Espoon Leppävaaran kirjastonhoitaja ystävällisesti antaa verovaroin ylläpidettyjä tiloja hyvään tarkoitukseen:
Simon Jakob Benjamin Elo opettelee politikoimaan
Simon on vielä nuori mies ja poliitikkona noviisi. Hänet oli helppo taivutella persuloikkareiden vetäjäksi. Kokeneemmat persuloikkarit jättäytyivät viisaasti taka-alalle. Kun ei tiedä, miten tämä loikkaus onnistuu, on paras jäädä katsomaan, kuin itse tekemään .
Nyt on Simon-poika ryhtynyt loka-auton kuskiksi. Ja kura lentää. Simonille on joku vanha persuloikkari sanonut, että nyt on oikea aika ruveta lokaamaan persujen uutta puheenjohtajaa.
Kilpailevien poliitikkojen lokaaminen on huono konsti ja päätyy usein omiin nilkkoihin. Niin nytkin, kun on selvinnyt, että Simon-poika on itse veljeillyt venäläisten kanssa.
Raamatullisista nimistään huolimatta on Simon-poika hyvin raadollinen tyyppi. Nyt hän on osoittaunut myös taitamattomaksi. Hän ei tajunnut, että hänet valittiin loikkaripersujen vetäjäksi juuri siksi, että sillä paikalla maine ja kunnia menee nopeasti, kuten nyt on nähty. Ilmankos Simon-poika itkeä pillitti jo heti kättelyssä, kun loikkarit pitivät tiedotustilaisuuden heti marssittuaan ulos persujen ryhmäkokouksesta.
Politiikka on kovaa peliä eikä siinä itku auta.
Akselivalloilla ei ollut missään vaiheessa todellista mahdollisuutta voittaa II maailmansodassa.
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/akselivalloilla-ei-ollut-miss-n-vaiheessa-todellista
Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (15. helmikuuta 2017, 23:30)
Timo Gottlieb poisti kommenttini ja lähteeni jutustaan,jossa speku- loidaan millainen ”Saksan voitto” olisi saattanut olla ”Suomen kan- nalta”. Häneltä puuttuvat aiheesta paikkansapitävät taustatiedot, kuten useimmilta muiltakin asiaa kommentoineilta.
Akselivalloilla ei ollut missään vaiheessa mitään mahdollisuutta selvitä voittajana maailmansodassa. Syynä olivat Liittoutuneiden atomiaseet, joilla ne olisivat aina pystyneet kääntämään sodan lopulta voitokseen. Saksa taas oli vuosina 1941 tai 1945 paljon KAUEMPANA atomiaseen aikaansaamisen mahdollisuudesta, kuin se oli ollut 1938. Hitler oli savustanut todelliset asiantuntijat jo ”jo hyvissä ajoin” pois, he eivät halunneet eleelläänkään auttaa Hitleriä vaan päin vastoin kusettaa tätä (erityisesti Vichyn vallan alaiset ranskalaiset). Yhteistyö haluisia oli jäljellä yksi käytännölle vieras teoreetikko Werner Heisenberg, ja teoriavihamielistä ”natsitieteel- listä” laboratoriohenkilökuntaa. Japanissa tutkittiin muita asioita, erityisesti biologista sodankäyntiä. Siinä ei juurikaan saavutettu ennestään jo tunnettuja ”parempia” tuloksia. Oli eteviä saksalaisia tiedemiehiä, mutta he olivat natsien vihollisten hommissa kuten ydinteknologian Albert Einstein, Robert Oppenheimer, Rudolf Peierls, Klaus Fuchs, tutkateknologian John G. Trump (Donald John T:n setä) USA:ssa ja sähköhitsauksen keksijä Eugen Oskarovitsh Paton Neuvostoliitossa!
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mit-jos-saksa-olisi…
Mitä jos Saksa olisi voittanut II maailmansodan…
” Olisimmeko yli-ihmisiä Saksan rinnalla vai olisimmeko palvelijoita, toisen luokan kansalaisia.
Olisko meillä omat rajat vai olisimmeko joku liittovaltio Suur-Saksan, Germaanian sisällä?
Puhuisimmeko suomea vai olisiko kielemme sulautettu olemasta ja puhuisimme saksaa, vai puhuisimmeko suomen kieltä salaa, jossain pirtissä ja piilossa.
Mikä maa olisi idässä naapurivaltiomme, vai olisiko sekin vain Germaanian itäinen osa.
Kuinka pitkään olisi Germaania ollut vallassa, olisiko se vielä vai olisiko romahtanut ajan saatossa, millainen Eurooppa olisi.
Kuinka tekniikka olisi kehittynyt, olisiko tavallisia tietokoneita vai olisi- ko vallan muita laitteita, olihan Saksalla sähköelektroniikassa monta kehitystä menossa ennen sotaa ja sodan aikana, siellä katsottiin jo 30-luvulla ensimmäisiä tv lähetyksiä, samaan aikaan meillä soiteltiin viulua pelimannien säestyksellä pirtissä…
Kuinka olisi käynyt USA:lle, olisiko Saksa tehnyt ydinpommilla tuhojaan siellä, varmasti olisivat sellaisen kehittäneet tai vielä muitakin ennenäkemättömiä aseita.
Mielenkiintoista miettiä näin, jos, olisi näkökulmasta, koska maailma voi muuttua nyttenkin riippuen ihan siitä mihin suuntaan maailman päättäjät tätä maailmaa ajaa, käännetäänkö ruoria vasemmalle, oikealle vai jatketaanko suoraan, monasti se historia muuttuu hiuksenhienosta muutoksesta täysin. ”
Pojat ilmeisesti myöntävät että Suomi oli saksan liittolainen eikä käynyt mitään ”erillis- sotaan”, ja kyse olisi siitä, millainen ”siivu” Suomelle olisi ”voitosta” ollut luvassa….
Katsotaan asiaa tuon vanhemman myytin, ”erillissodan”, valossa:
Usarin palstalta:
http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75395-suomi-k%C3%A4vi-e…
Matti Kyllönen: ” Veikko Meriläinen väitti kirjoituksessaan “Jatkosota liitossa Saksan kanssa“ (Kaleva/Lukijalta 5.6.2011) Suomen olleen liittosuhteessa Saksan kanssa 2. maailmansodassa. Väite on väärä. ”
RK: Ei ole vaan tosi. Suomi oli Saksan toiseksi tärkein liittolainen Japa- nin jälkeen, ja sellainen Barbarossa, jossa Suomi ja (siihen liittyen) ”poh- joinen ulottuvuus” (NL:n kannalta luoteinen, sen ja myös Kiinan huollon kannalta koillinen sellainen ajoi ihan saman asian, mutta sitähän Saksa ja Japani eivät tuolloin tienneet…) olisi ollut täysin toisenlainen muutenkin.
Suomen sotaklikki oli Hitlerin vannoutunut liittolainen ennen talvisotaa ja sen aikanakin, vaikka Saksa esti toisaalta Italiasta aikaisemmin kau- pallisesti tilattujen Fiat-lentokoneiden (ihan hyviä vehkeitä) aivan vas- taavalla tavalla kuin Englanti esti Ranskaa toimittamasta Suomelle so- tilasapua. Nuo episodit vain osoittivat, että Hitler ei ollut vihkinyt Mus- solinia juoniinsa muutoin kuin tämän osalle tulevien tehtävien osalta, ja (ja koko ajan tiiviisti yhteen pelanneet) Englanti ja USA suhtautuivat samoin Ranskaan. Suomen sotaklikki (ainakin Ryti, joka kuitenkaan ei ollut talvisodan alussa hallituksessa, vaan Suomen pankin johtaja, Tanner ja Walden, venäläisten mukaan ainakin nämä) olisi viety Nürnbergiin, jos Suomi ei olisi tuominnut.
http://www.tiede.fi/comment/830273#comment-830273
Englannin atomi(pommi) tutkimushanketta johti saksalainen Rudolf Peierls, joka oli siirtynyt Englantiin töihin jo ennen Hitlerin valtaannou- sua tutkimusaiheenaan metalliseosten mekaanisten ominaisuuksien muodostumisen kvanttimekaaninen perusta atomiteoriassa. Häntäkin epäiltiin NL:n vakoilijaksi, koska hän oli tuonut projektiin mukaan 1937 Klaus Fuchsin, joka oli kuitenkin välillä poissa Hitlerin aikana muutta- neiden muidenkin saksalaisten tapaan huipputiedetehtävistä, kunnes varmistettiin, ettei hän ole natsivakooja. Häntä ei osattu kuvitellakaan Neuvostoliiton vakoojaksi, vaikka kaksi hänen sisarustaan oli kuollut Hitlerin rotuvainoissa. Englannin atomihankkeen koodinimi oli sitten myöhemminkin ”Tube Alloys” ikään kuin Pierls ja Fuchs olisivat jatka- neet vanhan alansa tutkimuksia. Saksaahan ei voitu millään estää heidän uraansa seurailemasta.
New Yorkissa Robert Oppenheimer johti USA:n vastaavaa projektia, ja hän oli ensimmäinen, joka alkoi varsinaisesti suunnitella atomipommia 1938. Tämä ja englantilaisten projekti yhdistettiin sitten USA:n Manhattan-projektiksi.
Pavel Sudoplatovin mukaan myös Oppenheimer oli alun perin NL:n va- kooja. Hän oli mm. naimisissa Espanjan sisällissodassa ammutun USA:n kommunistipuolueen yhden näkyvimmän johtajan Joe Dalletin lesken Katerine Pueningin kanssa.
http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/SPopenheimer.htm
Sekä Oppenheimer, Puening että Dallet olivat syntyisin USA:an tuoman- sa ja siellä yritystoiminnalla hankkimansa omaisuuden pörssiromah- duksessa menettäneistä siirtolaisperheistä, ja ainakin kaksi ensimmäis- tä pitivät USA:n kapitalismia ”suurena puhalluksena ja huijauksena” (mutta eivät olleet kallellaan fasismiin).
Jos hän oli vakooja, hän oli tullut tähän asemaan täysin muuta teitä kuin Fuchs, eivätkä herrat välttämättä edes tienneet toisistaan tuossa suhteessa.
Lisäksi NL yritti värvätä Niels Bohria vakoilijakseen, jossa yhteydessä he vakuuttuivat, että tämä on jo, Ruotsin, vakoilija. Bohr oli tuosta poru- kasta selvimmin dialektinen materialisti, vaikka oli hyvin oikeistolainen henkilö. Hän oli perehtynyt siihen vasta huippufyysikkona, kun taas Ein- stein oli siihen perehtynyt nuorena, mutta vanhemmiten etääntyi siitä yhä kauemmaksi. Bohr halveksi ikänsä avoimesti kotimaataan, mutta ihaili Ruotsia. Matematiikassa Bohrille nimetyt kaavat ovat hänen nuoremman veljensä matemaatikko Haraldin käsialaa, joka oli myös Tanskan jalkapallomaajoukkueen olympiamitalistimaalivahti.
MK: ” Sotaa käytiin yhdessä, kanssasotijana, niin kauan kuin se oli Suomen etujen mukaista ”
RK: Kuten sanottu SOTA OLISI OLLUT TÄYSIN TOISEN NÄKÖINEN IL- MAN SUOMEA, sillä Saksalla oli kaksi täysin erilaista strategista vaih- toehtoa: ns. eteläinen vaihtoehto 1. oli hyökkäys NL:n energiateolli- suuden ja keskeisen strategisen raaka-aineen tuotannon ytimeen Ba- kuun, mieluiten Kaspian ITÄISTÄ rantaa katkaistuaan ensin Kaukasian ja muun NL:n alueyhteyden (mihin valtaaja aina pyrkii: valtaaja, joka ei käytä tilaisuutta jakaa vihollisen alue kahtia jne., ei ole edes ”uskottava” …)…
Hitlerin parhaan strategisen vaihtoehdon ongelmia olivat:
1. Bakun öljyistä piti varautua tappelemaan paitsi NL:n myös Englan- nin ja Turkin kanssa. Mutta kuten sanottu jos nuo maat olivat myös NL:n potentiaalinen ongelma ehkä vieläkin enemmän: jos vaikka Turkki olisi vienyt NL:n öljyt, tämä olisi ollut avuton ja kusessa. Vaihtoehtoisia lähteitä oli vähän ja nekin Kaspian tuntumassa.
2. Toinen vaara oli Saksan joukkojen joutuminen mottiin Kaukasuk- sen ja Kaspian taakse. Jos meinasi öljyä, sinne oli päästävä. Ratkaisu tähän oli Japanin ”naapuriapu”:Japanin Mantshurian armeijan oli mää- rä tulla Mongolian Halhin Golin kautta vähin äänin Keski-Aasiaan. NL olikin jostakin syystä siirtänyt n. 10 % sotaa edeltäneen ajan parhaista panssareistaan,500 kpl,Ulko-Mongolian itäkärjen Halhin Golin tienoille n. 500 km:n (Vaasasta Joensuuhun) päähän Pekingistä. Marsalkka Georgi Zhukov,joka ”ansaitsi” tuolla taistelullaan NL:n panssarivoimien komentajuuden II maailmansodassa, ei kerro muistelmissaan, koska ja miten tämä oli tapahtunut, mutta kyllä sekin joskus vielä selviää. Taistelussa oli ensiarvoisen tärkeässä asemassa myös Ulko-Mongolian 58000 pääasiassa konetuliaseistettua ratsumiestä.
Saksan toinen, strateginen vaihtoehto 2. oli hyökätä NL:n aseteolli- suuskeskuksiin pohjoiseen tasan päinvastaiseen suuntaan kuin Baku.
Saksalla oli kuitenkin mm. väärä käsitys siitä, missä NL:n aseteollisuuden keskus sijaitsee.
NL pelkäsi eteläistä vaihtoehtoa 1. yli kaiken, sillä se olisi tehnyt Kau- kasian myös täydellisesti sotilaallisesti riippuvaiseksi Persiassa isän- nöivästä Englannista. Tuon alueen johtajaksi olisi tullut sen sotilas- komentaja, 1. varapuolustusministeri, ratsuväen veteraanimarsalkka Semjon Budjonnyi, joka olisi toiminut parhaaksi katsomallaan tavalla englantilaisten kanssa. (Tavasta voi vain sanoa kaksi varmaa seikkaa: se olisi taatusti ollut kiero, ja yhtä taatusti Stalinin hyväksymä niin kauan kuin tämä oli hengissä. Kaukasiassa ei arvosteta eikä totella ”liian avoi- men suoraviivaista” toimintaa, ei ainakaan silloin arvostettu. Budonnyi Kaukasian venäläisenä tunsi seudun, engelsmannit eivät.)
http://www.tiede.fi/keskustelut/post673902.html#p673902
Juuri tuon takia Budjonnyi kuului hallitukseen ja sotilasjohtoon. Myös NL:n Suomelle kesällä 1938 tekemä ehdotus ”etupiirijaosta” Itämeren alueella, joka joutui Hitlerin käsiin ennen kuin presidentti Kallion, oli noin 100%:n varmasti Budjonnyin käsialaa.
MK: ” ja vain siihen asti kuin sodasta irrottautuminen maan itsenäisyyden säilyttäen oli mahdollista.
Tämä hetki tuli vasta kesällä 1944, kun NL:n suurhyökkäys oli pysäy- tetty ja Saksa oli niin heikko, ettei sen mahdollista miehitysuhkaa Suomessa ollut olemassa. ”
RK: HÄRSKIÄ VALEHTELUA: Englanti tarjosi syyskuussa 1941 (aivan varmasti kaikkien Liittoutuneiden nimissä) Suomelle rauhaa ja Karja- laa takaisin, jos Suomi pysähtyy vanhoille rajoilleen. (Tuo tarjous tie- dettiin myös sotaväen keskuudessa, ns. Hevosmiesten tietotoimistos- sa.) Varmasti olisi diili käynyt vanhoista rajoista vielä tuon jälkeenkin, sillä Englanti julisti Suomelle sodan vasta itsenäisyyspäivänä 6.12. (Se oli myös Japanin hyökkäyspäivä Pearl Harboriin, ei todellakaan mikään ylläri USA:lle sekään… ja edelleen päivä, jolloin Stalin marssitti 300000 mm. Japania vastaan ”passissa” ollutta Pohjoisten ja itäisten kansojen talvitaistelun erikoisjoukkojen valiosotilasta Siperiasta purkamaan Saksan hyökkäyksen Moskovaa vastaan (kts.Aleksandr Bek, Baurdzhan Momyish Uly: ”Volokolamskin valtatie”
http://www.tiede.fi/keskustelut/post673902.html#p673902 )
MK: ” Jatkosota (1941-45) oli jatkoa talvisodalle (1939-40),joka puoles- taan oli seurausta NL:n ja Saksan välisestä Molotovin-Ribbentropin so- pimuksesta (23.8. 1939). Moskovan rauha (13.3. 1940) koettiin epäoi- keudenmukaisena ja vääränä, kun NL vei paljon enemmän kuin mitä oli asein kyennyt valtaamaan, mm. kaikki Karjalan kaupungit olivat rauhan tullessa Suomen armeijan hallussa. ”
RK: NL jyräsi kannaltaan optimaalisen puolustuslinjan, joka oli täysin sen koko sodan aikana noudattaman strategisen linjan mukainen pitkine ja mutkikkaine rintamineen, joista vihollinen aina kärsi kuitenkin enemmän. Sillähän Budjonnyi oli voittanut jo sisällis- ja interventio- sodassakin! Zhukov tähän kehitti vielä mallin, että rintaman pitää olla paitsi pitkä ja mutkikas, myös ”SYVÄ”, jopa 40 km. Takimmaisina olivat usein parhaat vaunut, jotka pystyivät liikkumaan huomaamattomasti rintaman pituussuunnassa vihollisen kärkien eteen, tai sitten taktisesti sivummalle, jos kärki oli tarkoitus motittaa.
MK ” Pahinta oli kuitenkin se, että Suomi joutui keväällä 1940 kahden meille vihamielisen suurvallan saartamaksi. Kauppa sekä itään että länteen oli jumissa; ei saatu aseita eikä leipää.
NL pyysi syksyllä 1940 liittolaiseltaan Saksalta lupaa likvidoida Suomi. Saksa ei antanut tähän lupaa. ”
RK: TAAS TULI ÄÄRIOIKEISTON HISTORIANVÄÄRENTÄJIEN HELVETIN PAKSU ELÄMÄNVALE:
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/molotov-ei-pyytanyt-hit…
MK: ” Saksa tuli auttajaksemme lopusta vuotta 1940 lähtien. ”
RK: Hitler päätti tuolloin Barbarossan suunnitelmaksi suunnitelman 2.
MK: ” Viljan ja aseiden saanti turvattiin. Suomen ei auttanut jäädä puukko kurkulla odottamaan NL:n viimeistä iskua, joka oli koko ajan vakava uhka, vaan alettiin valmistella hyvitystä koetulle vääryydelle. ”
RK: Just kuten mm. Joosu, Budjonnyi ja Zhukov olivat meinanneetkin…
Saksalaiset joutuivat ottamaan Romanian armeijan osaksi Saksan armeijaa, ja korvaamaan sillä alppijääkärit ja muut sellaiset ”ylikoulutetut” Eteläisellä Rintamalla…
Vaikutus ei ollut ihan pieni, se oli n. miljoona miestä… tärkeästä etelästä lopultakin toisarvoiseen pohjoiseen… Vähän kuin ”tunturihaukan persiiseen”…
MK: ” Suomi varustautui ja valmistautui ottamaan omansa pois. Jokainen itseään kunnioittava kansakunta ja valtiojohto tekee niin. ”
RK: Juu…
MK: ” Suomi ei lähtenyt sotaan Saksan rinnalla 22.6.1941, vaan vasta NL:n pommitettua Suomea 25.6.1941. ”
RK: Suomi teki täyttä päätä hyökkäystä valmistelevia Hitlerin määrää- miä toimia jo viikkoja ennen SAKSAN hyökkäystä… Sattuipa olemaan mukana minun jo silloin harmaissa olevaksi vahvasti yli-ikäinen isäpap- panikin, joka ei ollut edes kelvannut Talvisotaan (kuin työjoukkoihin)…
MK: ” Puolustukseen ryhmitetyt joukkomme ryhmitettiin hyökkäyk- seen, joka alkoi vasta heinäkuun alkupuolella. Näin korostettiin erillissodan luonnetta. ”
RK: Tämäkin jo on asiantuntevasti oikaistu, tuo syy meinaan, että KOSKA pantiin varsinainen täysrähinä päälle…
MK: ” Otettiin haltuun puna-armeijan ryhmitysalueet idässä; nämä valloitusmaat olivat pantti tulevaa rauhantekoa varten. ”
RK: NL oli tarkoitus hävittää ja sen asujamisto tappaa.
Vai MITÄ ”sopimuksia” meinaat?
MK: ” Näin Suomi siirsi sodan pois Suomesta. Jos Saksan kanssa ei olisi ryhdytty yhteistyöhön, olisimme aseettomina ja vailla ruokaa jauhautuneet kahden jättiläisen välissä omalla maaperällä. ”
RK: Entäs jos olisi tehty se NL:n v. 1938 ennen Münchenin sopimusta, todellisessa kusessa esittämä diili?
NL valmistautui silloin sotaan Saksan kanssa liittolaisestaan Tshekkoslovakiasta.
MK: ” Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto johti sotaamme koko ajan. ”
RK: ”Sotaamme” ollen sekä partitiivi että illatiivi…
MK: ” Pohjois-Suomen itärintamalla vähäiset joukkomme olivat alistetut Saksan sodanjohdolle, mutta Suomi saneli tahtomme myös siellä. ”
RK: JA KISSAN PASKAT!!!
MK: ” Erillissodan osoitus on mm. se, ettei Muurmannin rataa katkaistu eikä lännen apua Stalinille estetty. ”
RK: Venäläiset väittävät, että suomalaiset olisivat sen kerran katkaisseet. Mutta eivät toki niin, että olisivat siitä pätkän vallanneet.
MK: ” Kauaskantoisin valtiojohtomme viisaus ja erillissotamme todistus oli se, ettei Suomi sulkenut Leningradin saartorengasta, vaan antoi avun mennä sisään. ”
RK: Kyllä sitäkin yritettiin katkaista, mutta Mannerheim tiesi jo silloin hyvin, mitä tuleman pitää. Hänelle on Halhin Golin tulos täytynyt olla varsinainen kauhunpäivä… Hän sitten kannattikin aluevaihdoksia, mutta joutui Rytin ja Tannerin ja Erkon ja Waldenin jyräämäksi…
MK: ” Tämä on niin armelias teko NL:oa kohtaan, että se olisi ansainnut tulla paremmin Suomelle palkituksi.
Jos Suomi ja Saksa olisivat olleet liittosopimuksessa, Saksan ase- ja viljatoimitukset Suomeen olisi turvattu pitkäjänteisin sopimuksin. ”
RK: Suomi ja Saksa olivat toiminnallisessa sotilaallisessa liitossa, jossa toinen ei olisi voinut ilman toista tehdä juuri sitä, mitä teki. Tämä koskee täysin myös Saksaa Suomen suhteen. Sen lujempaa liittoa ei juuri voi olla.
Ja Hitler piti suomalaisia paremmin ajan tasalla suunnitelmistaan kuin Mussolinia tai jopa Hirohitoa, sitten, kun oli Barbarossan suunnan päättänyt.
MK: ” Mutta koska sopimusta ei ollut, Saksa antoi apua vain tipoittain sen mukaan miten Suomen sota palveli Saksan sodanpäämääriä. ”
RK: Saksa päätti siinä liitossa kaiken, paitsi ehkä Suomen urautumista.
MK: ” Tämä väljä yhteistyö sopi Suomelle. ”
RK: Yhteistyö ei olisi voinut olla enää tiiviimpää.
Ja tämäkin oli jo niin tiivistä, että Saksa hävisi viime kädessä Suomen takia ainakin Moskovan ratkaisutaistelun.
MK: ” Suomi irrottautui sodasta heti, kun se oli mahdollista. ”
RK: Ei irrottautunut. Viittaan ylle.
MK: ” Suomen kansan puolustustahto, lujatahtoinen, lyömätön armeijamme ja Saksasta saatu materiaaliapu tekivät sen mahdolliseksi. ”
RK: NL:n tarkoitus ei ollut missään historiallisessa vaiheessa liittää Suomea itseensä, eikä se myöskään pyrkinyt valtaamaan Suomea.
Se sai talvisodassa just optimaalisimman vaihtoehdon, mitä oli ajanutkin, vastaisen varalle. Vain hinta oli oli kova.
MK: ” Suhde toimi kannaltamme niin hyvin, ettei Suomi ole hyvältä kaveriltaan vaatinut korvauksia Lapin tuhoista. ”
Keskustelua (Alkkarista):
Ahti Pontinen kommentoi_ 16. helmikuuta 2017
Saksa olisi saanut edetä pidemmälle varsinkin Venäjän suhteen. Jos rankan hyökkäys ei olisi tehty vähän aiemmat toimet olisiko englanti jättänyt sodan julistamatta?
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mit-jos-saksa-olisi…
Juhani Putkinen: ” Saksa oli nöyryytetty ja orjuutettu Ensimmäisen Maailmansodan rauhansopimuksessa ja sen jälkeenkin. Valitettavasti voittajat, lähinnä Ranska, eivät olleet sisäistäneet Sun Tzun oppeja.
Sun Tzu opetti, että voitettua vihollista kohtaan on oltava jalomielinen.
Saksa silvottiin, mutta nousi sieltä vihan voimalla. Saksan tavoitteena ei suinkaan ollut valloittaa koko Maapalloa, kuten Venäjän tavoite oli (ehkä on vieläkin). Saksan täysin ymmärrettävänä tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet yhtenäiseksi Saksan Valtakunnaksi.
Nimenomaan Venäjä halusi saada aikaan molemmat Maailmansodat – ei suinkaan Saksa vaikka niin väitetään. ”
RK: Saksan ja Japanin raja oli sovittu kulkevaksi Jenisei-jokea pitkin Ulaanbaatarista Jäämerelle.
” History
Ancient nomadic tribes such as the Ket people and the Yugh people lived along its banks. The Ket, numbering about 1000, are the only survivors today of those who originally lived throughout central southern Siberia near the river banks. Their extinct relatives included the Kotts, Assans, Arins, Baikots, and Pumpokols who lived further upriver to the south. The modern Ket lived in the eastern middle areas of the river before being assimilated politically into Russia during the 17th through 19th centuries. [15]
Wheat from the Yenisei was sold by Muslims and Uighurs during inadequate harvests to Bukhara and Soghd during the Tahirid era. [16]
Russians first reached the upper Yenisei in 1605, travelling from the Ob River, up the Ket River, portaging and then down the Yenisei as far as the Sym River. [17]
During World War II, Nazi Germany and the Japanese Empire agreed to divide Asia along a line that followed the Yenisei River to the border of China, and then along the border of China and the Soviet Union. [18]
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017
Juhani Putkinen: ” Historia on toteutunutta historiaa – toivoisin, että se toteutunut historia tunnettaisiin mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tarkasti. Jossittelu on vain jossittelua.
Kuitenkin kun Timo nimenomaan kysyy, niin itse kuvittelen että olisi voinut mennä myös näin:
1. Saksa teki ennakoivan iskun itään juuri ennen kuin Venäjä olisi iskenyt länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin. Se on toteutunutta historiaa. ”
RJK: Kissan pissat! NL oli HELVETIN KAUKANA MISTÄÄN ”HISTORIAN SUURIMMASTA ARMEIJASTA”!
NL:lla oli kyllä tuotannossa niin T-24-panssarit, MiG-hävittäjät kuin Kat- jusha panssarintorjuntaraketitkin, mutta SARJATUOTANTO oli vielä al- kutekijöissä, ja mm. T-34-panssareissa ei ollut RADIOLÄHETTIMIÄ lainkaan, ja vastaanottimetkin vain johtovaunuissa. Ne eivät ollet hyök- käyskelpoisia, kuten eivät muutkaan hyvätkään panssarit, kuten ras- kaat kaupunkipanssarit Klim Voroshilovit (hitaita, vaativat kovaa poh- jaa), tai keskiraskaat BT-7:t (eivät kestäneet saksalaisten panssareiden ammuksia, vaikka olivatkin jo hitsattuja).
Hyökkäyskelpoinen panssariarmeija länteen NL:llä olisi ollut kesällä 1943. Nyt se viivästyi vuoden Sodan takia.
Asiaa on käsitelty Putkisen kanssa ennenkin, mutta hän ei muista mitään.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/molotov-ei-pyytanyt-hit…
” http://vilhojuntunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138872-miksi-suomi-a…
Keskustelua:
Putkinen: ” Spammia: ”NL valmistautui piirustukynät, sorvit ja hitsit savuten nimenomaan Saksan hyökkäykseen”
—–
Todellisuudessa Venäjän yksinvaltias Stalin oli täysin varma siitä, ETTEI Saksa ole hyökkäämässä Venäjälle, eikä Venäjä siksi valmistautunut lainkaan puolustukselliseen sodankäyntiin:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Stalin_oli_varma_ettei…
Sen sijaan Venäjä valmistautui hyökkäämään länteen maailmanhisto- rian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, valloittaakseen koko Euroopan – aluksi.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_aikoi_hyokata_l…
—–
Spammia tulee hirmuista vauhtia – väärällä nimellä – ja samaan aikaan tämä tekeläinen solvaa omalla nimellään kirjoittajia. Tämä on se inter- netin normaali taso. Minun mielestäni Aamulehden pitäisi edellyttää jokaisen kirjoittavan omalla oikealla nimellään ja identifioivan itsensä pankkitunnuksilla.
” Täysin järjetöntä kaakatusta: Ettei NL muka ollenkaan valmistautunut puolustautumaan…
MUTTA SEN SIJAAN SE MUKA OLISI SUUNNITELLUT MAAILMAN- HISTORIAN SUURINTA PANSSARIHYÖKKÄYSTÄ (ja ylipäätään siihenastista sotatointa) LÄNTEEN!!!???
SENKÖ HELVETIN TAKIA SELLAISELLA MASSALLA I SITTEN MUKA OLISI MYÖS PUOLUSTAA VOINUT!!!???
Molo-Ribbe EI OLLUT SOTILASLIITTO (JOLLAISTA HITLER KYLLÄ MYÖS TARJOSI!), vaan kahden vastakkaisen sotilasliiton NORMAALITILA SILLOIN, KUN NE EIVÄT SODI.
Täällä on NL:n panssarintuotanto malleineen. Niistä tärkeimmät ovat T-34:n eri tyypit ja Klimit. NL nosti panssarintuotantonsa vuonna 1942 10-kertaiseksi vuoteen 1941 verrattuna. Samoin lentokoneiden tuo- tannon. Tietysti sitä oli valmisteltu jo vuodesta 1938 mm. räätälöimällä uudet mallit Espanjan sisällissodan perusteella saksalaisia vastaa, ja siirtämällä näiden panssareiden, MUTTA EI KLIMIEN, valmistus länsirajalta Moskovan taakse. Itäisin linnoitettu kaupunki oli Gorki, joka oli myös parhaiden T-34-85-panssareiden valmistuspaikka. MiGejäkin siellä tehtiin ja tehdään yhä.
Liittoutuneiden intressinä oli siirtää hyökkäystä mahdollisimman kauaksi eteenpäin, NL:n asema koko ajan vahvistui. Vasta vuonna 1943 se olisi kuitenkin pystynyt todennäköisen voitollisesti hyökkäämään, kuten se nyt teki 1944.
” Soviet combat vehicle production during World War II
From Wikipedia, the free encyclopedia
(Redirected from
Production of KV-1 heavy tanks
Soviet combat vehicle production during World War II from the start of the German invasion of the Soviet Union on 22 June 1941 was large. Although the Soviet Union had a large force of combat vehicles before the German invasion, heavy losses led to a high demand for new ve- hicles. Production was complicated by the loss of production facilities in the western part of the Soviet Union,and entire factories were moved east of the Ural Mountains to put them out of reach of the Germans. Soviet industrialization in the pre-war years (starting in the 1920s) had been rapid, but quantity was given priority over quality and Soviet engi- neers were comparatively inexperienced as the Soviet Union started off as a primarily agricultural society. Therefore, the quality of Soviet combat vehicles was inferior to western Allied and German vehicles.
(Although the T-34 was better armed and armored than any German tank at the start of the invasion, early-war T-34s could only drive for an average of 200 km before the engine was worn out. At the same point, German and American tanks needed only an oil change to keep run- ning.) The situation improved after the hard years of 1941 – 1942 when the situation was especially strained as the Soviet industry was in dis- array after the move to the east. In general, Soviet tanks had less inte- rior space than the tanks of other nations (which made them smaller targets) – this was possible because the Red Army only employed soldiers of small stature in their tank forces.
Combat experience in the Spanish Civil War (1936-1939), the Battles of Khalkhin Gol (1939) and the Winter War (1939-1940) showed the So- viet military that light tanks (such as the T-26) were too lightly armored and that multi-turreted tanks (such as the T-35) were inferior to single turret tanks which guided the switch to the later vital T-34 medium and KV-1 heavy tanks.
Figures are up until the first half of 1945 and only include new pro- duction. The Soviet Union had 25,664[2] or 25,481[3] armoured fighting vehicles on 1 June 1941 before it entered the war.
Not shown here are armoured cars, aerosans, artillery tractors and armoured trains.
Light armoured fighting vehicles
Armoured vehicles under about 15 tonnes could be produced and rebuilt in many light industrial installations, such as automotive, streetcar, and light tractor factories. Most were driven by standard automotive engines.
For these reasons light tank production continued well into the war, even though the medium T-34 was much more cost-effective. Foreign light tanks continued to be delivered under Lend-Lease, but domestic production would be replaced by cheaper armoured cars and the plentiful SU-76M self-propelled gun, which was simpler but packed a bigger high-explosive punch.
| Type | 1940 | 1941 | 1942 | 1943 | 1944 | 1945 | Total |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tanks | T-26 | 1,601[4] 1,613[5] | 116[6] 47[7] | 1,717 or 1,660 | |||
| BT-7 | 779[8] 780[9] | 779 or 780 | |||||
| T-40 | 41[10] | 668[11][12] 675[13] | 180[14] | 709 or 896 | |||
| T-50 | 48[15] 60[16] | 15[17][18] | 63 or 75 | ||||
| T-60 | 1,388[19] 1,366[20] | 4,477[21] 4,352[22] | 55[23][24] | 5,920 or 5,773 | |||
| T-70 | 4,883[25][26] | 3,348[27][28] | 8,231 | ||||
| SP guns | ZiS-30[29] | 101 | 101 | ||||
| SU-76[30] | 25 | 1,908 | 7,155 | 2,966 | 12,054 | ||
| SU-76i[31] | 201 | 201 | |||||
| Total | 2,422 or 2,433 | 2,321 or 2,249 | 9,580 or 9,455 | 5,512 | 7,155 | 2,966 | 29,956 or 29,770 |
The SU-76 was a 76 mm gun mounted on a lengthened version of the T-70 chassis.
Medium armoured fighting vehicles
Building and overhauling heavier armoured vehicles required specia- lized heavy machinery. Their main components were produced and assembled in facilities which also built heavy tractors, artillery, locomotives, and ship components.
The T-34 tank’s basic design was optimal, and continual development of industrial processes allowed it to be produced in greater numbers than any other armoured vehicle during the war.
Medium self-propelled guns were reasonably successful in the pure antitank role, but larger-calibre guns would become more common on heavier chassis, which could better handle their heavy recoil and carry an adequate provision of their large ammunition.
| Type | 1940 | 1941 | 1942 | 1943 | 1944 | 1945 | Total |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tanks | T-28 | 12 | 12 | ||||
| T-34 | 115 | 2,800 | 12,553 | 15,812 | 3,500 | 34,780 | |
| T-34-85 | 10,449 | 12,110 | 22,559 | ||||
| T-44 | 200 | 200 | |||||
| SP guns | SU-122 | 25 | 630 | 493 | 1,148 | ||
| SU-85 | 750 | 1,300 | 2,050 | ||||
| SU-100 | 500 | 1,175 | 1,675 | ||||
| Total | 127 | 2,800 | 12,578 | 17,192 | 16,242 | 13,485 | 62,424 |
The T-28 was an older tank reaching the end of its production in 1940, and there were several hundred fielded already.
The T-34 was originally armed with a 76-mm gun; this was upgraded to a higher-velocity 76-mm, then finally to an 85-mm gun in a bigger turret. The production given for the T-34/85 in 1945 is the full production of that year.
The SU-85,SU-122 and SU-100 were all self-propelled guns mounted on the chassis of the T-34. The SU-85 and the later SU-100 mounted high-velocity guns and were designed for anti-tank work. The SU-122 mounted the lower-velocity 122-mm M-30 howitzer, and was mainly used as battlefield assault artillery against infantry.
Heavy armoured fighting vehicles
Soviet heavy tank production was constantly in danger of cancellation during the war, and only continued thanks to constant improvement and liberal doses of political interference. These vehicles required significantly more resources to produce than the T-34 medium tank, and were always outmatched by it in some significant way. The most successful were the later IS-2 tank and heavy self-propelled guns, whose large-calibre firepower was generally useful against both soft and hard targets. [32]
| Type | 1940 | 1941 | 1942 | 1943 | 1944 | 1945 | Total |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tanks | KV-1 | 141 | 1,121 | 1,753 | 3,015 | ||
| KV-1S | 780 | 452 | 1,232 | ||||
| KV-8 | 102 | 35 | 137 | ||||
| KV-85 | 130 | 130 | |||||
| IS-2 | 102 | 2,252 | 1,500 | 3,854 | |||
| IS-3 | 350 | 350 | |||||
| SP guns | KV-2 | 102 | 232 | 334 | |||
| SU-152 | 704 | 704 | |||||
| ISU-122/152 | 35 | 2,510 | 1,530 | 4,075 | |||
| Total | 243 | 1,353 | 2,635 | 1,458 | 4,762 | 3,030 | 13,831 |
Heavy tanks
The KV-1 (after Kliment Voroshilov) was armed with a 76 mm gun; as with the T-34, the length of the gun was increased during production. The KV-1S was a version of the KV-1 with lighter armour (making it faster) and a new turret (still with a 76 mm gun). KV-85 was a KV-1S fitted with an 85 mm gun in the same turret as the IS-1.
KV-8 was a flamethrower tank.
Heavy self-propelled guns
The KV-2 used the same hull as the KV-1 but was armed with a 152 mm howitzer in a huge turret, and was intended for use against fortified targets and infantry. The SU- 152 was a 152 mm howitzer on a KV-1S hull. Like the KV-2 it was intended for use as an assault weapon against infantry, but in a hull mount would have a much lower profile, and be cheaper and easier to produce.
See alsoList of Soviet tank factories ”
Et tosin taida osta englantia.
Vastaavanlainen tilanne oli lentokoneissa: MIg-hävittäjiä oli Saksan hyökätessä 1400, Bakun ympärillä. Määrä nousi kohta 10-kertaiseksi ja sitten tahti jatkui. Määrät olivat vastaavia kuin panssareilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Neuvostoliiton_ilmavoimien_kalusto
EIKÄ PIDÄ UNOHTAA,ETTÄ NL TIESI ENGLANNIN ATOMIPOMMISTA, MUTTA SAKSA EI TIENNYT!
SENKÖ HELVETIN TAKIA NL OLISI ”LIITTOUTUNUT” TIETÄMÄNSÄ VARMAN HÄVIÄJÄN KANSSA!!!???
Länsiliittoutuneet tiesivät Barbarossan alkuajankohdan vielä tarkem- min kuin NL JA ESTIVÄT AKSELIA POMMITTAMASTA BAKUA SYY- RIASTA KÄSIN valtaamalla Damaskoksen ja Vichyn Ranskan viimeisen lentokentän yksi (1) vuorokausi ennen Barbarossa alkua 21.06.1941:
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/syyria-kesakuu-1941-ii-…
Syyrian operaatio Exporter, kesäkuu 1941, II maailmansodan eräs ”un…
JP: ” 2. Saksan tarkoitus oli hyökätä jo muutamaa viikkoa aiemmin, mutta myöhästyi aikataulustaan kun Saksa joutui pelastamaan idioottimaista liittolaistaan Italiaa häviämästä aloittamiaan sotia. ”
Totta!
http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Operation+Barbarossa
” Operation Barbarossa
(“Barbarossa Fall”; named after Frederick I Barbarossa, emperor of the Holy Roman Empire), conventional name for the fascist German plan for aggressive war against the USSR. The idea of militarily liquidating the Soviet Union was a paramount programmatic task of German imperialism and fascism en route to world hegemony.
… The initial date for the attack — May 1941 — was set back to June 22 (the final order was issued June 17) as a result of the operations carried out against Yugoslavia and Greece.A number of documents were wor- ked out to supplement the directive of the OKH, such as an evaluation of the Soviet Armed Forces, a directive on misinformation, an estimate of the time needed to prepare the operation, and special instructions.
… ”
JP: ” Samalla Saksan muutenkin suhteellisen vähäisiä joukkoja hajotet- tiin sinne sun tänne. Tämäkin on vielä toteutunutta historiaa käännekohtineen. ”
RJK: ÄLÄ MUUTA VISERRÄ! KUTEN SUOMEEN… 😀 !!!
JP: 3. Saksa iski Venäjän melkein polvilleen, mutta valitettavasti USA toimitti Venäjälle aivan valtavan määrän materiaalia, jonka turvin Venäjä ei hävinnyt sotaa Saksaa vastaan – kuten Venäjä hävisi Saksalle aloittamansa Ensimmäisen Maailmansodan. Se oli USAlta aivan valtava virhe. Edelleen toteutunutta historiaa. ”
RJK: USA ja NL olivat tehneet mittavaa sotateollista yhteistyötä vuo- desta 1929, siitä alkaen kun NL:n ratsuväkiarmeija vaihdettiin maailman ajanmukaisimpaan panssariarmeijaan, ja USA:n oma samoin… Tosin USA rakensi aivan erityisesti laivistoaan.
JP: ” 4. Nyt menee sitten jossittelun puolelle – kun avaaja välttämättä halusi. Jos USA ei olisi auttanut aggr essiivista, murhanhimoista kommunistidiktatuuri Venäjää, niin Venäjä olisi kemahtanut. ”
RJK: USA oli jäänyt ilman sähköhitsattuja laivoja , lentokoneita ja panssareita.
JP: Suomi olisi saanut pitää omat oikeat lailliset Tarton rauhan mukaiset alueensa. Suomen itäpuolella olisi todennäköisesti ystävällismielinen Saksan valtio – eikä meidän rajanaapurina olisi imperialistista roistovaltiota Venäjää. ”
RJK. Kissanpissat.
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017
Ahti Pontinen: ” Saksa olisi saanut edetä pidemmälle varsinkin Venäjän suhteen. Jos rankan hyökkäys ei olisi tehty vähän aiemmat toimet olisiko englanti jättänyt sodan julistamatta? ”
Englanti olisi julistanut sodan joka tapauksessa, se kyttäsi vain tilaisuut- ta.Se julisti kaikkien sotaoppien vastaisesti Puolan takia sodan,jossa se ei pystynyt tekemään mitään,ainakaan ilman Neuvostoliittoa (tai Ruot- sia,joka ei ollut mahdollisuuksien rajoissa).Ranska julisti sodan, jossa se ei AIKONUT tehdä mitään, paitsi ehkä huudella Maginot-linjalta, ja jos hyvin sattuu vallata pari saksan siirtomaata.Hitler oli ulalla,samoin ken- raalit. Hitler ei missään vaiheessa aikonut tosiasiassa nousta maihin Britanniaan, vaan se yritti hikisesti tehdä erillisrauhan, jollaista ei ollut tarjolla. Taustalla oli ensinnäkin Englannin atomipommi ensinnäkin voi- ton varmistimena ja toisekseen uhkana (joka oli turha), että Saksakin voisi tehdä sellaisen. NL:sta Englanti ei sellaista osannut kuvitellakaan.
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017
Juhani Putkinen: ” Venäjä oli syyllinen Ensimmäiseen Maailmansotaan, eikä suinkaan Saksa. Jos faktat historiasta kiinnostavat, niin tästä sitä tulee:
Yksi.
Kolme. ”
Tässä saattaa sikäli olla ripsaus totta, että Nikolai (joka oli tyhmä) tar- vitsi sotaa, joka on riittävän iso,vauhdittaakseen Stolypinin maatalous- reformia, pakkokulakisointia, jossa maaseudun keskivarakkaat perhe- viljelijät ja köyhät talonpojat oli tarkoitsus ”vapauttaa” kokonaan maan ja muiden tuotantovälineiden omistuksesta valtion virkamiesten valit- semien, asepalveluksesta vapautettujen KULAKKIEN sekä kaupunkien teollisuuden työvoimaksi, joka on helposti liikuteltavissa. Maaorjuus oli lakkautettu jo 1960-luvulla, mutta maita ei ollut jaettu kuin osittain: val- taosa viljelijöistä viljeli ns. zemstvo-yhteismaita. Heillä oli osuus maata zemstvossa,josta he olivat kuitenkin valtiolle velkaa.He saattoivat myy- dä sen osuutensa pois, jos joku vain osti, ja maksaa velkansa, jolloin he olivat suurin piirtein omillaan, mihin siis nimenomaisesti pyrittiin, mutta ilman maata. Ostajiksi järjestettiin KULAKIT, jotka saivat lainaa valtion kulakkipankista. Valtio keskitti hankintansa mm. armeijalle kulakeille, jolloin keskivarakkaatkin joutuivat myymään tuotteensa heidän välityksellään.
http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Stolypin+Agrarian+Reform
Tämä systeemi oli nimenomaan Venäjällä, kun taas Ukrainassa oli suur- tiloja ja kasakka-alueita, Baltiassa suurtiloja, Puolassa myös. Suomi ei ollut mukana sotatalousjärjestelmässä paitsi verojen maksajana.
Nikolai kutsui aseisiin MYÖS KESKIVARAKKAAT JA KÖYHÄT TALON- POJAT nimenomaan köyhdyttääkseen heidät kulakkien ja muiden työvoimaksi!
Nikolai kutsui aseisiin KAKSI KERTAA NIIN SUUREN ARMEIJAN KUN OLISI OLLUT SOTILAALLISESTI OPTIMAALISTA, PUHUMATTAKAAN JOS OTETAAN VIELÄ SE RUOA TUOTANTOKIN HUOMIOON. Sitten rintamataudit aivan turhaan harvensivat näitä raskaalla kädellä, sitä pahemmin levisivät, mitä ahtaampaa kasarmeilla.
Ei ole kaukaa haettu,että koko sotakin oli ”keksitty” ja kehitelty UUDEN-LAISEN SOTATALOUSSYSTEEMIN LÄPIVIEMISEKSI JA VIILAAMI- SEKSI JA TESTAAMISEKSI. Kaikki toiminta palveli feodaalivaltiossa viime kädessä aina sotilaallisia pointteja…
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 19. helmikuuta 2017 00:38
USA:n ja NL:n sotateknologia- ja tiedeyhteistyöstä II maailmansodan aikana, menee meikäkäisen ammattiasian puolelle:
.
.
” Puolaa asiassa korventaa aivan erityisesti sellainen seikka 1920-luvun lopulta, että Suur-Puolan suunnaton sotilasmahti kaatui erittäin nololla tavalla ennen kuin oli ehtinyt syntyäkään, kun puolalaiset Sikorskit ja muut eivät pystyneetkään valmistamaan heille Ukrainan olosuhteita silmällä pitäen suunniteltua Christie-, venäläisittäin BT-, keskiraskasta ns. nopeaa panssarivaunua, maailman ehdotonta ykköstä tuolloin lajis- saan, ja panssarinsuunnittelija Christien toimistoakin uhkasi konkurssi, kunnes NL:n ulkomaankauppaministerin ja sotatalouspäällikön Anas- tas Mikojanin ja amerikkalaisen suurkauppiaan Armand Hammerin (1898-1990) tiimi tarjosi Puolan tilalle varmaa maksajaa ja vakaata suurvalmistajaa (kyse oli lisenssistä) Neuvostoliittoa… Lisäksi Christie saattoi suunnitella edelleen mielin määrin USA:lle,Englannille, Ranskal- le jne. (Puolasta, Saksasta ja Japanista en tiedä…) Kaikki NL:n kunnolli- set panssarit mukaan lukien T-34, paitsi raskaat Klim( Voroshilov)it, perustuivat sittemmin BT:n perusratkaisuille niin tornin, telapyörästön kuin jousituksenkin suhteen. Päällystetyn hitsauspuikon käsihitsaukseen kehittivät vähän myöhemmin ruotsalaiset.
.
.
Edelleen tuo lamasta pelastanut unelma-asiakas toi tuotantoprosessiin mukaan mullistavan parannuksen: akateemikko Jevgeni Oskarovitsh Patonin kehittämän sähköhitsauksen, joka tapahtui aluksi veden alla.
.
.
.
Nyt kun passarientuotanto on aiemmin käsitelty, niin tämä lentokonepuolen tarina jatkui siis seuraavaan tapaan:
.
” Kun isoveli Anastas Ivanovitsh (1895 – 1978) teki ministerinä loistavia teknologiakauppojaan, tuolloin 24-vuotias ikäisekseen (hänkin) hyvin menestynyt metallimies Artjom Ivanovich Mikojan (1905 – 1970) oli lentokonetehtaan sorvausoperaattori, puolueaktiivi ja Puna-armeijasta kotiutuva lentokoneenasentajaerikoisupseeri. Vaikka työtilanne oli am-mattimiehelle taatusti kuuma, ja armeijakin varmaan heilutteli hienoja natsoja nenän edessä, hän haki ja pääsi v. 1931 Ilmavoimien Insinööri-akatemiaan, josta valmistui v.1936 lentokoneensuunnittelijaksi, ja siirtyi lentokonetehtaan suunnitteluryhmän varajohtajan ja sotilasedustajan tehtävään. Pian joillakin lentokoneiden kuten panssareidenkin suunnit- teluryhmillä oli käytössään Espanjan sisällissodasta haravoidut tiedot saksalaisten viimeisintä huutoa olevista koneista, joita vastaan voitol- lisiksi uudet koneet piti suunnitella. Ensimmäisenä v. 1940 lensi saksa- laisia pommikoneita vastaan ylhäältä päin hyökkäämään suunniteltu MiG-1 ideanaan mahdollisimman tehokas moottori mahdollisimman pienessä koneessa. Kone ei ollut sellaisenaan pitkäaikainen menestys, mutta pääasia olikin yllätys saksalaisille (ja italialaisille, joilla oli parhaat pitkän matkan pommikoneet): mistä suunnasta ja miten hyökkäys tulee pommikoneita vastaan (matkalla vaikkapa Bakuun). Pommikoneisiin ei ollut tuosta vaan järjestettävissä ylöspäin ampuvaa aseistusta, ja jokai- nen lisäteräskilo myös niiden ”selkäpuolen” panssarointiin oli poissa niiden kuljettamasta pommikuormasta ja sen lisäksi lyhensi vielä erik- seen toimintasädettäkin, koska koneiden piti tavallisesti pystyä lentä- mään takaisinkin polttoainemäärällään.Jo toisella mallilla Mig-3 saavu- tettiin potkurikoneille ennätyksellinen 12000 m:n lentokorkeus ja 680 km/h huippunopeus, mikä tarkoitti, että kone pystyi lentämään kaikkien vuoristojen kuten Himalajan ja Kaukasuksen yli mistä tahansa, kun pommikoneiden piti puikkelehtia laaksoja pitkin.
.
.
.
.
Artjom Mikojanin esimies oli aluksi ensimmäisen varsinaisen hävittäjä- koneen suunnittelija 1933 Nikolai Polykarpov (1892 – 1944), joka oli istunut 1930-luvun taitteessa linnassa jossakin trotskilaisjutussa, mistä lähti liikkeelle legenda, että ”NL olisi käyttänyt vankityövoimaa suunnit- telussa”. (Senhän nyt tietää, mitä siitä ”suunnittelusta” olisi vähänkään tiukemman paikan tullen tullut, kaikkienhan täältä kuitenkin kerran on lähdettävä…). Artjom Mikojan sai sekä Stalinin teknologiapalkinnon että vastaavan Leninin palkinnon kummatkin kuusi (yht. 12) kertaa, mikä oli NL:n ennätys ainakin yhteismäärässä, joten hän oli tunnettu henkilö, mutta tuon tason vaikuttajien sukulaisuussuhteet olivat sotilassalaisuuksia, joten Sovjetskajakaan ei mainitse asiasta mitään, edes kuoleman jälkeen.
.
Mitä siihen akateemikkopuoleen tulee,silloin kun rakenteita kevenne- tään ja optimoidaan kantavuudeltaan painoonsa nähden, niin akatee- mikko Vasili Zaharovitsh Vlasov julkaisi v. 1940 ensimmäisen version perusteorian sisältävästä teoksesta ”Ohutseinämäiset kimmoiset sauvat” ja vuonna 1949 teoksen ”Yleinen kuoriteoria ja sen teknisiä sovellutuksia”.
.
.
(Jääköön mainitsematta,kuka on kammannut viimeiset epätäsmälli- syydet akateemikko Vlasovin avoprofiilisten sauvojen teoriasta eli saattanut sen siten nykyiseen muotoonsa ja osoittanut, miten avoimien ja suljettujen profiilien teoriat yhdistyvät eksaktisti ainakin eräillä tärkeillä perustapauksilla. Osa on vieläkin persetaskussa, ja kaikkein pahimmassa tapauksessa voi vaikka ”unohtuakin” sinne…
.
.
”NATO” näyttää nyt kuitenkin aikojen päästä pläjäisseen nuo ”stalinisti-mekaniikat” nettiin, Euroopan Aerospace-tutkimuksensa pääpaikan sen tieteenalan johtajan persoonassa (tosin osin pimennettynä) siellä juhannuksena 2004 maailmankonferenssin pitämäni esitelmän, jolle hän ehdotti sille jopa parhaan esitelmän palkintoa. Se meni kuitenkin romanialaiselle kokeelliselle tutkimukselle, jollainen on maailmalla ollut joidenkin mielestä aliarvostetussa asemassa (toisin kuin Suomessa, jossa sillä on yritetty ”syrjäyttää teoriamuodostus” (mikä osoittaa, ettei tieteestä ymmärretä mitään):
.
.
Tuossa on paljon enemmän asiaa takana, perusteorian uudelleenjärjes- tely, tuo on vain yksi raflaava sovellutus. Tuo Nicola Hajdin, joka teorian kumoan, Serbian Tiedeakatemian puheenjohtaja, Kroatian serbi, joka on tehnyt työuransa pääasiassa Sveitsissä, on heilunut ”eurotieteen” johtopiireissä, vaikkei Serbia jäsenmaa olekaan. Mihinkään yhteyden- ottoon teoriansa korjaamisesta tai yhteistyöstä ei vastannut. Suuttui tietysti kuin perkele, mikä on tyypillistä vilpillisille tieteilijöille.
.
.
Samoin on nettiin ilmaantunut Singaporen vastaavan 2. maailmankonferenssin julkaisu joululta 1998.
.
.
Toivottavasti tuo on merkki sen seikan palautuvasta ymmärtämisestä, että tieteen on edetäkseen oltava julkista.
.
Samalla se on muistutus noiden noissa konferensseissa esillä olleista alan teorioiden virheellisyyksistä ja puutteista, siitä, että ne ovat yhä korjaamatta.
.
Ei voi kuin todeta, että ei mitään niin pahaa (NATO), ettei jotakin hyötyäkin… ”
Israelin ongelma ei ole vaikea, ihmiset ovat
Männä viikolla on medioissa käyty laajaa keskustelua Israelin alueen tuoreesta tilanteesta, hyvä keskustelu oli esimerkiksi Ajantasassa. Mitä enemmän kuuntelen analyysejä Israelin ja palestiinalaisten kriisistä, sitä enemmän totean sen olevan äärimmäisen helppo kriisi ratkaistavaksi. Koska ratkaisua ei silti tapahdu, on loogista johtaa että kun helppo ratkaisu ei tapahdu, ongelmana ovat vaikeat ihmiset. Miksi hitossa otamme siihen osaa?
Vähän ikävämpi geneettinen erityispiirre
Koko konflikti on täynnä itsestäänselvyyksiä. Esineistä on turha tapella, niitä voi aina rakentaa lisää. Silmitön kosto saadaan kyllä vereen kun sitä tarpeeksi kauan opetetaan. Sopimuksilla ei ole väliä, jos päätetään että sopimuksilla ei ole väliä eikä tämä johda seurauksiin. Väkivalta on puhetta tärkeämpää jos niin on aina opetettu. Kummankaan kansan puolella ei enemmistöllä ole minkään asteista halua ihmisoikeuksiin, eikä toisaalta tarvettakaan. Kun muu maailma on päättänyt että heille kaikki on sallittua ja kun tätä opetetaan myös omille kansoille, onko joku ihme ettei ole säännöillä väliä? Leijonaosalle ihmisiä siellä ei ole edes käsitystä siitä mitä ihmisarvo tai ihmisoikeudet ovat. Turhaan me heidän päättäjiä haukumme kun kansa heidät valitsee, selvin luvuin. Meidän pitäisi hyväksyä että kaikenlaiset ihmisarvot ovat heille täysin tuntemattomia. Vaikka oikein opettamalla opettaisimme, nämä ihmiset eivät ole kykeneviä edes oppimaan sivistyksestä tältä osin. Raakuus on päässyt geeneihin asti.
Kiistassa ei ole kenelläkään mitään intressiä sen lopettamiseen, ei paikan päällä tai ulkomaailmassa. Tällä hetkellä kaikkein eniten nettoaa jatkamalla kiistaa. Useat ulkovallat nauttivat mahdollisudesta käydä sotaa kolmannen osapuolen välityksellä. Yksikään ulkomaanvalta ei ole antanut merkkejä siitä, että tappelupukarien edut millään muotoa paranisivat rauhan myötä – päinvastoin, rauha alueella eliminoisi monet kaupanteon mahdollisuudet. Rauha myös kuihduttaisi massiiviset tukihanat. Alueen asukkaat voivat olla kykenemättömiä inhimillisyyteen, mutta tyhmiä he eivät ole. Kyllä heille kelpaa ulkoa tuleva raha, valta sekä pyhä oikeutus omiin toimiin. Harva meistä kieltäytyy ilmaisesta rahasta kun ainoa mitä sitä varten pitää tehdä on jatkaa samaan malliin.
Eräs Ylellä haastatelluista totesi saman mitä useampikin tutkija: kahden valtion malliin ei käytännössä ole enää edellytyksiä, eikä toisaalta mitään haluakaan. Itse asiassa alueella ei ole minkään asteen edellytyksiä edes yhden, minkään nimisen valtion olemassaoloon omatoimisesti. Kaikki, mikä siellä tapahtuu, tapahtuu sinun, minun ja muiden maailman ihmisten tuella, rahoilla ja siunauksella. Kansoille on opetettu että näin se on, joten miksipä pohtimaan vaihtoehtoja? Keskustelut Suomen energia- tai ruokaomavaraisuudesta jäävät aika pieniksi tuon rinnalla. Ilman ulkomaailman tukea alueen asukkailla ei ole mitään muuta kuin vihaa, sillä he eivät mitään muuta osaa rakentaa. Vihalla ei ruokita nälkäisiä tai valaista pimeää. Tätä parempaan pystyvien ihmisten osuus alueella on hävyttömän pieni ja laskee jatkuvasti. Yksi sukupolvi vielä niin heistä on jäljellä enää muisto tai korkeintaankin tilastoharha.
Tähän ei uskontoa tarvita
Joku saattoi ehkä huomata etten yllä millään muotoa erotellut Israelin ja palestiinalaisalueiden asukkaita. Se oli tietoinen valinta, sillä valtaosa kritiikistä ja havainnoista pätee täysin identtisesti molempiin. Se myös osaltaan muistuttaa, ettei uskonto tai ”oma kansa” tee ihmisistä idiootteja. Kyky inhimillisyyden tuhoamiseen ja absoluuttisen pahuuden rakentamiseen yhteiskunnan selkärangaksi löytyy meistä jokaisesta. Olkoon tuo alue muistutus siitä minkälaisia meistä kaikista voisi tulla, jos pelinappulat niin aseteltaisiin.
…pelinappulat? Niin, jostain tämä kaikki on saanut alkunsa. Enää sillä ei kuitenkaan ole väliä. Tällä hetkellä ihmisyyden tuho pyörii siellä ihan omalla voimallaan, eikä tarvitse enää minkään asteen taustatukea historialta. Vaan kun tulevaisuus on näin pimeä, sen rinnalla vähän ikävämpikin historia lienee parempi katsantasuunta. Hitto miten synkkä tarina tämä onkaan.
Ouninpohjaan
Tänä vuonna on rallissa mielenkiintoinen tilanne, kun kukaan ei ole ollut ylivoimainen. Veneellä mennään katsomaan Ounipohja 1 ja 2, jotka ajetaan samana päivänä, niinkuin ennenkin. Viime vuonna jäi minulta väliin, kun olin estynyt. Nyt kuitenkin, jos kaikki menee hyvin, pääsen katsomaan MM-rallia.
T L
USA:n ja Kuuban johtavat neurotietelijät keskustelivat yhteistyöstä
USA:n ja Kuuban johtavat neurotietelijät R. Douglas Fields ja Mitchell Valdés-Sosa keskustelevat näköaloista ja tieteellisestä yhteistyöstä.
WHO valitsi taannoin Kuuban terveydenhuoltosysteemin esimerkilliseksi muulle maailmalle.
.
https://undark.org/article/five-questions-mitchell-valdes-sosa-cuba…
Five Questions for Mitchell Valdés-Sosa
A neuroscientist discusses how academia and scientific research operate in commu- nist Cuba, and the need for funding from foreign nations.
.
.
With American restrictions on travel lifting, interest in Cuba has sky- rocketed, especially among scientists considering developing collabo- rations and student exchange pro- grams with their Caribbean neigh- bors. But few researchers in the United States know how science and higher education are conducted in communist Cuba. Undark met with Dr. Mitchell Valdés-Sosa, director of the Cuban Neuroscience Center, in his office in Havana to learn how someone becomes a neuroscientist in Cuba, and to discuss what the future may hold for scientific collaborations between the two nations.
.
Mitchell Valdés-Sosa is the chief executive and co-founder of the Cuban Neuroscience Center (CNEURO), established in 1991.
Visual by R. Douglas Field
It is helpful to appreciate some of the ways that higher education and research operate differently in communist Cuba.In contrast to the local institutional and individual control of decisions in the U.S., the central government in Cuba makes career and educational decisions for its citizens. Scientific research is directed by authorities to meet the needs of the developing country,and Ph.D.dissertation proposals must satisfy this goal for approval. Much of the graduate education takes place in biotechnology companies and research centers that are authorized by the government — a situation resembling internships in the U.S. Development, production, and marketing of products from biomedical research and education are all carried out in the same center, and the sales of these products provide financial support to the institution.
With the breakup of the Soviet Union in 1991, Russian economic sup- port of Cuba ended, sending the country into a calamitous economic tailspin called the “Special Period” Scarcity of resources, crumbling infrastructure, lack of transportation and housing, food rationing and famine gripped the country. Venezuela then became a strong economic supporter until it suffered its own economic crash with the collapse of the oil market.Now,with the Obama administration’s reset of U.S.-Cuban relations, Cuba is looking to the West for a better future — though the incoming U.S. president Donald Trump brings uncertainty.
Valdés-Sosa is the chief executive and co-founder of the Cuban Neu- roscience Center (CNEURO), which was established in 1991. He is res- ponsible for the center’s daily operations and the development of new products. He received his medical degree from the University of Ha- vana in 1972, and his Ph.D. from the National Research Center of Cuba in 1979 for his work on the physiology of the human auditory system. In addition to serving as the director of CNEURO, Valdés-Sosa is head of the National Group for Clinical Neurophysiology for the Cuban Ministry of Public Health, and a member of both the Cuban Academy of Scien- ces and the Cuban Society for Neuroscience. In 2006, he was appoin- ted as an honorary professor at the University of Illinois at Chicago.
The interview was conducted last month, and our conversation has been edited for clarity.
Undark — How does one become a neuroscientist in Cuba?
Valdés-Sosa — The students that we recruit have usually done their un-dergraduate thesis research with us or with other neuroscience centers in Cuba. We have people coming in from medicine, computer science, physics,mathematics,biology,psychology,software engineering,biome- dical science,and electrical engineering.There are neuroscience clas- ses for undergraduate students in psychology and biology, but for all the rest, students become involved in neuroscience by working with us.
Other students are recruited because the Ministry of Labor finds a job for every person who graduates, and they begin to work with us in what is called their “social service.” All graduates from Cuban universities re- ceive their education free,but when they graduate they have to perform two to three years of compulsory social service, and most continue for a year or two more.
UD — Students are selected for admittance to the master’s and Ph.D. programs by a central committee for all of Cuba; How does that process work?
VS — Students are selected by the committee according to their grades and the opinion of their classmates.It is a public thing,discussed by the classmates openly in the university. It could be seen as a conflict of interest to have students influencing the decision, but it is a situation where people are discussing publicly the merits of who works harder.
The Cuban Neuroscience Center is the coordinator of the master’s deg- ree program in Cuba for neuroscience, but other institutes participate. Then after completing the master’s degree program, some individuals are selected to go on to the Ph.D. program. We are also the coordina- tors of the Ph.D. program. In fact, we are also the coordinators of the clinical neurophysiology program. So the basic science part of the clinical neurophysiology training for medical doctors is here, but then they go to the big teaching hospitals in Havana.
UD — How is the Ph.D. program structured and funded?
VS — Fidel Castro proposed creating what he called “closed cycle centers.” The centers would do basic research, applied research, development, have their own production facilities, and have their own companies, from which the income goes back to support the research. Our center was part of that effort. Our conception is that the use of technology has to be a pyramid. We try to develop tools that are for massive use that are very low cost.
UD — What was the process when you received your education?
VS — Now my case was very different. I was recruited in 1972. I was born in Chicago and came to live in Cuba in 1961 when I was 11 years old. My father was a Cuban doctor living in the U.S. and he had parti- cipated in the revolutionary movement, the 26th of July movement. He returned to Cuba to help develop medicine here and became a pro- fessor at the University of Havana. You must remember that in 1959, Cuba had 6,000 doctors. Immediately after the revolution, 3,000 left for the U.S. My father was one of the few coming the other direction.
Fidel Castro said at the time that we have to develop biomedical research in Cuba. I and others responded to this personal call by Fidel in the same way that people left their schools and went into the country- side to teach people to read and write. I was part of the initial group of people who joined this effort and we became the foundation for all Cuban biomedical technology.
The first Ph.D. thesis in Cuba was defended in 1972 by Dr. Thalia Harmony, and she was my professor. After Dr. Harmony left Cuba for Mexico, her successor had a heart attack, and I was then named in his place as head of the Department of Neurophysiology at the National Research Center in Havana. The Cuban Neuroscience Center began in 1991 and I was appointed director. My twin brother, Pedro, is vice director for research at the Cuban Neuroscience Center.
UD — What challenges must be overcome to develop neuroscience in Cuba, and what effect do you think the election of Trump will have?
VS — We have one serious problem, which is funding. The government gives us generous support in Cuban pesos, but there is very little hard currency, which we need to buy equipment or to travel abroad. Some of our centers that have successful “closed cycle” products can re-channel some of the money from international sales, but when you start analyzing research and education as a business, you start putting more money on the low risk projects. So what we need first is access to funding agencies across the world. Hopefully, we can receive funding from the U.S.
Second, we would like more infusions into Cuba of venture capital from private investors and U.S. companies.
We are also working to establish joint Ph.D. programs and master’s degree programs with other countries, but we are a small country. If everybody goes abroad to study for three years, science here is finished. The brain drain is an issue. It is happening, but it is happening all over the world. People tend to study abroad for a number of years, and sometimes they stay abroad. It has become a bigger problem in the last few years.
Salaries, we think, will have to grow, especially because of competition from the growing private sector. Employees of the State now have lower salaries than people who have their private restaurants or whatever. This is a problem that has to be solved.
If Cuban and American politics stay the same or degrade under the new administration in the U.S., we would do what we have done up to now. We would concentrate on Europe, Canada, Japan, and now China — which has emerged as a major player in science — as well as South America.
So let’s see what happens. I mean everybody is worried.
R. Douglas Fields is a neuroscientist. His last article for Undark, “Blind Rage and the Killing at Carderock,” appeared in November, 2016.
Vähättelykulttuurimme
Miksi me Suomi ja suomalaiset jatkuvasti vähättelemme itseämme.
Milloin olemme pieniä ja köyhiä. Milloin syrjässä ja kaukana Euroopan keskiöstä. Aina esim. Ruotsi on muka parempi ja viisaampi ja sillä menee paremmin.
Milloin olemme rähmällämme Eu;ta kohti, milloin taas Venäjää, milloin Usaa ja milloin kaikkia maita.
Milloin me oppisimme ja ymmärtäisimme, että meillä on kaikkea hyvää ja milloin me oppisimme arvostamaan itseämme ja maatamme.
Monta asiaa menee ohitsemme, jopa taloudessa, kun me emme ymmärrä itseämme. Lopetetaan se vähättely ja nostetaan päätämme.
Loikataan Eurooppaan ja vallataan koko maailma, hyvä Suomi ja ennen kaikkea ME itse.
Kepu halveksuu demokratiaa
Oikeusoppineet ovat olleet sitä mitä mieltä, että Sipilän menettely ottaa persuloikkarit hallitukseen ilman normaaleja kuvioita hallitusta muodostettaessa, kun Sipilän ykköshallitus oli käytännössä kaatunut, on hyväksyttävissä.
Kansan oikeustaju ei sulata Sipilän epädemokraattista tapaa muodostaa hallitus, olkoon oikeusoppineet mitä mieltä hyvänsä.
Nyt asia on tullut vielä vaikeammaksi kansan tajuta, kun loikkariryhmän kannatus on viimeisimmän gallupkyselyn perusteella vain 0,7 prosenttia.
Kuinka voi olla alle yhden prosentin kannauksella loikkariryhmällä viisi ministeriä ja 20 kansanedustajaa?
Edellisten vaalien tuloshan mitätöityi, kun perussuomalaisissa tapahtui hajaannus. Syntyi uusi ryhmittymä, joka on ilmoittanut perustavansa uuden puolueen.
Vaikuttaa siltä, että tähän uuteen loikkareiden muodostamaan ryhmään ei usko kaikki ryhmän jäsenetkään, kun puheenjohtajaksi on valittu noviisipoliitikko, jolla on vielä korvantauksen märkänä. Miksi ei valittu esim. Sampo Terhoa? Siksi, että ryhmä on kasassa, jos ei paluumuuttoja tapahdu, vain niin kauan, kun Sipilän hallitus pysyy pystyssä. Loikkariministerit ovat vain kertakäyttökeikalla tukemassa Kepun pyrkimyksiä. Sen jälkeen osa lopettaa politikoinnin ja loput menee muihin puolueisiin loikkareina, jos pääsevät.
Tässä Sipilän tavassa pitää vanha hallituksensa pystyssä kepulikonsteilla on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Kansa on ymmällään, joka näkyy Kepun gallupkannatuksessa.
Trump lakkauttaa Syyrian kapinallisia tukevan CIA:n ohjelman
Sota vai diili?
Näin vastaa Donald:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201707202200276212_ul.shtml
” Trump lakkauttaa Syyrian kapinallisia tukevan CIA:n ohjelman – ”Putin voittanut Syyriassa”
Torstai 20.7.2017 klo 14.38
Vladimir Putin ja Donald Trump tapasivat ensimmäistä kertaa 7. heinäkuuta Hampurissa. (EPA/AOP)
.
Yhdysvaltojen hallinto on kouluttanut ja varustanut Syyrian kapinallisia, jotka ovat taistelleet presidentti Bashar al-Assadia vastaan.
Donald Trumpin hallinto on päättänyt keskeyttää Syyrian kapinallisia tukevan ohjelman.
Kapinalliset ovat taistelleet al-Assadin hallintoa vastaan. Venäjä tukee Assadin hallintoa.
Yhdysvallat jatkavat toimiaan Syyriassa muun muassa Isisin vastaisessa ilmaiskukampanjassa.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallinto on päättänyt kes- keyttää maan tiedustelupalvelun CIA:n salaisen ohjelman, joka varus- taa ja kouluttaa kapinallisjoukkoja. Joukot ovat taistelleet Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Päätöksestä The Washington Post -lehdelle kertoi kaksi nimettömänä pysyvää viranomaista. Valkoinen talo ja CIA ovat kieltäneet väitteet.
Viranomaisen mukaan päätöksen on tarkoitus parantaa Venäjän ja Yhdysvaltojen välejä. Assad on Venäjän liittolainen.
Reutersin mukaan CIA:n ohjelma alkoi vuonna 2013. Presidentti Barack Obaman tavoite oli saada Assad pois vallasta.
Päätöstä valmisteltiin jo ennen Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamista G20-huippukokouksessa Hampurissa. Kahden viranomaisen mukaan ohjelman keskeyttäminen ei ollut osa sopimusta Syyrian tulitauosta.
– Se (päätös) on merkki Putinille, että hallinto haluaa parantaa suhtei- taan Venäjän kanssa, yksi Reutersille puhuneista viranomaisista sanoi. ”
Miten tähän on tultu:
Syyrian hallituksen legitimiteetti yritettiin viedä hallituksen piikkiin väärennetyllä kaasuiskulla, jonka tekijä oli nouseva ja Lännen tukema ISIS/Al-Nusra.
Ranskan tutkimus Syyrian kaasuista todistaa tosiasiassa, että hallitus ei ollut syypää vuoden 2013 kaasuihinkaan!
YLE ei juurikaan käsitä, mitä se kulloinkin valehdella löröttelee. Paraati- esimerkki on uusin uutinen, että Syyrian viimeisimmässä kaasuiskussa olisi läytetty samaa ainetta kuin vuoden 2013 kaasuiskuissa, JOITA EI MISSÄÄN OLE TODISTETTU PITÄVÄSTI HALLITUKSEN TEKEMIKSI, mutta joiden perusteella ”länsi” aloitti sotaanpuuttumisen sodanosapuolena.
VIIMEISIMMÄT ISKUT EIVÄT MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLLEET HAL-LITUKSEN TEKEMIÄ: MUU OLISI SAMAA KUIN OLYMPIAVOITTAJA HÖRPPÄISI DOPING-AINETTA MAALIVIIVALLA VÄLTETTYÄÄN AINAKIN KÄRYN ELLEI KOKO RIKOSATKIN SITÄ ENNEN!
http://yle.fi/uutiset/3-9582479
Ranska esitti todisteita sille, että Syyrian hallitus oli vastuussa kemiallisesta iskusta
Huhtikuun 4. päivän iskun kemikaalista otetut näytteet täsmäävät Syyrian hallituksen 2013 tekemään iskuun.
[Sitä siis Syyrian hallitus nimenomaan EI ole tehnyt, tieto ei vain ole joka paikkaan ehtinyt edes kansainvälisestä oikeudesta…, RK]
26.4.2017 klo 11:32
Syyrialainen uhri väitetyn kemiallisen iskun jälkeen Saraqibin kenttäsairaalassa 4. huhtikuuta.
Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault on esitellyt todisteita sille, että Syyrian hallitus oli huhtikuun 4. päivänä tehdyn kemiallisen iskun takana.(Saksankielenopettaja-Nosken järjellä ei liika voi vaatia…RJK)
.
Syyrian presidentti Bashar al-Assad on kiistänyt hallituksen joukkojen tehneen yli 80 kuolonuhria vaatineen iskun.
Ranskan mukaan iskussa käytetyistä kemikaaleista sekä yhden uhrin verestä otetut näytteet täsmäävät Syyrian hallituksen vuonna 2013 iskussaan käyttämiin kemikaaleihin.
(VAI VIELÄ ”SYYRIAN HALLITUKSEN KÄYTTÄMIIN…!!!!)
Kemikaalin valmistusmenetelmä vastaa Ranskan mukaan tapaa, jota syyrialaisissa laboratorioissa käytetään.
(Kyseiset laboratoriot eivät sitten ilmeisesti ole viimeisen neljän vuoden aikana kuitenkaan olleet toiminnassa, KEIDEN SITTEN LIENEVÄTKIN, tai, mikä on ilmeisintä: KAASU ON HELVETIN VANHAA, luultavasti Saddamin perintöjä ISISille.
Kannattaisikin ehkä vielä tutkia mm. Halabjan uhreja (josko sitten ”SYYRIAN HALLITUS sielläkin”…)
– Ranskan tiedusteluviranomaisten mukaan vain Bashar al-Assad ja hänen lähipiirinsä voivat antaa käskyn kemiallisten aseiden käyttöön, ranskalaisraportissa sanotaan.
Sen mukaan iskun alueella toimivilla opposition taistelijoilla ei ole kykyä toteuttaa vastaavanlaista iskua. Isis-järjestö puolestaan ei edes toimi tällä alueella. ”
ISIS on toiminut ja toimii piilevästi Joka paikassa siellä päin. ”
http://www.diplomatie.gouv.fr/IMG/pdf/declaration_en_cle8faf9b.pdf
” Syria/chemical attack/scientific analysis
Syria – Chemical attack – Statement by M. Jean-Marc Ayrault, Minister of Foreign Affairs and International Development, following the Select Defence Council meeting Paris, 26 April 2017
.
Ladies and gentlemen,
.
The chemical weapons attack in the town of Khan Sheikhoun,Syria,on 4 April killed over 80 people,50 of them immediately;it wounded more than 500 others. The victims choked to death after gas paralysed their nervous system. I told you a few days ago that France was convinced of the Syrian regime’s responsibility in the attack and that evidence of this would be provided.
.
This morning the Defence Council examined the interministerial work which was carried out, and I’ll talk to you about this now. In view of the horrific attack and Syria’s repeated violations of its commitments to stop using weapons banned by the international community, France has decided to share the information at its disposalwith its partners – who were informed over night – and the general public .
The conclusions published in the national assessment – which we will be making public today – are based on painstaking investigations and analyses by French intelligence.
.
This information allows us to draw conclusions on three key aspects of the Khan Sheikhoun attack.
.
Firstly, the nature of the chemical used, secondly the manufacturing process, and finally, how it was dispersed. As regards the nature of the chemical, we now know that the chemical agent responsible for the deaths of more than 80 people is indeed sarin.
.
Environmental samples and samples from the victims were taken immediately after the attack and at the site of the attack.
.
Moreover, this analysis has been confirmed by several of our partners and also the OPCW, the Organization for the Prohibition of Chemical Weapons, which itself stated on 20 April that its own investigation had already concluded that sarin was used.
.
Moving on now to how the chemical was manufactured: we are reliably informed that the manufacturing process for the sarin, which was sampled, is typical of the method developed in Syrian laboratories. This method bears the hallmarks of the regime and is what allows us to establish its responsibility in the attack.
.
We know this because we kept samples from other attacks and were able, in what were obviously the relevant laboratories, to compare them. We are in a position to confirm that the sarin used on 4 April is the same sarin used in a grenade attack in Saraqeb on 29 April 2013, from which one of the grenades was retrieved and analysed by our services.
The presence of a specific chemical in particular – hexamine – is cha- racteristic of sarin manufactured by the Syrian regime. This substance, typical of the manufacturing process developed in the regime’s labora- tories, is present in both the samples from 29 April 2013 and those of 4 April 2017.
.
Finally, as regards how the chemical was dispersed, samples taken at the point where a projectile exploded on 4 April reveal the presence of sarin. They demonstrate that munitions loaded with sarin were used. We know that the regime’s air force, and in particular a fighter-bomber taking off from Shayrat air base, carried out air strikes on the town of Khan Sheikhoun in the morning of 4 April.
.
Only the regime has these air capabilities. So the presence of the re- gime’s air force in the Khan Sheikhoun area at the time of the attack shows how it was carried out.
.
To conclude, there is no doubt about the use of sarin, and no doubt either about the regime’s responsibility,given the production procedure for the sarin used. I remind you that in 2013 Syria pledged to stop using chemical weapons against its people and even ratified the Chemical Weapons Convention.
.
Today it is in clear breach of this convention,ratified by 192 states in the world – i.e. nearly every state. With the Organization for the Prohibition of Chemical Weapons (OPCW) marking its 20th birthday, it is up to us collectively – that is, the international community – to protect the che- mical weapons non-proliferation regime. It is one of the foundations of the international order but also of our collective security.
.
The perpetrators of the Khan Sheikhoun atrocities and other chemical attacks will be held accountable for their criminal acts, not only in the courts but also the history books.
.
France, in coordination with its partners, will remain strongly committed to this.
.
Thank you./. ”
.
Keskustelua:
.
Make kommentoi_ 26. huhtikuu 2017 :
”VIIMEISIMMÄT ISKUT EIVÄT MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLLEET HALLITUKSEN TEKEMIÄ”
Aika perustelematon väite, ei kestä missään mielessä, eikä Koivulalla ole mitään mahdollisuutta tukea väitettään. Koivulan täällä itse usein esittelemät sympatiat Kremlin diktatuurin suuntaan tietenkin soittavat hälytyskelloja.
Avaaja taisi pyrkiä kunnallisvaaleissa Tampereen kaupunginvaltuus- toon kommunistien edustajana, joten se ehkä selittää miksi hän sym- patisoi Venäjän oikeistolaista diktatuuria ja omaa kansaansa kaasulla myrkyttävää entistä arabisosialistia.
Selitys tietenkin on, että kommunisteille pahin mahdollinen vihollinen on oikeusvaltion demokratia. Tuossa viitekehyksessä he ovat margi- naalissa ja kaveriksi kelpaavat kaikenkarvaiset diktatuurit ja oman kansansa tappajat. Pahinta heille ovat ns. ”fasistit ”, jolla siis tarkoitetaan nykyään pohjoismaisen oikeusvaltion kannattajia.
John kommentoi_ 26. huhtikuu 2017:
En usko itsekään että hallitus olisi ollut takana.
Miksi olisi? Assad oli voittamassa.
.
Make kommentoi_ 26. huhtikuu 2017:
”En usko itsekään että hallitus olisi ollut takana. Miksi olisi? Assad oli voittamassa.”
Yhdenrivinjohn ei vain petä. Mikä hallitus? Minkä takana? Oliko Assad voittamassa ja mitä?
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 27. huhtikuu 2017:
Sodan. Ja on edelleenkin.
Make kommentoi_ 27. huhtikuu 2017
”Sodan. Ja on edelleenkin.”
Koivula on yhtä salaperäinen kuin yhdenrivinjohn. Kuka on voittamassa sodan ja edelleenkin?
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 27. huhtikuu 2017
Syyrian hallitus.
Make kommentoi_ 27. huhtikuu 2017
Syyrialla ei ole enää yleistä legitimeettiä nauttivaa hallitusta. Ketä tarkoitat?
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 27. huhtikuu 2017
Sillä on formaalia YK-legitimiteettiä nauttiva hallitus, jolla on vähän on- gelmia ”pääväestön” sunnisyyrialaisten kanssa, mutta jota maan kan- salliset vähemmistöt, joita on puolet asukkaista, varsin jakamattomasti kannattavat (alawiitit, druusit, kristityt, palestiinalaiset, armenialaiset jne.) tai ainakin sietävät (kurdit).
Scientist kommentoi_ 27. huhtikuu 2017
Niin onhan näitä muutenkin eäilty USA:ssa, mm. yksi johtavista rakettiteknologian asiantuntijoista.
http://www.washingtonsblog.com/2017/04/66712.html
Hänen mukaansa sariini olisi levitetty räjäyttämällä tykinputkessa maan pinnalla. Missään nimessä ei ole todisteita siitä, että se olisi varmasti tullut ilmateitse.
Täytyy myös miettiä ketä tämä hyödyttää – ei ainakaan Assadia, joka oli jo muutenkin vahvoilla tässä tilanteessa. Makes no sense, kuten mm. Ron Paul (entinen presidenttiehdokas, libertaari) ja senaattori Black ovat todenneet.
Tätä kaikkea Yle ei suvaitse tuoda esiin, vaan toistaa USA:n/Trumpin virallista tarinaa.
Juutas kommentoi_ 27. huhtikuu 2017:
Tämä on ihan kiinnostava keskustelu lukea.Vertaan sitä parhaimmillaan luettavana olevaan kirjaan Infosota. Yksi ns. trollaamiseen liittyvä piirre on se, että vaaditaan todisteita, ei uskota vasta-argumentteja ja heite- tään ilmaan uusia epäilyksiä. Linjaan kuuluu myös se, että jos on mahdollista, estetään tutkimukset tai haitataan niitä.
Juuri se on ollut linjana Ukrainassa alas ammutun matkustajalentokoneen asiaa selviteltäsessä.
Kukahan tässä trollaa ketä?
Uskallan ihan pikkuisen epäillä Syyrian hyvän hallituksen suosiota. Koko rähäkkä alkoi Homsista tyytymättömyytenä elämisen laatuun ja halli- tuksen toimin. Jos se hallitus oli siedettävä, miksi syttyi maan laajuinen palo?
Carla del Ponte: Syyrian kapinalliset käyttivät hermokaasua
Haagin Jugoslavian ja Ruandan sotaerikoistuomioistuimien entinen pääsyyttäjä, YK:n asettaman Riippumattoman Syyrian tarkkailijaryh- män jäsen, YK:n Seniror Adwiser Carla del Ponte katsoo todisteiden osoittavan vahvasti siihen suuntaan, että hermokaasua käyttivät Syyriassa kapinalliset eikä hallitus:
UN Official, Syrian Rebels Used Sarin Nerve Gas, Not Assad’s Army
Testimony from victims now strongly suggests it was the rebels, not the Syrian government, that used Sarin Nerve Gas during a recent incident in the revolution-wracked nation, a senior UN diplomat said Monday.
.
Carla del Ponte, a member of the UN Independent International Com- mission of Inquiry on Syria, told Swiss TV there were “strong, concrete suspicions but not yet incontrovertible proof,” that rebels seeking to oust Syrian President Bashar al-Assad had used the nerve agent.
.
But she said her panel had not yet seen any evidence of Syrian govern- ment forces using chemical weapons (CW), according to the BBC, she added that more investigation was needed.
.
Damascus is facing growing Western accusations that its forces used such weapons, which US President Obama has described as crossing a Red Line. But Ms. del Ponte’s remarks may serve to shift the focus of international concern.
.
Ms.del Ponte,who in Y 1999 was appointed to head the UN was crimes tribunals for Yugoslavia and Rwanda, has sometimes been a contro- versial figure. She was removed from her Rwanda post by the UN Secu- rity Council in Y 2003, but she continued as the Chief prosecutor for the Yugoslav tribunal until Y 2008.
–
Rebel Free Syrian Army spokesman Louay Almokdad denied that rebels had use chemical weapons (CW).
KESKUSTELUA:
.
pekka saarinen kommentoi_ 28. elokuu 2013 16:27
.
Sillähän ei ole merkitystä, kuka sitä on käyttänyt, vaan sillä, että käytetty on. Käyttäjä saa ansioidensa mukaan.
.
Spammiro Botti kommentoi_ 28. elokuu 2013 17:42
.
Tero Vehviläinen kommentoi_ 28. elokuu 2013 23:35
.
Lähi-idän ruutitynnyri näyttää mutkikkaalta, mutta vielä mutkikkaampi on Afganistanin tilanne.
.
.
”kun ymmärrämme kuvan, sota on voitettu…” Kaikki asiat eivät alistu bulleteiksi ja liika yksinkertaistaminen voi johtaa illuusioon hallinnasta.
We Have Met the Enemy and He Is PowerPoint
Spammiro Botti kommentoi_ 29. elokuu 2013 01:00
“It’s dangerous because it can create the illusion of understanding and the illusion of control,” General McMaster said in a telephone interview afterward. “Some problems in the world are not bulletizable.”
http://www.nytimes.com/2010/04/27/world/27powerpoint.html?hp
Tuosta kuviosta puuttuu Englannin satelliitti (tähän asti) Jordania, jota ilman ainakin Englannin on vaikea tehdä siellä mitään. Jordania kielsi justiin alueensa käytön Syyriaa vastaan.
Tähän palataan:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/syyriassa-tulee-rauhanomainen-rakaisu
Syyriassa tulee rauhanomainen ratkaisu
Syyria-päätöslauselmasta yhteisymmärrys turvaneuvostossa
Päätöslauselmaluonnos on esitelty turvallisuusneuvoston kaikille jäsenmaille tänä yönä. Päätöslauselmasta äänestettäneen kuitenkin vasta varhain lauantaina Suomen aikaa.
YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata ovat päässeet sopimukseen Syyrian kemiallisia aseita koskevasta päätöslauselmas- ta. Asiasta kertoi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sekä Britannian ja Yhdysvaltojen YK-lähettiläät Twitter-tileillään.
Lavrov vahvisti,että pitkään kiistellystä päätöslauselmaluonnoksesta on nyt yhteisymmärrys. Lavrov sanoi Itar-Tassin mukaan, että päätös- lauselmaluonnos ei sisällä YK:n Peruskirjan seitsemännen luvun alaisia toimia. Seitsemäs luku mahdollistaisi muun muassa voimankäytön, mikäli Syyria rikkoisi päätöslauselmaa.Erityisesti Venäjä on vastustanut pakotteiden tai voimankäytön mahdollisuuden sisältävää päätöslauselmaa.
Myös luonnoksen nähneet uutistoimistot sanovat, että päätöslausel- massa ei mainita seitsemättä lukua. Lavrov kuitenkin sanoi, että mikäli joku osapuoli Syyriassa käyttäisi kemiallisia aseita, turvallisuusneuvos- to voisi pohtia seitsemännen perusluvun alaisia toimia uudelleen. Ranskan mukaan tämä tarkoittaa uuden perustuslauselman aikaansaamista.
Britannian YK-lähettiläs Mark Lyall Grant tweettasi, että Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat sopineet ”sitovasta ja täytäntöönpanokelpoisesta luonnoksesta”.
Lyall Grant on esitellyt päätöslauselmaluonnosta turvallisuusneuvos- ton kaikille 15 jäsenmaalle varhain perjantaina Suomen aikaa. Päätös- lauselmasta äänestettäneen kuitenkin vasta perjantai-iltana (eli lauan- taiyönä Suomen aikaa), sanoivat Venäjän YK-lähettiläs Vitali Tshurkin sekä yhdysvaltalaisdiplomaatti. ”
Turvallisuusneuvoston tavalliet eli vahtuvat jäsenet tuskin kaatavat ehdotusta. ”
Keskustelua:
veikko mäkitalo kommentoi_ 27. syyskuu 2013 09:00
Oletetaan iskujen takana olleen hallituksen joukot kapinallisten sijasta, jota luotettevin toimija Venäjä tarjoilee johonkin vielä tuntemattomaan tekijään ja todisteaineistoon perustuen tai vain arvaukseen. No niin suunnilleen noin.
Ei tarvitse olla Einstein arvellessa kapinallisten reagoimiseksi saapu- viin tarkastajiin, Shooting gallery, no fee on monessa paikassa. Näin syksyn tullessa, kypärän sijasta voisi laittaa pään suojaksi hirvensarvet tai vetää Hale ja Pacen mukaisen Rubber Duckin povitaskusta, ei liene pahentaisi tilannetta. Nyt jos koskaan matkustusrajoite olisi paikallaan. Ehkä nämä tarkastajat nyt sitten helpottavat väliaikaisesti syyrialaisia siviilejä, joita tullaan jauhamaan vielä 100000-300000 tai enemmän kun tarkastajat evakuoidaan pois sotatilan takia.
Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 27. syyskuu 2013 13:51
Eiköhän Lavrovin painokas toivomus tehoa Syyrian hallitukseen. On myös hyvä huomata, että Venäjä ei imoita vastustavansa uutta päätöslauselmaa, mikäli kemiallisia aseita käyttävät kapinalliset. Yksiselitteisesti positiivinen uutinen YK:n toimintakyvystä.
Amerikassa on harvinainen tilanne: kansa on niin kyllästynyt sotimi- seen, että jopa hallituksen on mietittävä tätä seikkaa aseteollisuuden intressien rinnalla.
Spammiro Botti kommentoi_ 28. syyskuu 2013 05:24
Veikko Mäkitalo: ” Oletetaan iskujen takana olleen hallituksen joukot kapinallisten sijasta, jota luotettavin toimija Venäjä tarjoilee johonkin vielä tuntemattomaan tekijään ja todisteaineistoon perustuen tai vain arvaukseen. No niin suunnilleen noin. ”
Käytännössä tuo ratkaisu tarkoittaa, että pysyvät jäsenmaat ovat varmoja, että kaasuiskun takana on ollut al-Qaida tai joka tapauksessa muu taho kuin hallitus. Ne eivät asiasta kuitenkaan elämöi, koska TN:llä on asiasta mahdollisuus myös tuomita. Siinä asiassa ei kannata hosua. Alueelta pitäisi saada pois muutkin kielletyt jaukkotuhoaseet kuin Syyrian ja oppositon ja al-Qaidan.
YK:n kriisinhallintaa haukutaan turhasta, kun sitä ei osata eikä ha…
Spammiro Botti kommentoi_ 28. syyskuu 2013 06:17
Turvallisuusneuvosto hyväksyi Syyria-päätöslauselman
” Päätös oli odotettu, sillä viisi pysyvää jäsenmaata olivat jo päässeet asiasta sopuun. Lauselma ei kuitenkaan sisällä uhkausta voimankäy- töstä, mikäli Syyria ei toimi päätöslauselman velvoitteiden mukaisesti.
YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt Syyrian kemiallisia aseita kos- kevan päätöslauselman.Päätöslauselma hyväksyttiin yksimielisesti tur- vallisuusneuvoston istunnossa varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa.
Päätöslauselmassa vaaditaan Syyriaa luopumaan kaikista kemiallisista aseistaan.Aseet kootaan kansainvälisessä valvonnassa ja sitten tuho- taan. Lauselma ei kuitenkaan sisällä uhkausta voimankäytöstä, mikäli Syyria toimi päätöslauselman velvoitteiden mukaisesti.
Kyseessä on suuri läpimurto turvallisuusneuvostossa sen jälkeen kun Venäjä ja Kiina ovat kolme kertaa käyttäneet veto-oikeuttaan päätös- lauselmaa vastaan. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi, että turvalli- suusneuvoston päätös on ”ensimmäinen toiveikas Syyria-uutinen pitkään aikaan”. Ban sanoi, että Syyrian rauhankonferenssi aiotaan järjestää Genevessä marraskuun puolivälissä.
Aiemmin lauantaina kemiallisten aseiden käyttökieltoa valvova järjes- tö OPCW hyväksyi Syyrian kemiallisia aseita koskevan suunnitelman. Järjestö päätti asiasta varhain lauantaina päättyneessä kokouksessaan Haagissa. Tämä pohjusti tietä turvallisuusneuvoston hyväksynnälle.
Turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata olivat jo ennakkoon hyväksyneet päätöslauselmaluonnoksen sisällön. Luonnos esiteltiin ensi kerran koko turvallisuusneuvostolle varhain perjantaina. ”
Tuomioja jauhoi Yleiskokouksessa paskaa,että muka ”Syyrian prosessi syö YK:n uskottavuutta”. Ei taastusti syö, vaan nimenomaan luo sellaista. Varsinkin, kun vastassa on mestarikusettaja al-Qaida.
Tuomioja YK:ssa: Syyrian konflikti syö YK:n luotettavuutta
” Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi YK:n yleiskokouksessa, että YK on epäonnistunut tehtävässään Syyriassa. Tuomiojan mukaan 110000 ihmistä on kuollut ja kaksi miljoonaa on ajettu kotoaan pakolaisiksi. YK ei ole onnistunut verilöylyn lopettamisessa. Tuomiojan mielestä se on haaste YK:n uskottavuudelle. Hän lopetti puheensa YK:n yleiskokouksessa kolmen jälkeen aamulla Suomen aikaa.
Suomen ulkoministerin Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Syyrian konflikti syö YK:n uskottavuutta.
– YK ei ole onnistunut toimimaan ydinalueellaan rauhan ja turvallisuuden takaamisessa, Tuomioja sanoi puhessaan YK:ssa.
– Sekä Syyrian hallitus että kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut turvallisuuden takaamisessa.
Hän arvioi, että kemiallisten aseiden käyttö Damaskoksen lähellä voi olla konfliktin käännekohta. Suomi toivoo, että aseet kerätään ja tuhotaan turvallisuusneuvoston lauselmalla. Konfliktin ratkaisu vaatii kuitenkin poliittisia neuvotteluja.
– YK:n läsnäolon Syyriassa täytyy olla vahvaa myös, kun aseet ovat hiljenneet. Suomi on valmis osallistumaan mahdolliseen YK:n rauhan- turvaoperaatioon Syyrissa. Tuomioja sanoi puheessaan YK:n yleiskokoukselle.
Tuomioja puhui YK:n yleisikokouksessa varhain lauantaiaamuna. ”
Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 28. syyskuu 2013 14:53
Tuomiojan puheessa ei ole mitään vikaa, vaikka olemme päätöslau- selmaan tyytyväisiäkin. Tämä myönteinen saavutus ei tarkoita, että kaikki on hyvin, lähdetään kotiin. YK:n rauhanturvajoukkoja tarvitaan.
Rapukausi 2017.
Niin se alkaa tuo rapukausi 2017 ja LUKE, vanhan kaavan mukaan (taitaa olla kopio viime vuodelta) ennustaa runsaita saaliita = disinfollaan pienentää ammattiravustajan tiliä. Kaikkihan tiedämme, että alkukauden saaliista saa parhaan hinnan.
Sinänsä mielenkiintoista muuten on, että esim Helsingissä Klippan lupaa rapuillallisen (kotimaista villirapua) jo tänä iltana klo 19 alkaen. Nopeaa on ravun kulku vesistöstä päivällispöytään, varsinkin kun rekisteröitymättömältä kalastajalta ravintola, kauppa, eikä tukkurit voi enää ostaa rapuja. Ravustus kun tunnetusti alkaa klo 12.00 tänään. No, laitanhan minäkin puolen päivän aikaan 20 – 30 mertaa pyyntiin. Huomen aamusella sitten näkyy, miten runsas se saalis on. Viitteitä on siitäkin jo tullut, että pohjaverkkojen alapauloihin ei tänä kesänä ole takertunut yksikään rapu vaikka viime kaudella niitä oli riesaksi asti. Pintavesi kun oli eilen +17 astetta.