johto toimii nopeasti, jyräten tarvittaessa niin jäsenmaat kuin parlamentinkin alleen. Miksi esim. Turkin raja- ja pakolaissopimus saatiin aikaan käytännössä sormia napsauttamalla, mutta vastaavasta ratkaisusta Välimeren reitillä on vain jaariteltu vuosien ajan? Sen koommin taloudellinen näkökulma kuin kuolonuhrien määräkään ei tunnu juuri Merkeleitä tai Junckereita liikuttavan. Miksi yksi talousongelma korjataan rivakasti, samalla kun toisen annetaan hiertää kengässä vuosikymmeniä? Miksi ajoin kriittisiä äänensävyjä käsitellään kunnioituksella ja asiapitoisesti, kun taas toisella hetkellä asiallisinkin kritiikki EU:n hallinnosta leimataan Euroopan vastaiseksi fasismiksi? Montako päätä EU:lla on? Heitetäänkö siellä näistä noppaa?
Onko ongelma suunnassa?
Spekuloin, että yksi ongelma voi olla yleinen suunnan puute. Jos on sopivan rauhallinen hetki, median huomio sopivasti muualla ja sopivan vähän päättäjiä huoneessa, on helppoa ratkaista isojakin asioita nopeasti ja varmasti. Jos on vähänkin haasteita tai joku esittää sopivan fiksun kysymyksen, alkaa korttitalo huojumaan. Kun EU:lta puuttuvat yleinen suunta ja yhteiset tavoitteet, on vaikea kiinnittää huomiota haastaviin asioihin. EU on kyllä onnistunut laatimaan byrokratiapykälistöä siihen miten mikäkin asia hoidetaan. Osaamme vastata siihen jotta miten, mutta emme siihen mitä, emmekä taatusti siihen miksi. Byrokratia byrokratian vuoksi on huonoa hallintoa – sen pitäisi olla työkalu, ei päämäärä. Ongelman näkee vaikka tuoreesta tietosuojadirektiivistä, jossa onnistutaan käyttämään useampi sivu noin yhden lauseen mittaisen asian sanomiseen.
Lopulta EU:n johto voi aivan itse päättää haluaako se onnistua vai epäonnistua. Kykyä asioiden hoitoon on ja mieluusti näkisin positiivista kehitystä muutamissa avainasioissa. Resurssit ovat, tekijät ovat ja tahtotilakin on joissain asioissa yllättävän selkeää. Kertokaa nyt fiksummat minulle, mikä tässä mättää? Onko EU:n johtoon pesiytynyt osa-aikainen (ellei peräti tukityöllistetty) känkkäränkkä?
Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly…
KERRANKIN VOI SYDÄMENSÄ POHJASTA HUOKAISTA HELPOTUK- SESTA SIITÄ, ETTÄ JOKIN PALJON SATSATTU HÖLMÖYS ON SITTEN- KIN VAIN HÖRÖLÖRÖÄ JA HAISTAPASKANTIEDETTÄ, KUTEN NÄIDEN ”PROFESSOREIDEN” JA TUTKIJOIDEN ”KONE-KOGNITIO- PSEUDOTIEDE”…
HUH-HUH!!!
EI TODELLAKAAN OLE EIKÄ OLE KOSKAAN OLLUT TULOSSA ”IHMISTÄ VIISAAMPIEN ITSEÄÄN KEHITTÄVIEN TODELLA AJATTELEVIEN ”SUPERTIETOKONEIDEN KEINOÄLYSUNGULARITEETTIA”!
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005413969.html
Keskustelua:
a4: Vastaus #1 : to 19.10.2017
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
” Tekoäly voitti ihmisen ylivoimaisesti Go-lautapelissä, jonka piti olla sille liian vaikea opittavaksi
maanantai 29.05.2017 klo 16:38
Moni tutkija on ennustanut, että tekoäly päihittäisi ihmisen Go-pelissä vasta parinkymmenen vuoden päästä.
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.
… ”
Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
a4:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
« Vastaus #15 : su 22.10.2017, 21:05:15 »
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
Ei vaadi välttämättä ajattelua eikä todista mitään. vahvasta tekoälystä, ”OIKEASTA koneellisestA ajattelusta”
LainausKehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.
Miltä kenestäkin näyttää, mutta ei ole. Materian sosiaalista liikemuotoa (emergenssitasoa) ei synny pelkästä matematiikasta. Siitä syntyy vain sitä pelkkää analogiaa.
LainausEhkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Tarvitaan sekä analyyttistä että synteettistä pohdintaa.
Myöskään (muut) eläimet eivät ajattele. Niilläkään ei ole ”superälyä”.
Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea ja ajatella?
Jos tavoitellaan tai ennustetaan ihmisten ajattelun tasoista ja jopa sen ylittävää vah-vaa tekoälyä, niin tarvitaan havaintoja tämän suuntaisista kehitysaskelista eli virstan-pylväistä koska hyvin harvoin suuret kehitysaskeleet tapahtuvat nopeasti vaan ovat tarkemmin katsottuna usein hitaita monitahoisia tapahtumaprosesseja eli kehityskul-kuja.Kyllä mielestäni moni autonominen robotti kykenee jo tänä päivänä määritel-mällisesti oikeaan koneelliseen ajatteluun, vaikka ei ihmisajatteluun vielä ylläkään.
Robotiikka ja tekoälyjärjestelmät eivät nekään ole pelkkää matematiikkaa, vaan huipputeknisesti kaukana tällaisesta olkiukosta.
Mielestäni moni muukin eläin ajattelee ja tuntee mutta ei samalla tavalla kuin ihmi-nen. On kuulema jo harkittu ihmisoikeuksien laajentamista muihinkin ihmisapinoihin. Tämä vain yhtenä esimerkkinä.Tieteellinen tieto muuttaa näitäkin vanhenevia määri- telmiämme ja jaottelujamme jatkuvasti kehittyessään.
Mainitsemastasi eläinten superälyn puutteesta, johtui mieleeni superälyn mahdolli-nen olomuoto myös jonkinlaisena joukkoälykkyytenä tai superorganismin ajatteluna. Esim. nykyistä nettiä tai ihmiskuntaa voisi jo pitää superälykkäänä oliona.
Toki voidaan jossain mielessä rajata maapallokin yhdeksi superälykkääksi olioksi, nimeltään vaikka Kaija.
Kuten luontokin on ollut ihmislajiaan älykkäämpi toimija hyvin pitkään niin uskon tulevankin emergentin ja luontoon kuuluvan superälykkyyden olevan jokin suurempi organismi tai rakennejärjestelmä joka hyödyntää myös ihmistyövoimaa sekä ihmisajattelua, elimellisenä osana järjestelmää. Niin pitkään kuin ihmislaji on lajina olemassa.
Kehityssuunta näyttäisi olevan myös ihmislajin olemassaolon kohdalla teknologisen kiihtyvästi nykymuotoisen lajin häviämistä eli kehittymistä hyvinkin nopeasti erimuotoisiksi kyborgi-ja konelajeiksi.
Normaalia evoluutiota, vaikkakin vauhdikasta.
Tarinahan on ikivanha. Ihminen pyrkii kopioimalla hyödyntämään sokean luonnon kehittämiä häikäiseviä rakenneratkaisuja ja parantamaan niitä jatkuvasti.
Lentämisestäkin tuli uusia häikäiseviä ihmisten luomia versioita jotka kiihtyvästi kehittymällä jo ylittävät aiemmat lentämisen tavat ja taidot monella tavalla.
Tässä muutama tuore ja tragikoominen ellei mustan huumorin sävyttämä heikon tekoälyn sekä robotiikan vauvanaskel:
« Viimeksi muokattu: su 22.10.2017, 23:50:50 kirjoittanut a4 »
a4:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
« Vastaus #16 : su 22.10.2017, 21:44:06 »
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan ana-lyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Hyvä kysymys joka kuvaa hyvin tätä ajattelun ja älykkyydenkin määritelmällisyyttä.
Kuten muniakin, niin eläimellistä ajattelua ja määritelmästä riippuen ehkä jopa kas-vienkin ajattelua on ollut ennen ihmisajattelua. Mutta kananmuna oli vasta kanan muna ja inhimillinen ajattelu oli vasta ihmiselle ominaista ajattelua. Toki monesti arkikielessä munalla tarkoitetaan kananmunaa ja joskus ihmisenkin munaa joka ei edes ole muna sanan varsinaisessa mielessä eli nykyään tieteellisessä maailmanku-vassa. Jos taas haluamme määritellä ajattelun vain inhimilliseksi ajatteluksi niin mie-lestäni voisimme yhtä hyvällä syyllä rajata munankin vain ja ainoastaan kanamunak-si, kanan määritelmään lujasti luottaen, jolloin olisi väärin puhua muista munista kuten esim. pääsiäismunista tai fabergen munista.
« Viimeksi muokattu: su 22.10.2017, 21:46:10 kirjoittanut a4 »
a4:
Vs:Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onnekshäly
« Vastaus #17 : ma 23.10.2017, 13:37:39 »
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244852-skenaariohopoa-roboteista
Skenaariohöpöä roboteista
22.10.2017 17:56 Lauri GröhnRobotit Singulariteetti Tulevaisuusskenaariot
Skenaariot ovat mahdollisia tulevaisuuspolkuja.Tutkimuksessa Jari Kaivo-oja etc. on pohjana käytetty Kurzweilin teknologisesta singulaariteetista,kuvat, joka perus- tuu tietokoneiden kapasiteetin kasvuun. Sen mukaan tietokoneen kyvykkyys tulee ylittämään ihmisen kyvykkyyden joskus vuosisadan puolivälissä. Valitettavasti tuo median hellimä hypoteesi on puhdasta roskaa. Määrä ei muutu laaduksi. Tulevaisuuspolku ei siis ole validi.
Kaivo-oja, Jari, Roth, Steffen & Westerlund, Leo (2017) Futures of Robotics. Human Work in Digital Transformation. International Journal of Technology Management, Vol. 73, No. 4, pp. 176-205.
Kyllä määrä on muuttunut luonnossa ennenkin laaduksi. Siihen tarvitaan vain evo-luution tai alkeishiukkasten kasautuvuutta. Evoluutiossa kasautumisella tarkoitetaan, Jyrki Kataista lainatakseni, parhaiden käytänteiden taloudellisuutta. Tai teknologisen kiihtyvyyden tapauksessa kasautumisella voidaan tarkoittaa tiedollista ja teknologista kumulatiivisuutta. Toki ilman näitä ei määrä muutu laaduksi.
Tekoälyn singulariteettiennusteen tarkkuuteen en ota tämän tarkemmin kantaa mut-ta painotan sen oikeansuuntaisuutta. Lisäksi latistan tuon singulariteetti-sanan hoh-toa, toteamalla että me itse elämme jo modernissa singulariteetissa esim. Kivikau-den, luonnonkansojen tai muurahaisten näkökulmasta. Tietoon perustuva monimut-kaistuva maailmankuva tuottaa myös moderneille nykyihmisille singulariteettia lähes-tyviä maailman pirstoutumisen kokemuksia ja lisää painetta sulautua henkisesti ja kehollisesti yhä vahvemmin teknologiaan.. Kyse on siis vain luonnollisesta muutos-paineesta ja pakollisesta muutoksesta.
Aina ei ole ollut ihmisiäkään.Toki singulariteetti aikalaisihmisilleen voidaan joutua kokemaan siinä tapauksessa että tekoälyn kehitysnopeus ylittää ihmisen sopeutu-misnopeuden. Mikä ei yllättäisi ainakaan itseäni.
« Viimeksi muokattu: ti 24.10.2017, 07:29:46 kirjoittanut a4 »
Spammiro Botti:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
« Vastaus #18 : ti 24.10.2017, 03:34:06 »
http://www.iltalehti.fi/digi/2016030921241702_du.shtml
Kuuluisa tulevaisuustutkija: tekoäly ohittaa ihmisen 2029 – ja oppii rakastamaan
Sunnuntai 13.3.2016 klo 09.50
Tarkoista ennusteista tunnettu futuristi Ray Kurzweil pitää väistämättömänä sitä, että tekoäly ohittaa ihmisälyn kapasiteetin.
(MOSTPHOTOS)
Maailman kaukonäköisimpänä pidetty tulevaisuustutkija, keksijä ja Googlelle työs-kentelevä Raymond Kurzweil on esittänyt kosmologi Neil deGrasse Tysonin kanssa pidetyssä keskustelutilaisuudessa ennusteen, että tietokoneälyt ohittavat ihmisen älyn vuoteen 2029 mennessä, ja tekevät sen oppimalla ihmisen tunneälyn.
– Kun puhun tietokoneista saavuttamassa ihmistason älyn,en puhu loogisesta älystä. Puhun huumorista ja rakkauden ilmaisemisesta, se on ihmisälyn terävintä kärkeä, Kurzweil sanoin New Yorkissa pidetyssä tilaisuudessa, uutisoi CNN Money.
Kun vastaväittäjäksi asettunut Tyson haastoi Kurzweiliä kysymällä, kirjoittaako teko-äly joskus kirjallisuuden Nobelin voittavan teoksen, futuristi kuitenkin tarkensi, ettei usko tekoälyn täysin korvaavan ihmisälyä.
– Sen sijaan me tulemme liittymään yhteen tuon älyn kanssa, kuvailee Kurzweil.
Kurzweil hahmottelee tulevaisuuden maailmaa, jossa aivoihin asennetut nanokoneet antavat ihmiselle tekoälyn ominaisuuksia ja mahdollistavat uusien kykyjen lataami-sen internetistä, hieman Matrix-elokuvien tapaan. Lisäksi ihminen oppii muokkaamaan oman ruumiinsa ominaisuuksia geenien editoinnilla.
Kurzweil on myös optimistisempi kuin monet muut tulevaisuustutkijat,joiden mukaan teknologian mahdollistamat supervoimat tulevat olemaan vain rikkaiden ulottuvilla.
– Nanokoneet tulevat olemaan kaikkien saatavilla. Nämä teknologiat demokratisoituvat, koska ne muuttuvat koko ajan halvemmiksi.
LASSI LAPINTIE
lassi.lapintie@ilmedia.fi
Tämä on sama jäpikäs, joka aiko panna ”unet kasetille”…
Spammiro Botti:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
« Vastaus #19 : ti 24.10.2017, 22:33:54 »
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243655-hararin-kirjat-lukijan-vastuulla
KVASITIETOYHTEISKUNTA
Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.
Hararin kirjat lukijan vastuulla
29.9.2017 19:44 Lauri Gröhn
Algoritmit Evoluutiopsykologia
Yuval Harari: Homo Deus
Yuval Harari, Homo Deus, hohhoijaa. Evoluutiopsykologiaa, algoritmeja…
”Pitkälle jalostetut algoritmit, joita kutsumme aistimuksiksi, tunteiksi ja haluiksi, tekevät 99 prosenttia päätöksistämme – näiden joukossa kaikkein tärkeimmät elämänvalintamme…”
(SB:Valetta:Jos nuo ”tekevät päätöksen”,se ei ole päätös ollenkaan (eikä sellaisesta synny ainakaan välttämättä mitää illuusiotakaan!),vaan se on reagoimista. Nuo eivät tee todellisia päätöksiä, vaan ovat enempikin osa niitä vaihtoehtoja, esimerkiksi valita kuikuttava työkaveri johonkin hommaan, kun muitakaan sopivia ei ole tarjolla.)
Lisäys:
Yuval Hararin perusteettomat spekulaatiot voi jättää omaan arvoonsa:
”1. Tiede on yhdistymässä yhdeksi kaikenkattavaksi oppijärjestelmäksi,jonka mukaan kaikki organismit ovat algoritmeja ja elämä on datankäsittelyä.
(SB:Ei ole.Ei ole ”kaikenteoriaa”,eikä sellaista myöskään tule.Se on monadologiaa.)
2. Äly on eriytymässä tietoisuudesta.
(SB: Ei ole. Käsittämätön väite.)
3.Ei-tietoiset mutta hyvin älykkäät algoritmit saattavat pian tuntea meidät paremmin kuin me itse.”
Suutari ei ole pysynyt lestissään. Evoluutiopsykologia, transhumanismi ja tietojenkäsittely eivät ole tieteitä.
En YLE igen…
https://yle.fi/uutiset/3-8751406
Metsästäjäkeräilijä muuttuu kohta kyborgiksi – historioitsija: tulevaisuudessa vain köyhät kuolevat
Kansainvälisessä menestysteoksessaan israelilainen historian tohtori Yuval Noah Harari käy läpi ihmiskunnan suuret muutokset ja niihin vaikuttaneet tekijät.Maailman hallitsemisen kannalta tärkeitä askelia ovat olleet kielitaito, sitten maanviljelys ja lopulta tiede. Tulevaisuuden suurin muutos on, kun ihmisestä tulee kyborgi ja ruu-miinosia korvataan laitteilla. Hararin mukaan muutos tapahtuu jopa 50 vuoden aikana.
17.3.2016 klo 19:38päivitetty 18.3.2016 klo 18:37
Mistä on kyse?
Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari kuvaa ihmiskunnan kehittyneen kolmen suuren muutoksen kautta.
Tulevaisuudessa Homo sapiens saattaa korvautua kyborgeilla, joissa on vain osia elävästä ihmisestä.
Ihmisen keho ei ole kehittynyt paljoakaan metsästäjä-keräílijä ajasta.
Oxfordissa väitellyt Yuval Noah Harari (s. 1976) sanoo kirjoittaneensa Sapiens – Ih-misen lyhyt historia -teoksensa, koska halusi ymmärtää paremmin globaaleja ongel-mia. Sama halu on ollut sadoilla tuhansilla ihmisillä ympäri maailmaa.Kirja on kään- netty pian 40 kielelle ja sitä on ylistetty arvioissa vähän joka puolella. Yhdysvaltojen-myynti lähti kiitoon, kun Facebookin perustaja Mark Zuckerberg suositteli sitä tuhansille seuraajilleen.
– Tietyssä iässä ihminen kaipaa laajempaa tietoa oman kansallisen historian lisäksi. Et ymmärrä isoja maailmanlaajuisia ongelmia, jos et tunne planeetan ja ihmislajin kehityshistoriaa laajemmin, Harari sanoo Yle Uutisten haastattelussa.
Ihmislajin kehityksen varhaisvaiheissa maapallolla vaelsi useita eri lajeja, mutta Homo sapiens syrjäytti lopulta kaikki muut. Silti meissä kaikissa on neandertalilaisen geenejä muutama prosentti perimässämme afrikkalaisia lukuun ottamatta. Hararin mukaan Homo sapiensin sosiaaliset taidot ja etenkin kyky kommunikoida kielellisesti olivat ne tekijät, jotka soivat lajille nykyisen valta-aseman.
Kehityksen vallankumoukset
Harari käy ihmiskunnan historiaa läpi nimittämällä suuria muutoksia vallankumouk-siksi. 70000 vuotta sitten tapahtui kognitiivinen vallankumous. Hararin mukaan ihminen oppi tuolloin käyttämään kieltä ja hallitsemaan suuria yhteisöjä. Neandertalilaiset eivät tähän pystyneet.
(SB: Hypoteesi; tämä lisäksi ei tarkoita,etteikö nykyihminen olisi voinut kommunikoi- da kielellisesti paljon aikaisemminkin, kuin törmäsi Euroopassa neandertalilaisiin. T.)
Toinen suuri hyppäys oli maanviljelyn aloittaminen. Noin 10 000 vuotta sitten ihminen kesytti kotieläimet ja oppi viljelemään viljaa.
– Tämä mahdollisti isot yhteisöt ja kuningaskunnat. Se ei ollut hyvä muutos eläi-mille, kuten lehmille ja kanoille, ne kärsivät hirvittävästi, mutta ihmisen voima kasvoi, Harari kertoo.
Kolmas merkittävä vallankumous on Hararin mukaan tieteen läpimurto 500 vuotta sitten. Tämä kehitys jatkuu edelleen.
– Ihmisestä tuli luonnon valtias, sillä hän ymmärtää paremmin biologiaa, kemiaa, ja fysiikka toimii. Tämä antoi mahdollisuuden manipuloida maailmaa, toteaa tohtori Yuval Harari.
Suuri muutos edessä
Tieteen kehittyminen on antanut yhä uusia mahdollisuuksia ja seuraavaksi on edes-sä kehitys, joka saattaa Hararin mukaan johtaa koko Homo sapiensin sukupuut-toon. Hänen mukaansa jo nyt Piilaaksossa puhutaan sujuvasti ikuisesta elämästä, jonka saattaa saada jo lähimmän 50 vuoden aikana. Ihmisen osia voitaisiin korvata keinotekoisilla elimillä, jos alkuperäinen sydän tai maksa pettää.
– Voimme päivittää itseämme bioteknologian avulla yhä uudelleen. Homo sapiens ehkä katoaa kokonaan ja korvautuu kokonaan uudella olennolla, joka eroaa meistä yhtä paljon kuin me aikanaan neandertalilaisista, kuvailee Harari.
(SB: Paskaa.)
Kuulostaa hieman kuvitteelliselta tieteiskirjallisuudelta, mutta Harari on tosissaan. Hänen mukaansa asialla on vakavasti otettavia tiedemiehiä.Kyborgiksi muuttuminen tai ikuisen elämän hankkiminen ei kuitenkaan ole jokamiehen oikeus. Vain harvalle upporikkaalle voidaan suoda tämä mahdollisuus.
– Syntyy hirveä kuilu rikkaiden ja köyhien välille. Aiemmin kuolema teki kaikista ihmisistä tasavertaisia, kuningaskin joutui kuolemaan, Harari mietti.
– Mutta sadan vuoden kuluttua ehkä vain köyhät ihmiset joutuvat kuolemaan. Rik-kaat jatkavat elämää kauniina, nuorina ja hyvävoimaisina vuosisatoja. Tämä synnyt-tänee hirveän vihan köyhien joukossa. Myös rikkaat joutuvat pelkäämään enemmän. Jos joku terroristi räjäyttää sinut,silloin kuolet eikä kukaan voi herättää sinua henkiin, maalailee historioitsija tulevaisuutta.
Syntyy hirveä kuilu rikkaiden ja köyhien välille.
(Yuval Noah Harari)
Jos ihmiset ajattelevat elävänsä ikuisesti, he eivät silloin Hararin mukaan ota minkäänlaisia riskejä, joten se ei silloin ole välttämättä mikään hyvä elämä.
Tulevaisuudessa siis alamme hallita paitsi ympäristöämme myös omaa kehoamme entistä enemmän. Aivotkin saattavat olla suoraan yhteydessä tietojärjestelmiin, jolloin emme enää tarvitse kommunikointiin kuulo- tai näköaistia.
(SB: Potaskaa: tämä olsi justiin sitä Antti Revonsuon ja muiden ”aivokaapelitelepatiaa”!)
Kehomme elää edelleen kivikautta
Maanviljelyksen aloittaminen ei tehnyt hyvää ihmisen keholle. Ankara ponnistelu pel-loilla ja veden noutamisessa ei oikeastaan ole lainkaan ihmiselle tyypillistä. Metsäs-täjäkeräilijät olivat tottuneet tuhansia vuosia kiipeilemään puissa ja etsimään syötä-viä kasveja, metsästämään ja kalastamaan. Maanviljelys sitoi ihmisen rankkaan ja yksitoikkoiseen työhön. Tuloksena selkäkipuja ja rasitusvammoja, joista kivikautinen vartalon rakenteemme edelleen kärsii.
Myös ruokavalio yksinkertaistui maanviljelyn myötä. Tavallisille ihmisille oli tarjolla vain yksinkertaista ja yksipuolista ruokaa aiempaan verrattuna.
– Metsästäjäkeräilijät söivät tusinoittain eri lajeja sieniä, kalaa, lihaa, pähkinöitä ja kaikkea monipuolisesti. Keskiverto kiinalaisen maanviljelijän ruokana oli ja on riisiä aamulla, riisiä lounaaksi ja riisiä illalliseksi, sanoo Harari.
Ihmisen onnellisuuden kehittyminen ei välttämättä ole sujunut samaa vauhtia muun kehityksen kanssa. Harari epäilee metsästäjäkeräilijöiden eläneet varsin onnellisina.
Voi hyvin kuvitella, että keskiverto metsästäjäkeräilijä nautti elämästään enemmän kuin keskiverto kiinalainen tehdastyöläinen.
(Yuval Noah Harari)
– Tänään sadat miljoonat ihmiset heräävät aamulla ja jos asuvat Kiinassa tai Bang-ladeshissa, niin viettävät päivänsä saastuneessa tehtaassa. Työskentelevät 10–12 tuntia joka päivä yksitoikkoisesti. Käyttävät koneita, palaavat sitten kotiin täysissä junissa tai busseissa pieneen asuntoonsa ja seuraavana päivänä sama uudelleen, uudelleen seitsemänä päivänä viikossa koko vuoden ajan, vertaa israelilainen historioitsija.
– Voi hyvin kuvitella, että keskiverto metsästäjäkeräilijä nautti elämästään enemmän kuin keskiverto kiinalainen tehdastyöläinen, kuittaa Harari.
(SB: Paskaa: tuo ketku ei tiedä kiinalaisen teollisuustyöntekijän elämästä mitään. T)
Onko tiede hyvä vai paha?
Tohtori Yuval Harari pohtii paljon tieteen merkitystä ihmiskunnan kehittäjänä. Hän sanoo, että etenkin 1800-luvulla tiede oli hyvin sidoksissa kapitalismin kehitykseen ja edelleen tutkijat ovat hyvin tiukasti rahoittajien ohjauksessa.
– Geeniteknologian, tekoälyn ja jopa historian tutkiminen maksaa paljon rahaa. Tutkija saa rahansa joko valtiolta tai liike-elämältä. Ne eivät rahoita tiedettä hyvästä sydämestään ja hyväntekeväisyyttään, vaan yleensä siksi, että kuvittelevat saavansa tieteestä jotain hyötyä, Harari sanoo.
Monet tutkimustulokset voidaan hyödyntää, mutta tutkijat eivät koskaan ole päättä-neet miten lopulta käy. Ydinvoiman kehittäjät eivät päättäneet lopputulokseksensa eli tuhoavan ydinpommin käytöstä ja sama asetelma on bioteknologian ja geenitek-nologian kehittäjien yhteydessä. Tuloksia voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Harari vertaa aiempia keksintöjä, joitka ovat mullistaneet maailmaa.
– Autoja ja rautateitä voi käyttää monella tapaa, voi rakentaa kommunistisen yksin-vallan, fasistisen yhteiskunnan tai liberaalin demokratian. Junat ja radiot eivät kerro itse, mitä niillä pitää tehdä. Kaikki riippuu meistä, pohtii Harari.
Tieteen ja kapitalismin liitto on edelleen Hararin mukaan olemassa, vaikka tutkijat siitä harvemmin puhuvat.
(SB: Paskaa! Kapitalismista tuli jo viime vuosisadan alussa tieteen vihollinen vaskistivaletieteen myötä (jota Hararikin edustaa)! T.)
Uudet uskonnot
Mikään suuri ihmisyhteisö ei toimi ilman järjestelmää ohjaavaa ideologiaa tai uskon-toa. Aiemmin ihmisiä uhkailtiin jumalan rankaisulla. Nyt tilalle ovat tulleet suuret ideologiat, kuten kommunismi, liberalismi tai ihmisoikeudet. Hararin mukaan niissä kaikissa taustalla kuvitteelliset tarinat, joihin uskotaan.
– Aiemmin ihmisiä uskoteltiin, että jumala rankaisee kuoleman jälkeen. Tämä ei ole totta, sillä ei ole mitään jumalaa. Nyt sanotaan, ettet saa tehdä jotain, jos se on vastoin ihmisoikeuksia. Tämäkään ei ole totta, sillä ihmisellä ei ole mitään biologisia oikeuksia, Harari väittää.
(Oikeudet ovat sosiaalisia, ja liityvät valtioon. Moraali ei liity ainakaan määritelmällisesti valtioon. T.)
Kapitalistit uskovat markkinoiden näkymättömiin käsiin.
(Yuval Noah Harari)
Samanlainen suuri ideologinen harha sisältyy väitteeseen vapaasta markkinatalou-desta. Harari naurahtaa kuvaillessaan poliitikkoja, jotka haluavat jättää asioiden hoidon markkinoiden vastuulle.
– Kapitalistit uskovat markkinoiden näkymättömiin käsiin. Todella vapaita markkinoi- ta ei ole olemassakaan, sillä mikään markkina ei toimi ilman ohjailevia hallituksia, kuninkaita tai muita tahoja. Jos kaikki on myytävissä, niin silloin voit ostaa ja myydä oikeutta, turvallisuutta, jopa oikeusistuimia ja poliiseja, sanoo Harari.
(Ja haistapaskantiedettä, T.)
Maapallon rauhan aika
Vaikka historioitsija Yuval Harari maalailee varsin synkkiä kuvia ihmiskunnan histo-riasta ja tulevaisuudesta, hän pitää kuitenkin toisen maailmansodan jälkeistä aikaa varsin rauhallisena. Suurvallat eivät ole sotineet keskenään ja pienimmissä konflikteissa on kuollut varsin vähän ihmisiä.
Ydinaseiden käyttö mahdollisessa kolmannessa maailmansodassa tuhoaisi koko ihmiskunnan ja tämän ovat suurvaltojen päättäjät Hararin mukaan tajunneet.
Suuremmat uhat tulevat nyt muualta.
– Itsemurhiin kuolee enemmän ihmisiä kuin sodissa, terrori-iskuissa tai rikosten uhrina. Näin ei ole ollut koskaan aiemmin historian aikana, Harari todistelee.
– Samaan aikaan ihmisiä kuolee enemmän ylensyöntiin kuin väkivaltaan. Tämäkin ensi kertaa historian aikana. Länsimaissa jokaista terroristin uhria kohden kuolee tuhat ihmistä liikalihavuuteen ja diabetekseen, joten McDonalds on suurempi uhka kuin al-Qaida, israelilainen historioitsija päättää haastattelun.
Tarkennettu 18.3. klo 18.36 neandertalilaisten geenien ja ydinvoiman kehittäjien osalta. ”
« Viimeksi muokattu: ti 24.10.2017, 22:37:24 kirjoittanut Spammiro Botti »
Spammiro Botti:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
« Vastaus #20 : ke 25.10.2017, 01:24:45 »
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
Ei vaadi välttämättä ajattelua eikä todista mitään. vahvasta tekoälystä, ”OIKEASTA koneellisestA ajattelusta”
LainausKehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.
Miltä kenestäkin näyttää, mutta ei ole. Materian sosiaalista liikemuotoa (emergenssitasoa) ei synny pelkästä matematiikasta. Siitä syntyy vain sitä pelkkää analogiaa.
LainausEhkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Tarvitaan sekä analyyttistä että synteettistä pohdintaa.
Myöskään (muut) eläimet eivät ajattele. Niilläkään ei ole ”superälyä”.
Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea ja ajatella?
Jos tavoitellaan tai ennustetaan ihmisten ajattelun tasoista ja jopa sen ylittävää vahvaa tekoälyä, niin tarvitaan havaintoja tämän suuntaisista kehitysaskelista eli virstanpylväistä koska hyvin harvoin suuret kehitysaskeleet tapahtuvat nopeasti vaan ovat tarkemmin katsottuna usein hitaita monitahoisia tapahtumaprosesseja eli kehityskulkuja. Kyllä mielestäni moni autonominen robotti kykenee jo tänä päivänä määritelmällisesti oikeaan koneelliseen ajatteluun, vaikka ei ihmisajatteluun vielä ylläkään.
Kyberneettistä fysikaalista toimintaa ei pidä nimittää ajatteluksi, vaikka se olisi merkkiohjattuakin (merkki on symboli vain jos kytkentä on sosiaalinen), kuten ei-merkkirakenteista biologista reagointiakaan, koska niistä mm. molemmista puuttuu symboliajattelulle ja vain sille mahdollinen tietoisuus.
Erilaisille ilmiöille on käytettävä eri termejä, jotta niistä voidaan periaatteessakaan rakentaa ennustavia ja siten testattavissa olevia teorioita.
Lainaus
Robotiikka ja tekoälyjärjestelmät eivät nekään ole pelkkää matematiikkaa, vaan huipputeknisesti kaukana tällaisesta olkiukosta.
Niiden itseohjautuvuus on kybernetiikkaa, joka on matematiikkatiede. Sen reaalitiedevastin on systeemiteoria.
Lainaus
Mielestäni moni muukin eläin ajattelee ja tuntee mutta ei samalla tavalla kuin ihminen.
Ei ajattele eikä tunne samoin, se on fakta. Se reagoi.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/paviaanin-kasitteellinen-ajattelu-ei-oikein-vakuuta-2001
Lainaus
On kuulema jo harkittu ihmisoikeuksien laajentamista muihinkin ihmisapinoihin. Tämä vain yhtenä esimerkkinä.
Mielestäni niiden oikeudet uhanalaisina lajeina on turvattava muulla tavoin.
Lainaus
Tieteellinen tieto muuttaa näitäkin vanhenevia määritelmiämme ja jaottelujamme jatkuvasti kehittyessään. Mainitsemastasi eläinten superälyn puutteesta, johtui mieleeni superälyn mahdollinen olomuoto myös jonkinlaisena joukkoälykkyytenä tai superorganismin ajatteluna.
Ilmisen kiellinen ajattelu, joka sitten pelaa täysin yksilöllisenäkin, on tosiaan syntynyt ihmisapinoiden laumaälystä ja sen työkaluista.
Mutta siinä on tapahtunut laadullinen ja emergenssimuutos:
Lainaus
Esim. nykyistä nettiä tai ihmiskuntaa voisi jo pitää superälykkäänä oliona.
Toki voidaan jossain mielessä rajata maapallokin yhdeksi superälykkääksi olioksi, nimeltään vaikka Kaija.
Periaatteessa kyllä, mutta taaskin termi ajattelu on pidettävä merkityksessä YH-TEEN PÄÄHÄN KERRALLAAN TIIVISTETTY ”laumatoiminta” (vaikka se ei tarkas-ti ottaen pidäkään paikkansa:uusi idea voi syntyä periaatteessa monisubjektisesti, esimerkiksi eri henkilöt voivaat samaan oloon ja sen khittämiseen liittyen ajaa vaikka huomaamattaankin täysin eri asioita, ja PERIAAATTESSA tulos VOI olla muutakin kuin paskankompromissi).
Lainaus
Kuten luontokin on ollut ihmislajiaan älykkäämpi toimija hyvin pitkään niin uskon tulevankin emergentin ja luontoon kuuluvan superälykkyyden olevan jokin suurempi organismi tai rakennejärjestelmä joka hyödyntää myös ihmistyövoimaa sekä ihmisajattelua, elimellisenä osana järjestelmää.
Juu, periaatteessa kyllä… Mutta näissä Muskin kotkotuksissa eiole kyse siitä…
Näiilä on sitä paitsi TÄYSIN VÄÄRÄ KÄSITYS AIVOJEN TOIMINNASTA, jota EI SAA KYSEENALAISTAA.
Eikä sellainen ole mikään ”kone”, vaan ihmiset sisältävä sosiaalinen, ”ylisosiaalinen” systeemi.
Lainaus
Niin pitkään kuin ihmislaji on lajina olemassa.
Kehityssuunta näyttäisi olevan myös ihmislajin olemassaolon kohdalla teknologisen kiihtyvästi nykymuotoisen lajin häviämistä eli kehittymistä hyvinkin nopeasti erimuotoisiksi kyborgi-ja konelajeiksi.
Normaalia evoluutiota, vaikkakin vauhdikasta.
Tuosta ei ole mitään takeita.
Lainaus
Tarinahan on ikivanha. Ihminen pyrkii kopioimalla hyödyntämään sokean luonnon kehittämiä häikäiseviä rakenneratkaisuja ja parantamaan niitä jatkuvasti.
Lentämisestäkin tuli uusia häikäiseviä ihmisten luomia versioita jotka kiihtyvästi kehittymällä jo ylittävät aiemmat lentämisen tavat ja taidot monella tavalla.
Sitten pitäii mallintaa KOKO YHTERISKUNTAA eikä ihmisyksilöä. Mahdotonta. Ja turhaa.
Spammiro Botti:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
« Vastaus #21 : ke 25.10.2017, 01:49:54 »
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244852-skenaariohopoa-roboteista
Skenaariohöpöä roboteista
22.10.2017 17:56 Lauri GröhnRobotit Singulariteetti Tulevaisuusskenaariot
Skenaariot ovat mahdollisia tulevaisuuspolkuja. Tutkimuksessa Jari Kaivo-oja etc.on pohjana käytetty Kurzweilin teknologisesta singulaariteetista, kuvat, joka perustuu tietokoneiden kapasiteetin kasvuun. Sen mukaan tietokoneen kyvyk-kyys tulee ylittämään ihmisen kyvykkyyden joskus vuosisadan puolivälissä. Va-litettavasti tuo median hellimä hypoteesi on puhdasta roskaa. Määrä ei muutu laaduksi. Tulevaisuuspolku ei siis ole validi.
Kaivo-oja, Jari, Roth, Steffen & Westerlund, Leo (2017) Futures of Robotics. Human Work in Digital Transformation. International Journal of Technology Management, Vol. 73, No. 4, pp. 176-205.
Kyllä määrä on muuttunut luonnossa ennenkin laaduksi.
Tottahan toki, suuntaan ja toiseen.
https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Transformation+of+Quantitative+Into+Qualitative+Changes
Jos noin ei tapahtuisi, ei voitaisi esimerkiksi mitatakaan itään, koska mitat on määritelty viime kädessä tämän lain pohjalta fysiikassa.
Tässä käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole tuollainen vekslattavissa ole faasimuutos tai vastaava, vaan täysin uudenlaisen lakityypin muodostuminen TOISEEN KERTAAN OLENNAISESTI SAMANLAISENA paikkaan, jossa sellaisia lakeja (sosiaalisia) EI ENNEN OLE, ja jossa se jälkimmäinen ”ihme” sitten vielä MATKISI ENSMIMMÄISTÄ.
Se on verrattavissa enemmäkin siihen, että ELÄMÄ OLISI SYNTYNYT MAAN PINNALLE KAKSI ERI KERTAA, joista jälkimmäinen olisi ruvennut vielä matkimaan edellistä, ”simuloiman” sitä…
Lainaus
Siihen tarvitaan vain evoluution tai alkeishiukkasten kasautuvuutta.
Evoluutiossa kasautumisella tarkoitetaan, Jyrki Kataista lainatakseni, parhaiden käytänteiden taloudellisuutta.
Tai teknologisen kiihtyvyyden tapauksessa kasautumisella voidaan tarkoittaa tiedollista ja teknologista kumulatiivisuutta.
Toki ilman näitä ei määrä muutu laaduksi.
Määrä saa muuttua laaduksi mennen tullen ja toisin päin, mutta sillä ei synny mitenkään ”lainlaisesti” ”vahvaa tekoälyä, joka lisäski EI OLISI BIOLOGIAPERUSTAISTA ja fysiikkaperustaista. Mahdotonta.
Lainaus
Tekoälyn singulariteettiennusteen tarkkuuteen en ota tämän tarkemmin kantaa mutta painotan sen oikeansuuntaisuutta.
Se ei ole oikeansuuntaista. Ajattelu ja pssyyke eivät oli digitaalsia ”laskenta-algoritmeja”, kuten nuo ilmeisesti koodaamalla päänsä sekoittaneet luulevat.
Lainaus
Lisäksi latistan tuon singulariteetti-sanan hohtoa, toteamalla että me itse elämme jo modernissa singulariteetissa esim. Kivikauden, luonnonkansojen tai muurahaisten näkökulmasta.
Elämme eri emergenssitasolla kuin ne.
Uutta emergenssitasoa ei voida suunnitella vanhalta. Koska uudella emergensitasolla on ERILAISIA OLIOITA, oliotyyppejä, joiden alit eivät ”tunnu” alapuolella (esimerkiksi darwinin perinnöllisyyslait fysiikassa).
Lainaus
Tietoon perustuva monimutkaistuva maailmankuva tuottaa myös moderneille nykyihmisille singulariteettia lähestyviä maailman pirstoutumisen kokemuksia ja lisää painetta sulautua henkisesti ja kehollisesti yhä vahvemmin teknologiaan..
Kyse on siis vain luonnollisesta muutospaineesta ja pakollisesta muutoksesta.
Aina ei ole ollut ihmisiäkään.
Toki singulariteetti aikalaisihmisilleen voidaan joutua kokemaan siinä tapauksessa että tekoälyn kehitysnopeus ylittää ihmisen sopeutumisnopeuden.
Mikä ei yllättäisi ainakaan itseäni.
”Tekoäly” ei ole varsinaisesti älyä ollenkaan. Se on kybernetiikkaa.
Spammiro Botti:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
« Vastaus #22 : pe 27.10.2017, 03:06:55 »
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/245032-go-peli-ja-yleistysharha
GO-peli ja yleistysharha
26.10.2017 10:13 Lauri Gröhn
Media on täynnä höpöä tekoälystä. Tekoälyn markkinointi perustuu paljolti yleistysharhaan, jossa lähtökohtana on erittäin rajallinen heikon tekoälyn sovellus.
Viimeisin harhauttaja on AlphaGo Zero, joka oppii itsenäisesti GO-pelin säännöistä lähtien. Mutta tuota ei voi yleistää (video) mihin tahansa oppimiseen. Säännöt ovat eksaktit ja mahtuvat A-neloselle.
Vaskistit haikailevat Pietarin hävittämistä ydinohjuksella…
Ja tämä ei kyllä jää mihinkään vihapuhenuottaan, vaan on ”tavallista normaalikeskustelua”…
Pertti Rampanen, Mänttä-Vilppula, Sitoutumaton
Pakkoluovutettujen alueidemme palautuksesta
Lienee selviö, että Venäjän nykyjohto noudattaa Stalinin (Molotovin?) tunnettua sanontaa, että tuumaakaan ei omaa valtioaluetta pois luo- vuteta. (Mutta vaaksan voi aina halutessaan vieraalta viedä?) Ei myös- kään meidän pakkoluovutettuja alueitamme, jotka sodalla, ja suuren osan pelkkänä poliittisena saneluna meiltä ryöstivät.
Mutta maailma muuttuu, joskus hyvinkin nopeasti. Näin kävi kolmisen-kymmentä vuotta sitten. Niin voi käydä uudelleenkin. Venäjällä johto vaihtuu, ja/tai valtio pirstoutuu edelleenkin. Silloin syntyy varmasti mo- mentum aluepalautuksellekin. Asiaa ei pidä päästää lipeämään silloin käsistä kuten presidentti Koiviston aikana tehtiin. Ellei palautuksena saada koko pakkoluovutettua aluetta , niin toivottavasti edes osa Karjalankannasta.
Tuota hetkeä ei edesauta se,että maamme eräät kansalaiset ja järjestöt tuovat esiin kyseisen alueen palauttamisen tarpeettomuutta. Tämä antaa itänaapurin johdolle kummallisen viestin, ja mahdollistaa näille kielteisen asenteen syvenemisen jo ennakkoon.
Eräskin henkilö kommentoi paikallislehdessä, että olisi tyly teko Venäjän johdolta, jos se nyt palauttaisi Karjalan!? ….
- Nimi Matti Karjalainen
- Kunta Vantaa
” Hyvä ja tarpeellinen kirjoitus Pertti Rampanen.Minä olen myös pitkään ihmetellyt niitä ihmisiä, jotka julistavat meiltä riistetyt Karjalan, Kuusa- mon, Sallan alueet arvottomiksi tai jopa negatiivisen arvoisiksi. Petsa- mon aluetta en sentään ole nähnyt kenenkään tuulihatun sanovan arvottomaksi. Tällaiset alueiden arvottomuutta julistavat kirjoitukset tekevät maamme alueiden ryöstäjille helpommaksi pitää alueita hallussaan. Myös alueiden sotilaallinen merkitys on nykyisin paljon vähäisempi kuin 1900 – luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Asetekniikan kehitys on johtanut siihen, että Pietari, niin kuin mikä tahansa maailman kaupunki, voidaan tuhota mannertenvälisellä ohjuksella tai risteilyohjuksella tuhansien kilometrien päästä itse kohdetta.
Jo 1960-luvulla amerikkalaiset sukellusveneet päivystivät Göteborgin edustalla Polaris-ohjuksineen valmiina tekemään niillä iskun Leningradiin mahdollisen sodan syttyessä Neuvostoliiton ja Yhdydvaltojen välille, ei siihen Karjalan kannasta tarvittu. Jokainen joka on liikkunut Kannaksella tai Laatokan Karjalassa ei voi olla vaikuttumatta alueiden luonnon kauneudesta. Mitään Laatokan tai Vuoksen vertaista ei löydy koko Euroopasta. ”
…
Loistava kirjoitus Pertti Rampaselta ja erinomaiset kommentit Leo Miralalta, Juha Kuikalta ja Matti Karjalaiselta. Olen tismalleen samaa mieltä kanssanne! Karjalassa, Sallassa ja Petsamossa on luonnonrikkauksia ja niiden hyödyntä- minen ja infrastruktuurin kuntoonsaattaminen toisi kosolti taloudellista aktiviteettia ja työtä Suomeen ja kasvattaisi bruttokansantuotettamme.
EU:lta tulisi tuohon tukea avokätisesti. Luovutettujen alueiden saattaminen taas nykyaikaan tulisi olemaan Suomen suuria menestystarinoita.
Olen samaa mieltä kuin Juha,että venäläinen asujamisto ei tulisi olemaan ongel-ma. Sopeutumattomat ja kiihkovenäläiset muuttaisivat pois (Suomen valtio voisi hiukan tukea heitä siinä antamalla lähtörahaa), vanhukset olisivat vaarattomia ja suurin osa nuoresta polvesta olisi pelkästään innoissaan Suomen kansalaisuu- desta ja uusista mahdollisuuksista parantaa elintasoaan ja elämäänsä.
Tällä hetkellä asia ei ole luonnollisestikaan ajankohtainen, mutta maailma muut-tuu ja Venäjäkin saattaa Neuvostoliiton tavoin hajota osiin, jolloin luovutetuilla alueilla olisi mahdollisuus liittyä taas Suomeen. Tuntuu että Putin on haukkaa-massa 70-80-luvun neuvostojohdon tavoin liian suurta palaa kakusta yrittämäl- lä taas epätoivoisesti supervallaksi ja käy kuten edeltäjävaltiolle. Aika näyttää.
…
”Tällä hetkellä asia ei ole luonnollisestikaan ajankohtainen,”
Periaatteessa asia on aina ajankohtainen, kunnes se on saatettu pois päiväjärjestyksestä.
…
Aivan oikein Juha!
Vaikka alueista ei saataisi koskaan? osaakaan takaisin, niin on kumma suoma-lainen!, joka jo nyt sanoo, että se ei kannatakaan, tulee kalliiksi (miten mitaten?), eikä ole syytäkään saada takaisin hävityn sodan menetyksenä. Mennyt, mikä mennyt!?
Pekka ilmeisesti tarkoitti, että itse palautushetki, tapahtuman toteutuminen nyt, ei ole ajankohtainen. Mutta asiaa on pidettävä vireillä.
Juuri näin, asiaa täytyy pitää vireillä ja odottaa sopivaa ajankohtaa. Ikävä kyllä se ajankohta ei ole vielä, johtuen Venäjän nykyhallinnosta.
Jeltsinin aikana luovutettujen alueiden ainakin osittainen palautus olisi saattanut onnistua, mutta ilmeisesti valtiojohtomme (erityisesti presidentti Koiviston) passiivisuus ja suorastaan kielteinen asenne vaikuttivat siihen, että otollinen aika meni ohi. Jäädään odottamaan seuraavaa.
Vaikuttaa siltä, että karhua nyljetään jo, vaikka vielä ei ole nähty edes jälkiä.
Eikö arvon professorilta (emeritus) muuta kommentoitavaa asiaan löydy?!
Nämä Turun miehet (vrt. Koivisto) ovat olleet, ja ovat, niin kaukana Karjalasta, että alue ei näemmä edelleenkään merkitse heille mitään.
Eiköhän liiketaloudessakin suunnitella tulevaa ja valmistauduta erilaisiin vaihto-ehtoisiin ratkaisuihin? Tarkkaillaan talouselämän muuttujia. Pidetään asioita ja taloushistorioita mielessä. Tavoitteena hyvä lopputulos. Niin tässä aluepalau-tusasiassakin on syytä tehdä; näkyy ”karhunjälkiä” nyt juuri tai ei. Tulevaisuudessa hyvinkin voi näkyä.
Tämä blogini oli vain vastineena sille erään suomalaisen ajatukselle, ja monen muun, että ”jälkiä” palautusasiassa ei tarvitse näkyäkään.
Tasan 100 vuotta sitten jokainen taloustieteilijä ja kunnon porvari kannatti Venäjän alaisena pysymistä ulkomaankaupan takia.
Silloin yksikään porvari ei kannattanut itsenäisyyttä. He taistelivat kansalais-sodassa vain keisarin vaihtamisen puolesta. Tasavalta ja itsenäisys toisi köyhälistön valtaan.
Suurlähettiläs Himanen: Putinin visiona on venäläinen Eurooppa, jota Venäjä hallitsee voimankäytön uhan synnyttämällä pelolla
Perjantai 20.10.2017 klo 15:33
Emeritus suurlähettiläs Hannu Himanen listaa uudessa kirjassaan Putinin ja Venäjän tavoitteet.
- Lisäksi Himanen haluaa Suomen liittyvän Natoon eikä halua Natosta kansanäänestystä.
- Himanen haluaisi kaventaa myös merkittävästi Suomen presidentin valtaoikeuksia.
- Moskovassa vuosina 2012-2016 toiminut suurlähettiläs emeritus Hannu Himanen kuvaa perjantaina julkaistussa kirjassaan Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu (Docendo 2017) Venäjää suorapuheisen terävästi.
Entinen Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen kirjoittaa suorasanaisesti Venäjästä uutuuskirjassaan Länttä vai itää. JUHA JANHONEN/DOCENDO OY
Emeritus suurlähettiläs Hannu Himanen kuvailee vasta julkaistussa kirjassaan suorapuheisesti Venäjää. Himanen toimi vuosina 2012-2016 suurlähettiläänä Moskovassa.
Himasen mukaan Venäjä ei ole demokratia eikä oikeusvaltio. Korruptio on systeemin liima, joka on läsnä kaikkialla. Monikansallisuudestaan huolimatta maa on venäläisten johtama venäläisen yhtenäiskulttuurin maa, kuten se on ollut keisarikunnan ajoista lähtien.
Suomen suhteet Venäjään ovat korrektit, mutta pinnan alla on monenlaisia jännitteitä. Venäjän laittomat toimet Ukrainassa ovat kasvattaneet jännitystä Itämeren piirissä. Lisäksi Nato on palannut juurilleen jäsenmaidensa kollektiivisen puolustuksen takaajana.
Hannu Himasen kirja julkaistiin perjantaina. KIRJAN KANSI
Mitä Putin haluaa?
Tuoreessa kirjassa entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen kirjoittaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin visiona on venäläinen Eurooppa, jota Venäjä hallitsee voimankäytön uhan synnyttämällä pelolla. Informaatiovaikuttamisen keinoin Venäjä pyrkii hajottamaan länttä ja synnyttämään maailmaan uuden kahtiajaon.
Kautta valtakautensa Putin on antanut viitteitä siitä, että Venäjä hallitsee, ei länsi. Esimerkkejä tästä on useita.
Himasen mukaan Putinin kolmatta kautta on määritellyt määrätietoinen kansalaisaktivismin tukahduttaminen, joka alkoi vuonna 2011 Bolotnajan aukion mielenosoituksista.
Lisäksi esimerkiksi vuonna 2013 Putin laittoi tutkijat töihin luomaan uutta, yhtenäistä ja omaan visioonsa sopivaa ”virallista” versiota maan historiasta kouluopetuksen tarpeisiin.
Keväällä 2005 pitämässään puheessa Putin luonnehti Neuvostoliiton hajoamista ”vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi”. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin kesäkuussa 2016 Putin puhui Venäjän suuruuden palauttamisesta.
Himasen mukaan yksi Putinin venäläisten keskuudessa nauttiman suosion keskeisistä syistä on juuri halu suuruuden palauttamiseen. Muut pelätkööt, kunhan kunnioittavat.
Yksinvaltias
Monien venäläisten asiantuntijoiden mielestä Putin ei ole strategi vaan taktikko. Hän välttää aloitteita ja tarttuu hanakasti tarjoutuviin tilaisuuksiin. Taitavana taktikkona hän on nopeasti avautuvissa tilanteissa parhaimmillaan eli menestyy ja voittaa.
Putin on johtanut Venäjää entistä yksinvaltaisemmin eikä ole sallinut lähellään kilpailijoita eikä seuraajaehdokkaita. Putin valitaan neljännelle presidenttikaudelle maaliskuussa 2018, jos hän itse vain haluaa. Se pitäisi hänet vallassa ainakin vuoteen 2024.
Putinilla on Himasen mukaan selvä käsitys siitä, mihin suuntaan Venäjän on kuljettava. Venäjä hakee revanssia ja muiden nöyryytystä korvauksena vähättelevästä suhtautumisesta, jonka kohteeksi se sanoo joutuneensa. Tyytymätön, kansainväliseen järjestykseen muutosta hakeva Venäjä on vaikea kumppani kaikille naapureilleen: se kipuilee, käyttäytyy arvaamattomasti ja haluaa kiinnittää huomiota itseensä.
Vladimir Putinin kolmannen presidenttikauden alusta 2012 Venäjän politiikassa alkoi uusi vaihe, jota leimaa pyrkimys palauttaa suurvalta-asema ja luoda Venäjälle uusi kansallinen identiteetti. Samalla ulkopolitiikka on muuttunut etunojaiseksi, suorastaan aggressiiviseksi.
Krimin valtaus ja Ukrainan sota olivat merkittävä käännekohta mutta samalla kiinteä ja johdonmukainen osa uutta putinilaista politiikkaa. Uuden linjan paalutus on ollut luettavissa Putinin julkisista kannanotoista jo pitkään.
Ex-Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen kuvailee Venäjän presidentti Vladimir Putinia yksinvaltiaaksi. Kuva Putinin virkaanastujaisista toukokuussa 2012. ALEXEY DRUGINYN / RIA NOVOSTI /
Venäjä ja Suomi
Venäjän Suomea koskevissa julkisissa kannanotoissa renessanssin ovat kokeneet kylmän sodan ajalta tutut käsitteet: puolueettomuus, hyvä naapuruus ja ystävyys, joita Venäjän edustajien puheenvuoroissa viljellään taas runsaasti. Himanen kertoo kirjassaan, että venäläisessä kielenkäytössä kaikki kolme käsitettä ovat erittäin ladattuja ja saavat merkityksensä kylmän sodan historiasta.
Tämän päivän tilanteessa puolueettomuus sopii Venäjän propaganda-arsenaaliin hyvin: se merkitsisi Suomen (ja Ruotsin) etääntymistä EU:sta ja Natosta ja yhteistyöhakuisempaa suhdetta Venäjään. Ja mikä tärkeintä: puolueettomuuden kova ydin tarkoittaisi Nato-jäsenyyden aktiivista torjuntaa.
Himasen mukaan tällä hetkellä suomalainen tasapainoilu muistuttaa kylmän sodan aikaista puolueettomuuskompleksia ja halua asettua ”suurvaltaristiriitojen ulkopuolelle”.
Venäjän narratiivin mukaan EU ja Nato ovat olleet liian hanakoita laajentumaan kohti Venäjän rajoja ja kärjistäneet kansainvälistä tilannetta. Venäjää on ärsytetty ja provosoitu, ja se vain reagoi. Monien mielestä tässä tilanteessa kaikkein tärkeintä on dialogi, johon Venäjä koko ajan sanoo olevansa halukas.
Himanen arvioi, että siinä presidentti Putin saattaa olla oikeassa, että 21. vuosisadasta tulee muotoutumassa olevien suurien geopoliittisten alueiden välisen taistelun vuosisata. Venäjä haastaa olemassa olevan järjestyksen ja haluaa kasvattaa kansainvälistä vaikutusvaltaansa.
Uskottava pelote
Himanen asettuu voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyyden kannalle. Hän kirjoittaa, että Suomen turvallisuuden vahvistamisen näkökulmasta hän pitää perusteltuna, että Suomi hakeutuisi Pohjois-Atlantin liiton, Naton jäseneksi mahdollisimman pian.
Himasen mukaan liittoutuminen paitsi vahvistaisi edelleen Suomen uskottavaa kansallista aluepuolustusta myös alueellista vakautta.
Himanen sanoo kirjassaan suoraan, ettei Nato-jäsenyydestä pitäisi järjestää kansanäänestystä. Hän sanoo, että kansanäänestys toisi mukanaan epävarmuutta ja turvallisuusriskejä. Erityisesti se tarjoaisi ulkopuoliseen vaikuttamiseen otollisen mahdollisuuden, johon ainakin Venäjä tarttuisi hanakasti.
Himanen kirjoittaa, että uskottavan puolustuksen tärkein tehtävä on toimia pelotteena, joka ehkäisee tehokkaasti ennakolta Suomen alueeseen kohdistuvan hyökkäyksen mahdollisuuden. Näin ollen Suomen puolustuksen integroiminen Naton perussopimuksen 5. artiklan mukaiseen kollektiivisen aluepuolustuksen järjestelmään vahvistaisi Suomen aluetta koskevaa pelotetta.
Hannu Himanen mainitsee yhtenä Putinin käyttämänä valtakeinona kansailaisjärjestöjen toiminnan tukahduttamisen. Kuva toukokuulta 2012, jolloin poliisi kävi kovin ottein Putinia vastustavien mielenosoittajien kimppuun. SERGEI ILNITSKY
***
Ja TAAS tasan päinavastaista itsenäistymisestä kuin todella oli:
Punaisen leijonan maa
( Otava, 2017, 237 sivua )
Maassamme oli täysi hulina suurlakkoviikolla marraskuussa 1917. Sen jälkeen oli hieman rauhallisempaa aikaa kunnes repesi vapaussota-alkuisena sisällissodaksi tammikuun lopulla 1918. FM Janne Könönen käsittelee kirjassaan lähinnä Joulukuun tapahtumia, ja paljolti itsenäisyysjulistuksen ympärillä.
Suomen eduskunta päätti 15.11.1917 ottaa korkeimman hallintovallan itselleen. Sen jälkeen itsenäisyyssenaatti antoi 4.12. laatimansa itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle käsiteltäväksi. Se päättikin kaksi päivää myöhemmin porvarien äänin 100 – 88, että maamme on jatkossa suvereeni, itsenäinen valtio.
Vasemmisto ei yhtynyt tuolloiseen itsenäistymispäätökseen, vaikka itsenäisyyttä jotenkin kannattivatkin, koska edellyttivät sen hyväksytettäväksi Venäjän bolshevikkihallinnolla.
Työläisjohtajilla oli tuolloin ajatus ottaa hallintovalta jatkossa kokonaan itselleen Venäjän suojeluksessa. Bolshevikit olivat Stalinin johdolla käyneet voimakkaasti vaatimasssa sosiaalidemokraattista johtoa heti vallan anastukseen. ”
RK: Helvtin saatana perkele wittu!
Stalin kävi viikko Lokakuun vallankumouksem jälkeen Sosialidemokraattien puoluekokouksessa nimenomaan kehottamassa Suomea heti julistautumaan itsenäiseksi!!!!
” Eduskunta sai 24. marraskuuta käsiteltäväksi kaksi senaattorilistaa, joista toisen kärjessä oli sosialisti Oskari Tokoi ja toisen porvari P.E. Svinhufvud. Eduskunta käytti ensimmäistä kertaa valtalain suomaa korkeinta valtaa ja nimitti äänin 100 – 80 maalle Svinhufvudin senaatin.
Joulukuun 4. päivänä senaatti ilmoitti eduskunnalle, että koska eduskunta oli 15.11. julistautunut korkeimman vallan haltijaksi ja asettanut maalle hallituksen, Suomi oli ottanut ”kohtalonsa omiin käsiinsä”.
Myös oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit ilmoittivat kannattavansa itsenäisyyttä. He kuitenkin vaativat, että käytännön asioista neuvoteltaisiin ensin venäläisten kanssa ja että eduskunta asettaisi neuvotteluja valmistelemaan erityisen valiokun-nan. Valtalain kirjaimesta yhä kiinni pitävät sosiaalidemokaraatit eivät siis halunneet antaa senaatin yksin hoitaa tärkeää itsenäistymisasiaa.
Joulukuun 6.päivänä eduskunta sai käsiteltäväksi kaksi aloitetta, joista toisen oli alle-kirjoittanut maalaisliiton Santeri Alkio ja toisen sosiaalidemokraattien Kullervo Man-ner. Alkion ehdotuksen mukaan eduskunta ”korkeimman valtiovallan haltijana” päät-tää, että ”Suomi on riippumaton tasavalta”.Eduskunta hyväksyi Alkion ehdotuksen äänin 100-88. ”
Neuvostohallituksen kansallisuusasiain kansankomissaari Stalin kehotti Sosialidemokraattien puoluekokouksessa 14.11.1917 Suomea julistautumaan itsenäiseksi
https://www.marxists.org/reference/archive/stalin/works/1917/11/14.htm
Nikolai Starikov: ”Stalin oli vuonna 1917 kansallisuusasioiden kansankomissaari ja yksi Leninin lähimpiä yhteistyökumppaneita. Suomessa ei ehkä muisteta, että toveri Stalin teki ensimmäisen virallisen vierailunsa marraskuussa 1917 juuri Suomeen ja puhui nimenomaan Suomen itsenäisyyden oikeutuksesta ja välttämättömyydestä. Stalin esiintyi 14. marraskuuta 1917 Suomen sosialidemokraattisen työväenpuolueen kokouksessa Helsingissä.
«Meitä peloteltiin Venäjän hajaantumisella, sen pirstoutumisella monilukuisiin riippumattomiin valtioihin; tällöin viittailtiin Kansankomissaarien Neuvoston julistamaan kansojen itsemääräämisoikeuteen,pitäen sitä «tuhoisana virheenä». Mutta minun on lausuttava mitä jyrkimmin,että me emme olisi demokraatteja (sosialismista puhumattakaan!), ellemme tunnustaisi Venäjän kansoille vapaata itsemääräämisoikeutta.
Minä selitän, että me pettäisimme sosialismin, jollemme ryhtyisi kaikkiin toimenpiteisiin veljellisen luottamuksen palauttamiseksi Suomen ja Venäjän työläisten välillä.
Mutta jokainenhan tietää, että ilman Suomen kansan vapaan itsemääräämis-oikeuden päättävää tunnustamista ei tällaisen luottamuksen palauttaminen ole ajateltavissa.
Ja tässä on tärkeätä ei vain tämän oikeuden suullinen, vaikkapa virallinenkin tunnustaminen. Tärkeätä on se, että Kansankomissaarien Neuvosto tulee teossa varmentamaan tämän suullisen tunnustamisen,että se tullaan horjumatta panemaan täytäntöön. Sillä sanojen aika on mennyt. Sillä on tullut aika, jolloin vanha tunnuslause: «Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!» on pantava täytäntöön. Täysi vapaus elämänsä järjestämiseen Suomen kansalle, samoin kuin kaikille muillekin Venäjän kansoille! Suomen kansan vapaaehtoinen, rehellinen liitto Venäjän kansan kanssa! Ei mitään holhousta, ei mitään valvontaa ylhäältäpäin Suomen kansaan nähden! Tällaiset ovat Kansankomissaarien Neuvoston politiikan periaatteet. Vain tällaisen politiikan avulla voidaan luoda Venäjän kansojen keskinäinen luottamus.
Vain tällaisen luottamuksen pohjalla voidaan toteuttaa Venäjän kansojen proletaarien luja liittyminen yhdeksi armeijaksi. Vain tällaisen yhteenliittymisen kautta voidaan Lokakuun vallankumouksen saavutukset lujittaa, vielä eteenpäin kansainvälisen sosialistisen vallankumouksen asiaa. Kas tämän takia me hymähdämme joka kerta, kun meille puhutaan Venäjän kiertämättömästä hajaantumisesta kansojen itsemääräämisoikeuden aatteen toteuttamisen johdosta.»
Tätä osoittaa,että Stalin oli noihin aikoihin Suomen itsenäisyyden suurin kannattaja. ”
Spammiro Botti: Hän oli sitä myös erilaisen, pohjoismaisen yhteiskuntahistorian ja rakenteen kannalta. Se käy ilmi jo hänen teoksestaan ”Kansallisuuskysymyksestä” vuodelta 1913.
Hän toteutti puolueensa, ja hallituksen päätöksiä. Seuraavana päivänä Korkein neuvosto hyväksyi ”Venäjän kansojen oikeuksien julistuksen”:
Declaration of the Rights of the People of Russia
PR: ” Könönen esittää teoksessaan useamman kerran kysymyksen: päädyimmekö eroon Venäjästä Saksan ohjeistuksesta ja vaatimuksesta, vai puhtaasti omana, itsenäisenä ratkaisuna? Sillä ei mielestäni ole suurtakaan merkitystä. Saksaan tukeutuminen oli tuolloin aivan luonnollista monestakin syystä.
Porvarillisten itsenäisyysmiesten kesken herätti kyllä paljon keskustelua Ludendorffin laatima tarjous Saksan avusta. Se oli listan muodossa, ja sisälsi joukon ehdotuksia ja vaatimuksia maamme tulevalle hallinnolle.
Mikään läpihuutojuttu ei itsenäistymispäätös ollut. Kyllä siinä oli monenlaista mutkaa ja mäkeä. Ei vähimmin porvarillisten itsenäisyysmiesten ja sosialistien välistä jatkuvaa kahinaa. Paljolti myös porvarien omassa keskuudessa oli eripuraa.
Kirjoittaja toteaa kuitenkin selvästi, että Venäjästä irtautumishetki oli oikea, tapahtui se sitten enemmän tai vähemmän johdetusti, omaehtoisesti, tai maailmanpoliittisten olosuhteiden pakottamana.
Sisällissodan jälkeen monet sosialistijohtajat kritikoivat porvarillista itsenäisyysjulistusta. ”
RK: Valetta.
” Vielä vuonna 1928 oli Suomen Sosialidemokraatissa kirjoitus otsikolla ”Suomen itsenäisyys – Saksan käskystä”. ”
RK: Venäjän ehdotus ei ensin kelvannut… vasta saksan kehotuksesta suostuttiin hakemaan tunnustutusta sieltä mistä pitikin diplomaattisten sääntöjen mukaan, Venäjältä.
PR: ” Mihinköhän kirjoittajalta oli unohtunut se minkä valtion ohjeistamana alettiin punakapina, ja millaista ”pseudoitsenäisyyttä” sillä haettiin? Aseellinen vallananastusyritys tapahtui suurelta osin Venäjän bolshevikkijohdon tahdosta ja vaatimana. ”
RK: EI TAPAHTUNUT: Mannerehim aloitti sisällissodan 24.1.1918 Viipurissa.
” Heillä oli asiassa vielä enemmän omia intressejä kuin Saksalla konsanaan.
Kirjoittaja viljelee kirjassaan vähän liikaa huumoria asioissa, jotka eivät ole sille otollisia.
Jk. Kyllä Suomen leijona on ollut aina keltainen. Mitä metaforaa Könönen kirjansa otsikolla sitten tarkoittaakin. ”
Hengenvaarallista säästöä
On erinomaista, että autojen turvallisuus on kohonnut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. On airbagit ja muut härpäkkeet, mitkä säästävät ihmishenkiä onnettomuustilanteissa.
Sitä en voi ymmärtää, että autojen valaistus on taantunut huonommaksi kuin 70-luvulla. Pimeitä autoja liikkuu teillä enemmän kuin koskaan. 40 vuotta sitten ihmiset tiesivät, että autoon pitää laittaa valot päälle, nyt asiasta ei kuskeilla tunnu olevan aavistustakaan.
Vasinkin takavalottomia autoja näkee jatkuvasti. Onko säännöt muuttuneet vai rikkovatko autojen valoautomatiikat Suomen lakeja? Kuskeiltahan ei voi nykyään mitään osaamista odottaa. Automatiikka hoitaa hommat. Oman tietoni mukaan taajaman ulkopuolella on autoissa oltava ajovalot päällä säällä kuin säällä. Myös takavalot.
Valoisalla sade- tai sumusäällä nämä pimeät autot seikkailevat kuin haamut teillämme muiden autojen seassa. Saa katsoa miten käy tulevan talven lumituiskuissa.
Bernerille terveisiä: Autojen ajovalot PITÄÄ palaa aina taajamien ulkopuolella. Kieltäkää valottomien autojen tuonti Suomeen (ja vanhatkin valovialliset pitää korjata). Eiköhän muutaman ledin polttaminen ole pieni energiantuhlaus verrattuna mahdollisten onnettomuuksien aiheuttamiin tuhoihin.
Smoke
Onneksi ossit ovat marginaali-ilmiö
Viime päivinä on esiintynyt värikästä keskustelua kirjailijasta, joka elää yhteiskunnan tuilla, mutta ei edes halua ottaa vastaan työpaikkaa.
Paljon on asiaa mediassa puitu, oheen lainasin presidentin ja työministerin lausahduksia ilmiön tiimoilta. Itse lienen aika vahvasti samoilla linjoilla kuin nämä korkeat herrat itseni tervejärkiseksi kuvitellen.
Presidentti Niinistö ei ole ilahtunut ilmiöstä, joka on noussut viime päivinä
valtakunnan puheenaiheeksi. Ei taida oikein ymmärtää hekilöitä, jotka kuvaavat itseään julkisuudessa ”ideologisesti työttömiksi”.Sanoo että olen heistä samaa mieltä kuin ymmärtääkseni jokainen tervejärkinen suomalainen ja jatkaa mm se että asiaa mainostetaan, kuvastaa jotain, jota ei toivoisi näkevänsä.
Työministeri Lindströmin mukaan työnvälttelijöitä on vain pieni osa työttömistä ja että onneksi ossit ovat marginaali-ilmiö. Jos tietoisesti työ ei kelpaa, ei silloin oikein voi kelvata tuetkaan. Se on minun ajatukseni, Lindström summasi.
Ehkä pitäisi antaa kaikkien kukkien kukkia mutta tuo runsas julkisuus, mitä se palvelee. Tuoko työn vieroksunnan houkuttelevaksi vaihtoehdoksi vai onko osa keskustelua jonka otsikko voisi olla: Taivaanrantojen maalailu?
Kokoomus on riistokapitalistien etujärjestö
Kokoomus tekee nyt paljon töitä, saadakseen yksityisille lääkärifirmoille mahdollisimman paljon valinnan varaa kerman kuorintaan. Sitä se valinnanvapaus tarkoittaa. Siinä uskotellaan, että kansalaisilla olisi mahdollisuus valinnanvapauteen, mutta mistä valita, kun samat lääkärit ovat sekä sairaaloiden lääkäreinä, että yksityisten lääkärifirmojen lääkäreitä.
Kansaa kustaa silmiin ja samalla terveysbisnes kukoistaa, kun Kokoomus pääsee sanelemaan säännöt. Kysymyksessä on riistokapitalismi, kun ihmisten hädänalaista asemaa käytetään häikäilemättömästi hyväksi.
Koko sote pitäisi aloittaa kokeiluna tietyllä rajatulla alueella Suomessa ja kokemuksen karttuessa voidaan sitten saada aikaan sote, joka palvelee kansalaisia eikä vain yksityisiä rahanahneita läärärifirmoja.
Vai ei Stalin aikonut vallata Suomea?
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710182200468729_u0.shtml
”Kirjan mukaan neuvostojohdolla oli aikomuksena toteuttaa Suomessa vastaava mullistus, joka Liettuassa, Latviassa ja Virossa toteutettiin kesäkuun 1940 miehityksen jälkeen, eli liittäminen neuvostotasavaltoina Neuvostoliittoon.”
Toki joku neukkulaa ihannoiva tämänkin kykenee kääntämään nurinpäin…
Rähinäremmi johti turhiin tappioihin
Suomen Puolustusvoimissa ei taidettu tajuta missään vaiheessa, että komentohihna paljasti sodassa viholliselle ketkä pitää ampua ensimmäisenä.
Saksalaiset olivat viisaampia, Puolan sotaretken jälkeen, ennen hyökkäystä länteen rähinäremmeistä luovuttiin kun oli Puolan sotaretkellä huomattu niiden aiheuttavan turhia upseeritappioita.
Hörönlöröjengi Vihavainen, Manninen ja Rentola taas asialla talvisodasta
Kirjan ovat kirjoittaneet Timo Vihavainen, Ohto Manninen ja Kimmo Rentola sekä venäläinen tutkija Sergei Žuravljov.
Neuvostoliitto sai justiin sen rajan, mitä ensisijaisesti halusikin. Lisäksi Hitler jäi luuloon, että rauhanteko olisi johtunut hänen uhkauksestaan. Hitler luuli, että ”idässä on hommat hoidossa”, että siellä muka pelätään ja ”kunnioitetaan” häntä. Hän voi keskittyä aluksi länteen…
Jos NL olisi joutunut miehittämään Suomen, se olisi ollut työtapaturma, ja Saksa olisi miehittänyt Ruotsin.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710182200468729_u0.shtml
Uutuuskirja Stalinin salaisista mapeista – Diktaattori haaveili Suomen sovjetisoimisesta
Keskiviikko 18.10.2017 klo 13.00
Suomi piti miehittää vuonna 1939 nopeasti ja alistaa nukkehallituksen ja kansanarmeijan saappaan alle, ”kansanviholliset” piti vangita.
- Suomalaishistorioitsijoiden uutuuskirjat paljastaa Josef Stalinin salatut suunnitelmat Suomen suhteen.
- Arkistolöytöjen perusteella neuvostojohto haaveili Suomen muuttamisesta neuvostotasavallaksi.
- Stalinin kansioista on paljastunut herkullisia yksityiskohtia siitä, kuinka pikkutarkasti Neuvostoliiton diktaattori vahti Suomen valtaamista.
”Propaganda ainesta kerättynä kasinolle järjestettävää näyttelyä varten.” (P.NIKULAINEN/SA-KUVA)
Talvisodan jälkeen Josif Stalin kehuskeli saavuttaneensa sodassa Suomea vastaan tavoitteensa ja varmistaneensa Leningradin turvallisuuden. Moskovan rauhassa vuonna 1940 Suomi muun muassa joutui luovuttamaan Karjalan kannaksen sekä vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi.
Stalinin salaisiin arkistokansioihin uppoutuneet tutkijat ovat nyt kaivaneet lisää todisteita siitä, että Stalinin sodan jälkeen antamat selitykset olivat jälkiviisautta.
Neuvostoliiton diktaattori ei suinkaan ajatellut vain tarkistavansa rajalinjaa ja turvaavansa Suomenlahden sotilasliikenteen. Stalin halusi sodan alussa miehittää nopeasti koko Suomen.
Keskiviikkona julkistettu kirja Varjo Suomen yllä kertoo, että ainakin Andrei Ždanovin, Vjatšeslav Molotovin ja Otto Vilgelmovits Kuusisen käsien kautta kulki suunnitelma Suomen valtiojärjestelmän muuttamisesta heti kaavaillun neuvostomiehityksen jälkeen kansanrintamajärjestelmän avulla ja ”kansanviholliset” vangitsemalla.
Kirjan ovat kirjoittaneet Suomen ykkösvitjan historiantutkijat Timo Vihavainen, Ohto Manninen ja Kimmo Rentola sekä venäläinen tutkija Sergei Žuravljov.
Suomi neuvostotasavallaksi
Kirjan mukaan neuvostojohdolla oli aikomuksena toteuttaa Suomessa vastaava mullistus, joka Liettuassa, Latviassa ja Virossa toteutettiin kesäkuun 1940 miehityksen jälkeen, eli liittäminen neuvostotasavaltoina Neuvostoliittoon.
Neuvostoliiton päämies Stalin oli hyväksynyt Kuusisen nukkehallituksen ja kansanarmeijan. Armeijaan oli haalittu Stalinin puhdistuksilta pelastuneita suomalaisia. Heitä haettiin väkipakolla vankileireiltä, joihin rajaseutujen neuvostosuomalaisia oli 1930-luvun lopun puhdistuksissa eristetty.
Kuusisen hallituksen ja armeijan piti ottaa muodollinen vastuu Suomen hallinnosta ja maan rajojen puolustamisesta.
Stalinin kansioista on paljastunut herkullisia yksityiskohtia siitä, kuinka pikkutarkasti Neuvostoliiton diktaattori vahti Suomen valtaamista.
Stalin teki omin käsin korjauksia Suomen kommunistisen puolueen vetoomukseen, jossa Kuusisen kansanhallitus ilmoitti perustamisestaan joulukuun alussa 1939.
Stalinille esimerkiksi esiteltiin teksti, jonka mukaan ”taantumuksellinen, ahnas plutokratia, joka vuonna 1918 hukutti ulkomaisten imperialistien joukkojen avulla Suomen työtätekevän kansan demokraattisen vapauden vereen, on muuttanut isänmaamme työläisten kiroamaksi Valko-Suomeksi”.
Stalin veti viimeiset sanat yli ja kirjoitti rivien väliin käsin: työläisten valkokaartilaiseksi helvetiksi.
”Herra Kuusisen” ilmoitettua 1. joulukuuta Suomen kansanhallituksen perustamisesta Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö päätti tunnustaa Suomen Kansanhallituksen ja muodostaa Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton sekä Suomen Demokraattisen Tasavallan välille diplomaattiset suhteet.
Kun Suomen virallisen hallituksen kanssa Stalin ei ollut saanut aikaan tukikohtasopimusta, neuvostohallitus teki Kuusisen kanssa avunantosopimuksen. Tämä sopimus oli toisen maailmansodan jälkeen salattu niin, että jopa dokumenttijulkaisuista revittiin asianomaiset sivut pois. Allekirjoittajina olivat Kuusinen ja Molotov.
Kuusisen-Molotovin sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin, että Neuvostoliitolla on oikeus pitää Suomelta vuokraamallaan alueella Hankoniemellä ja sen läheisillä saarilla jopa viisitoista tuhatta maa- ja ilmavoimien sotilasta.
Otto Vilgemovitsh Kuusisen hauta ja muistokivi on Moskovan Punaisella torilla, Kremlin muurissa. (OLLI AINOLA)
Stalin hyväksyi valan
Kuusisen kansanarmeijalla oli oma sotilasvala, jolla korostettiin suomalaisen kansanarmeijan erillisyyttä puna-armeijasta.
Stalin hyväksyi omakätisesti sotilasvalan kirjoittamalla esityspaperiin: En vastusta.
Sotilasvalassa Suomen kansanarmeijan soturi vannoi olevansa rehellinen, urhea, kurinalainen ja valpas soturi, joka pitää sotilas- ja valtiosalaisuudet tiukasti omana tietonaan sekä lupaa toteuttavaa ”kyselemättä kaikki Suomen kansanhallituksen asetukset, ohjesäännön vaatimukset sekä komentajien ja komissaarien määräykset”.
Kun puna-armeija oli helmikuun alussa 1940 ryhmittymässä Karjalan kannakselle suurhyökkäystä varten, Neuvostoliitto yritti käyttää Kuusisen armeijaa suomalaissotilaiden vastarintatahdon murtamiseen.
Kuusisen hallitus alkoi tammikuun lopusta 1940 lähtien olla Stalinille vain neuvotteluvaltti, jolla pelkästään uhkailtiin suomalaisia.
Raatteen tien petturit
Kun sota ei sujunut odotetulla tavalla, puolustusasiain kansankomissaari Kliment Vorošilov ryhtyi 9. joulukuuta itse johtamaan sotatoimia. Hänen esikuntaansa eli stavkaan kuului poliittisena jäsenenä Stalin.
Raatteen tien katastrofin jälkeen Stalin lähetti luottomiehelleen Lev Mehlisille viestin petturien rankaisemisesta. Stalin raivosi, koska suomalaiset olivat tiedottaneet tuhonneensa kokonaisen neuvostodivisioonan ja saaneensa tuhat vankia ja runsaan sotasaaliin.
”Ilmoittakaa ensiksikin, pitääkö tämä tiedote paikkansa, toiseksi, missä ovat 44. divisioonan sotaneuvosto ja esikuntapäällikkö, miten he selittävät häpeällisen käytöksensä ja miksi divisioona on jätetty heitteille, ja kolmanneksi, miksi 9. armeijan sotaneuvosto leikkii mykkäkoulua eikä tee meille selkoa menetysten määristä, saati divisioonan häviön syistä. Odotamme vastausta”, Stalin läksytti.
Ovelat suomalaiset
Stalinia kiinnosti suomalaisten taistelutaito. Tykistöasiantuntija Voronovin raporttiin Karjalan kannakselta Stalin kirjoitti käsin: Mielenkiintoista.
”Vastustajan taktiikka on ovelaa. Hän käyttää kaikki keinot harhauttaakseen meitä ja johtaakseen meidät harhaan pakottaen meidät toimimaan haluamassaan suunnassa. Hän pyrkii siihen, että uuvuttaisimme mahdollisimman nopeasti voimamme ja kuluttaisimme kalustomme loppuun. Itse hän tekee kaikkensa säilyttääkseen voimansa ja varansa. Päällystöä on välttämättä varoitettava ja vaadittava, että se vastaisi vastustajan ovelaan taktiikkaan vielä ovelammalla omalla taktiikallaan”, Voronov oli tiivistänyt Stalinille.
Kun Suomen miehittäminen ei talvisodassa onnistunut riittävän nopeasti, Stalin tyytyi vähempään kuin sodan alkaessa. Stalin suostui tammikuun lopussa 1940 harkitsemaan sopimusta Suomen todellisen eli Risto Rytin hallituksen kanssa.
Samoihin aikoihin Molotov oli kirjan mukaan lupaillut salaisesti Norjalle, ettei tämän naapurista liitettäisi Petsamoa Neuvostoliittoon. Vastaavasti Molotov oli tarjoillut Ruotsille Ahvenanmaata tai ainakin sen pohjoisia saaria.
Lupausten virikkeenä oli estää länsivaltain avustusretkikunnan pääsy Skandinavian läpi Suomeen sekä Norjan ja Ruotsin kietoutuminen suursotaan.
Presidentti Ryti seurueineen tutustumassa sotamuistonäyttelyyn, opastajana kapteeni Palmroth. (E. NURMI/SA-KUVA)
Valehteli Viipurista
Sotilaallisella voimalla Neuvostoliitto pakotti Suomen maaliskuussa 1940 suostumaan Moskovan rauhanteossa uusiin rajoihin. Stalinin ohje joukoille maaliskuussa 1940 oli kuulunut: vallatkaa maata niin paljon kuin mahdollista. Alueiden haltuunotto olisi lisännyt rauhanteossa painoa Neuvostoliiton vaatimuksille.
Omilleen Stalin kehuskeli, että rauhansopimuksella oli saatettu uhanalaiseksi kaikki Suomen keskusosien asutuskeskukset. Suomen pääkaupunkia voitiin nyt ”katsella” kahdesta suunnasta, Viipurista ja Hangon tukikohdasta.
Stalin suututti sodan viimeisenä päivänä suomalaiset lisäämällä väriä Viipurin valtauksen operaatioilmoitukseen. Ilmoituksesta syntyi kuva, että Viipurin keskusta olisi rauhan tullessa jo ollut puna-armeijan hallussa, mikä ei ollut totta.
Stalinin kansioista löytyi hänen korjailemansa 13. maaliskuuta 1940 päivätty sotatoimikatsaus:
”Seitsemään (käsin lisätty: aamulla) mennessä 13. maaliskuuta valtasivat joukkomme (ylivedetty: taistellen, lisätty käsin: kaksituntisen rynnäkön päätteeksi) Viipurin kaupungin.”
Palautettuja ammuttiin
Talvisodan jälkeen Neuvostoliitto rankaisi suomalaisten vangeiksi jääneitä sotilaitaan.
Sisäasiain kansankomissaari Lavrenti Berija ilmoitti heinäkuussa 1940 Stalinille, että Južan leirillä oli 5 175 puna-armeijalaista ja 293 päällystöön kuuluvaa. Heidät oli tutkittu ja Berija alisti päätöksensä Stalinille:
”Operatiivis-tsekistinen tutkijaryhmä” oli paljastanut 414 henkilöä, jotka olivat lupautuneet vakoiluun Neuvostoliitossa. Heistä oli asetettu syytteeseen 344 henkilöä ja tuomittu teloitettavaksi 232. Tuomio oli pantu 158:n osalta täytäntöön.
Leirissä olevista oli vielä 250 henkeä asetettava syytteeseen. 4 354 henkilöstä ei ollut riittävästi aineistoa syytteen nostamiseen, ja nämä oli tuomittava rangaistusleirille 5 – 8 vuodeksi. 450 henkilöä, jotka olivat joutuneet sotavankeuteen haavoittuneina, sairaina tai paleltuneina, oli vapautettava puolustusasiain kansankomissariaatin käyttöön.
Tutkijaryhmä selvitteli kaikkien palautettujen vaiheet vankeudessa. Berija raportoi Stalinille törkeimmät tapaukset, kuten tämän:
”Selvitetty on, että Utin leirissä suomalaiset muodostivat 44. tarkka-ampujadivisioonan sotavangeista neuvostovastaisen kuoron, jonka johtaja oli entinen 44. tarkka- ampujadivisioonan puna-armeijalainen Lysjuk. Kuoro esitti leireillä monarkistisia ja uskonnollisia lauluja sekä neuvostovastaisia pilasäkeitä.”