Hyvää lihaa edulliseen hintaan

Taisi olla maanantai kun huomasin Prismassa ison kyltin kylmäaltaan vieressä. Olikohan altaassa ollut liha nimeltään maalaispossun fileepaistia, tai jotakin muuta kummallista. Lihan kilohinta kuitenkin kiinnitti huomiotani – karvan verran alle 3 euroa.

Luutonta ja nahatonta hyvännäköistä lihaa noin 1,3 kg vakuumipakkauksissa, eikä ollut mitään viimeisen käyttöpäivän lihaa. Niinpä minuun iski lihanhimo ja otin kaksi pakettia.

Viskasin ne yhdessä rosterikaukalossa eilen aamulla uuniin ja otin kolmen tunnin päästä pois. Samalla kun liha kypsyi niin tein perunasta, sipulista ja valkosipulista aivan herkullisen lisukkeen paistokasarissani lihalle.

Oli jo eilen herkullinen ateria. Tänään sitten leikkasin lihanlopun valmiiksi siivuiksi – yhteensä 8 kunnon siivua niistä noin 2,5 kilosta. Lämmitin mikrossa yhden siivun ja lisäkeperunaa. Tulee kaikkiaan 8 herkullista ateriaa, joiden kustannus on hyvin alhainen, vaikka on ihan oikeaa lihaa suuret siivut.

Joskus kannattaa pitää kaupassa silmänsä auki.

Tästä pitää tulla pääperiaate

https://yle.fi/uutiset/3-9831077

”Hollanti on käyttänyt ensimmäistä kertaa uusia valtuuksiaan ja poistanut Hollannin kansalaisuuden neljältä mieheltä, jotka hallituksen mukaan ovat osallistuneet terroristijärjestön toimintaan.

– Heidät on määritelty ei-toivotuiksi ulkomaalaisiksi. Heillä ei ole enää pääsyä Hollantiin tai Schengen-alueelle, sanoo Hollannin oikeusministeri Stef Blok.

Kaikki neljä on tuomittu terrorismirikoksista vuosina 2015–2016. Pitkiä vankilatuomioita ei ole pantu täytäntöön, koska miesten olinpaikoista ei ole tietoa. Aikaisemmin miehet ovat matkustaneet Syyriaan tarkoituksenaan liittyä terroristijärjestö Isisiin.”

Suomesta sinne menneiltä pitää samalla tavoin poistaa kansalaisuus ja asttaa täysi tulokielto.

Sotaharjoitus

Yleensä harjoitellaan tulevaa toimintaa varten.

Mutta onko naapurissa menossa sen lisäksi vaalikampanja?

 

Hallitusohjelma – iso kasa papereita, ei muuta

Sipilän hallitus on toistuvasti vedonnut hallitusohjelmaan, kun se hyvin  on sopinut kulloisiinkiin asioihin. Mutta kun nyt on alkanut tulla vastaan asioita, joissa ei voikaan vedota hallitusohjelmaan alkaa selittelyjen vuoro.

Eräs tällainen asia on tuloerojen kasvu. Hallitusohjelmassa hallitus sitoutuu toimimaan siten, että tuloerot tasaantuisivat. Tosiasiassa tuloerot ovat kasvaneet, joten rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Sipilän hallitus on siis suosinut rikkaita köyhien kustannuksella.

Sipilän selitys on, että kun rikkaat eivät saa tulonsiirtoja yhteiskunnalta ja köyhät saa ja valtion on  ollut pakko leikata kustannuksiaan ovat köyhät joutuneet maksumiehiksi. Siitä johtuu tuloerojen kasvu.Sipilä unohtaa tarkoituksella, että verotus on yksi keino, jolla tuloerojen kasvua voidaan hillitä.

Nyt on käynyt niin, että kun hallitus on ”pannut Suomea kuntoon”, niin maksajiksi ovat kelpuutettu vain huonompiosaiset ja köyhät. Rikkaat ovat saaneet olla rauhassa porvarihallituksen siipien suojissa.

Jos rikkailta olisi peritty heidän osuutensa ”taloustalkoissa”sen olisi voinut tehdä varotuksella.

Hallitusohjelmahan edellytti, että hallitus työskentelee tasa-arvoisuuden puolesta.

Sipilän nhallituksen hallitusohjelma on iso kasa paskapaperia, jota käytetään tarkoitushakuisesti selittämään milloin mitäkin hallituksen epäonnistunutta hanketta.

Suomen historia.

Kyseisen kirjan lisäsin Kobo e-readerilleni. Aivan uskomattoman hauskaa historian kerrontaa, rinnalla kytky omiin lyhyemmän aikavälin kokemuksiin.

Petri Tamminen todellakin puistelee historiasta pölyjä omalla pirteällä tavallaan.

Harvoin olen näin omintakeista historian kirjoitusta lukenut. Yleensä historiaa ja varsinkin sotahistoriaa kirjoitetaan otsanahka syvillä poimuilla, suupielet alaspäin ja kokonaisuutena puiseva ilme. Tämä historiankirja on poikkeus.

Hallintojohtaja (kangsleri) Seppo Loimio, teki tieteestä ”tietobisnestä”…


Sen paremmin kestävää tietoa kuin kestävää bisnestäkään ei syntynyt (enempikin hajoavaa).
.

Muistot

Seppo Loimio 1940–2017

Hallintojohtaja

Seppo Loimio
Seppo Loimio

Hallintojohtaja Seppo Loimio kuoli äkillisesti kesämökillään Uudessa- kaupungissa 8. elokuuta 2017. Hän oli 77-vuotias, syntynyt Loimaalla 7. toukokuuta 1940.

Loimio suoritti yhteiskunta­tieteiden kandidaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa 1966 ja oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1970.

Vuonna 1969 Loimio kutsuttiin hoitamaan Tampereen teknillisen kor- keakoulun (TTKK) toimistopäällikön virkaa. Vuonna 1978 Loimiosta tuli hallintojohtaja.

Kun TTKK (nyk. Tampereen teknillinen yliopisto) vuonna 1965 aloitti Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna, se oli monien haasteiden edessä: oli hankittava opettajia, tiloja ja ennen kaikkea rahoitusta. Lisäksi nuorelta yliopistolta edellytettiin tieteellistä tutkimusta.

Loimio tarttui tarmokkaasti kaikkiin näihin kysymyksiin. Muista yliopis- toista poiketen hän katsoi, että yliopiston on pidettävä hallintonsa mahdollisimman pienenä.

1970-luku oli yliopistoille myrskyistä aikaa. ”Mies-ja-ääni”-keskustelu aiheutti poliittista polarisoitumista, josta TTKK osittain säästyi rakentamalla hyvät suhteet yliopiston johdon ja yli­oppilaskunnan välille. Teekkareita kuunneltiin ja heidän hankkeitaan tuettiin.

Ylioppilaskunta kiitti Loimiota vihkimällä hänet kunniateekkariksi vuonna 1990.

Nuoren yliopiston haaste alkutaipaleella oli tutkimustoiminnan rahoit- taminen. Vaikkei valtio pystynyt tukemaan yliopistoja halutulla tavalla, pyrittiin estämään yritysrahoituksen hankkiminen.

Nojautuen asetukseen, jonka mukaan TTKK:n tehtäviin kuului tieteelli- sen tutkimuksen lisäksi tuotekehityksen edistäminen, rehtori Osmo Hassi ja hallintojohtaja Seppo Loimio laativat läpinäkyvät säännöt yhteis­projektien käynnistämiseksi.

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa muodostui hyvin keskeiseksi TTKK:n kehitykselle. 1990-luvulla yli puolet rahoituksesta tuli muualta kuin valtion yliopistokehyksestä. Opetusministeriö hyväksyi hiljaisesti tämän innovatiivisen toimintatavan.

Henkilönä Loimio oli voimakastahtoinen ja vaativa. Hänen pragmaatti- nen luonteensa tunnisti nopeasti uusien asioiden ytimen, yleensä hän myös esitti näihin sopivan ratkaisun.

Loimio vainusi tekijäluonteita ja nosti etualalle tieteenaloja, joiden vetäjät olivat herättäneet hänen luottamuksensa. Yksi niistä oli tietotekniikka, jonka merkitys oli 1980-luvulla selvästi nähtävissä.

Loimiolla oli monia luottamustoimia, hän mm. toimi pitkään Tampereen opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) hallituksen puheenjohtajana.

Loimiolle myönnettiin 1995 kanslianeuvoksen arvo. Vuonna 2002 hänet vihittiin TTKK:n kunniatohtoriksi.

Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti.

Seppo Loimio saattoi vaikuttaa etäiseltä ja jopa kovalta, mutta ulkokuoren alta löytyi myös herkkä ihminen.

Lapsena koettu traaginen tapahtuma, jossa hän vierestä joutui todistamaan äitinsä tapaturmaisen kuoleman, antoi pysyvän leiman hänen persoonalleen.

Loimio oli tunnetusti kulttuurin ystävä ja tukija, erityisesti teatteri oli hänen sydäntään lähellä.

Hän kuului vaimonsa Tarun kanssa tamperelaisten teattereiden ensi-iltojen vakiovieraisiin.

Jarl-Thure Eriksson

Markku Kivikoski

Kirjoittajat ovat Seppo Loimion pitkäaikaisia työtovereita. ”

Innovaatiopuheripuli pysäytti innovaatiot?

TUY (Tampereen Uusi Yliopisto) pelaa teknologiaa ja tiedettä toisiaan vastaan!

 

Kirveltänee myllyuskovaisten ”sielua”

http://www.iltalehti.fi/talous/201709102200383375_ta.shtml

”Ruotsin työsuojeluviranomainen näki useita riskitekijöitä tuulivoimaloiden työturvallisuudessa ja asetti tunnettuja valmistajia myyntikieltoon.”

Kauan nämä ovatkin saaneet huseerata holtittomasti.

Vokin opettajalla mitta täyteen: ”Tulijat pitävät meitä hölmöinä”

Valheita ymmärretään laupiaasti

Opettajan näkökulmasta suurin turvapaikkaan liittyvä ongelma on valehtelu. Koko systeemi on kuin valheiden kudelma alkaen papereiden väärentämisestä ja ihmissalakuljetuksesta.

– Valheilla voi saada turvapaikan, koska systeemi ymmärtää valehtelua. Pekka kertoo työnantajansa etsineen valehtelun syitä turvanhakijoiden korruptoituneista kotimaista, joissa on ollut pakko lahjoa ihmisiä saadakseen esimerkiksi terveydenhuoltoa tai työpaikan.

Lähde: Vokin opettajalla tuli mitta täyteen: Turvapaikkajärjestelmä perustuu valheelle – ”Tulijat pitävät meitä hölmöinä” – Suomen Uutiset

EU ei enään ongelmia – ne on piilotettu maton alle

EU:n komission puheenjohtaja Juncer sanoi tänään, että EU ongelmat on ratkaistu. Hän ei tiedä että EU:n ongelmat on lakaistu maton alle.

Ainakin Suomesta katsottuna mm. maahanmuuttoasiat on pahoissa ongelmissa, mutta Juncker ei niitä näe, kun ne on piilossa EU-palatsien paksujen mattojen alla,

Juncker sanoi myöskinm että nyt on ryhdyttävä sanoista tekoihin eli nyt on puhuttu liittovaltiosta tarpeeksi, nyt aletaan muodostamaan liittovaltiota.

Ensimmäiseksi on mm. Ruotsin otettava käyttöön pahamaineinen yhteisvaluutta euro. Sama koskee kaikkia niitä maita, joilla on vielä oma raha.

Ruotsi ei tule ikinä luopumaan kruunustaan, sillä se on ruotsalaisille sellainen symbooli, että siitä ei luovuta. Rinnakkaisvaluuttana voi ruotsalaiset hyvöksyä euron, mutta kruunu säilyy varmasti.

Kova taistelu tullaan käymään, jos kaikki rahat ja velat pannaan yhteen ja voi käydä niinkin, että EU hajoaa siihen taisteluun.

Mutta sitäkin ennen voi maailma ajautua kolmanteen maailmansotaan, aseiden kalistelu on sitä luokkaa, että se enteilee pahoja aikoja. Jos niin onnettomasti kävisi, niin EU hajoaa varmasti, kuten kävi Kansainliiton toisen maailnasodan pyörteissä.

Juncker jaksaa uskoa liittovaltioon ja miksei uskoisi, kun on ns. leipäpappi eli saarnaa asiaansa rahasta. Junceille riittää, kunhan on hyvä liksa ja hyvin varustettu viinakaappi työhuoneessa.

Me jotka emme usko liittovaltioon taistelemme sitä vastaan vaikka verissäpäin, jos on tarve

Onko iso kaunista

Yrityksiä on montaa kokoa.

Hallituskin ajoittain puhuu myönteisesti pk-sektorista.

Iso saa kuitenkin aina paremmat edut erilaisilla järjestelyillä.

Tuleeko siitä kilpailuetu joka vääristää kilpailua.

Lemminkäinen ja YIT taitavat yhdistyä ja siten ei heidän kesken voida ainakaan puhua kartellista, mutta onko iso kartelli ilman kartellia?