… ja kapuloita rattaisiin!

Osoittautuu, että nuo mainitut oliot voivat olla TASAN SAMOJA, mutta TOIMINTA on eri, jonka näkökulmasta niitä tarkastellaan: hippulaa (<kibulas) lennätetään jonkin narunpäässä, mutta jos siitä samasta kap- paleesta kiskotaan sitä narua, se sama ”malka” on kapula  (<kabulas).

(Vähän samaan tapaan kuin erääseen toiseen tieteelliseen kiistaan ver-ratakseni, sisäpiirireiluus”moraali” ja ulkopiirirotumurha”moraali”…)

Tähän liittyy pistämätön metodinen keino tunnistaa verbivartaloiden aspektien avulla kantabaltista tai ainakin sen kautta peräisin olevia, sen äännejärjestelmään sovitettuja sanoja.

Hesari-yhtymän ”Tieteen” jutut ovat asiantuntematonta hörönlöröä ja palstantäytettä, jota myydään kalliilla.

http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/mista_tulee_sanonta_hippulat_vin…

” Ehkä tuulen vinkumisesta rattaissa.

Kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavat sanonnat,joissa puhutaan hippu- loiden vinkumisesta, ovat tulleet suomen kirjakieleen kansankielestä 1900-luvun alussa. Varhaisimmissa esimerkeissä ne kuvaavat usein rattailla ajamista. Eräissä satakuntalais- ja hämäläismurteissa ajelurat- taita onkin nimitetty hippularattaiksi. Itse hippula-sanan merkityksestä ei juuri tässä sanonnassa voi sanoa mitään varmaa. Hippu merkitsee kansankielessä monen muun asian lisäksi ohutta kärkeä, ja hippula on ilmeisesti tämän johdos.Näin ollen vinkuvat hippulat voisivat tarkoittaa ajorattaiden ulokkeita, joissa tuuli vinkuu kovalla vauhdilla ajettaessa.

Sanonta on kirjallisuuden välityksellä tullut tutuksi myös sellaisille ihmi- sille, joiden omassa kielenparressa hippula-sanaa ei ole käytetty ollen- kaan tai sillä on ollut jokin muu merkitys. Näitä muita merkityksiä ovat esimerkiksi puolisukat, tossut tai kengännauhat. Iissä ja Kuusamossa hippulat ovat tarkoittaneet miesten sukuelimiä. Näin ollen sanonta on voinut käyttäjien mielessä saada uusia tulkintoja ja käyttöaloja. Tarkka ymmärtäminen ei ole ollut välttämätön ehto sanonnan käytölle.

Hippula-sana on äännerakenteeltaan sellainen, että se voidaan tulkita pelkäksi kuvailusanaksi vailla täsmällistä perusmerkitystä. Stadin slan- gissa hippula on merkinnyt rahaa samaan tapaan kuin nappula, ja mo- nikollista hippulat-sanaa on käytetty hippojen eli iloisen tanssitilaisuu- den merkityksessä. Näiden pohjalta ei hippuloiden vinkumista voi kui- tenkaan selittää, sillä ne ovat selvästi nuorempia kuin murrepohjaiset kirjakielen esimerkit. ”

[RK: Tanssitilaisuus ei ole hippulat vaan hippalot, joka on karjalainen diminutiivi sanasta hi(i)ppa , joka tarkoittaa korkeaa, tietynmallista päähinettä, jota on käytetty sen nimisessä leikissä. Se sana on luulta-  vasti sama kuin huippu ja tämä edelleen samaa juurta kuin toista kaut- ta tuleva suippo, suippu. Samaa alkua ovat löyly- tai ammennusastia kipa, kippo, koppa, englannin cap. Eräissä tapauksissa tämä sana tar- koittaa ”kipollista”, ”kapallista”, ”kupillista” (suurin piirtein kerralla katti- lassa tai nuotiolla keitettävää määrää vaikka munia tai nauriita), lukua 15 eli ”kipa-tusinaa” KEITTOTUSINAA: kepti, kepa = paistaa, kovettaa kuumentamalla.
Sanajoukko on kovalla p:llä, saattanut tarkoittaa päälakea tai jopa pääkalloa. Fraenkelin liettuan etymologinen:

Lithuanian: kypà = kipa, 15 lukumäärä, kipa-tusina

Etymology: ’Mandel = manteli, nielurisa, 15 munaa, Zahl von 15 Stück’,
aus russ. kipa ’Ballen = tukku, pakka, päkiä, Packen = pakka’, das seinerseits aus
mnd. kip ’Packen’ stammt.
Direkt aus ostpr. kip ’flacher = laakea, grosser Korb = suuri kori’ ist
lit. kypas ’Kiepe’ = selkäreppu, selkäkori, entlehnt,
cf. lett. ķīpa, -e, -is ’grosses Fass = suuri astia, netzartiger Sack für Heu, = verkkosäkki heinälle, Klee = apila, Futtersack = täytesäkki, toppatyyny’ aus ndd. kīp(e).

Unklar ist das Verhältnis von lit. kìpė, -is ’Melkkübel’ = lypsyastia,
lett. ķīpa, -e, -is ’kleines Schöpfgefäss’ = pieni ammennusastia zu
estn. kipp = kippo, finn. kipa ’Schöpfgelte’ = ammennuskiulu.
(Thomsen Ber. 261, M.-Endz. s.v. ķīpa).

Ven. kipa = monesta eri osasta kokonpantu (esim. ruoka), muinaisslaavin koup = kasa, kupo, viittaisi baltin sanaan *kemp = kasata > *kimp– = lisätä kasaan.
ruots. kippa = kaataa, kipata (yhteen).

(*kep- ja *kem-p- eivät liity toisiinsa: jälkimmäinen –p– on johtopääte, joka tarkoittaa edestakaisuutta: kasaan sekä listään että siitä otetaan: siitä tulee myös kauppa. )]

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/hippulat-vinkuen

• Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (30. elokuu 2016, 21:30)

.

Sanontaa on käsitelty Facebookissa Tampereen murteen ymmärtämis- opas -sivulla. Sanonta hippulat/sippulat vinkuvat/viuhuvat tunnetaan kautta maan. Hippula voi olla myös hipale tai sipale. Savolainen kova vauhti (varsinkin ilmassa tai tuulta päin) on ”aika haipakkaa/hiipakkaa”. Siipikin lyö ja viuhuu, mutta on varmasti vanhempaa, mutta ehkä samaa perua. Hipaista/sipaista, hivaltaa/sivaltaa.

Sanan esiintyminen eri muodoissaan toistuvasti h- ja s-alkuisena viittaa lainasanaan baltin tai slaavin suunnalta vartalosta *šibal- tai žibal-. Tällaisia Wikipediasta löytyykin, esimerkiksi sorbin šibały = vauhdikas, eloisa, veijarimainen, šуbа = ruoska, piiska, vitsakimppu, luuta, tšekin  šibal = veijari, rasavilli, vauhtisaapas, puolan szyb = viuhuen ilman halki lentävä esine, olio, nuoli.

Näiden katsotaan juontavan muinaisslaavin sanasta *šibati = heittää, lingota, lyödä, rämistä (gremet´), venäjän *šibat´, ukrainan *šibatí = heittää, lingota, lyödä, sivaltaa, serbokroatian *šibati = kiirehtiä, hosua, huijata, venäjän  *šibkij = nopea.

Edelleen sanan katsotaan palautuvan indoiranilaiseen sanaan kṣipáti = lyödä, heittää lingota, kṣēраs = heitto (Max Vasmer).

Juha Kuisma kirjoittaa kirjassaan Tupenrapinat seuraavasti:

” Mitä ovat nuo hippulat, jotka vinkuvat? Yden selityksen mukaan hip- pulat ovat matka-ajoon tarkoitettujen hevoskärryjen pinnoja, jotka su- hisivat oikein kovaa ajettaessa. On selitetty niiden olleen ajelukärrien koristetupsuja tai nirkkoja, jotka kovassa ajossa vinkuivat.

Kolmannen selityksen mukaan hippula olisi ollut kengännauhoissa jos- kus käytetty pieni soikea poikkipuu. Samanlaisia hippuloita käytettiin ennen naruissa, joilla sidottiin ostospaketit. Kun oikein kovaa juoksi, saattoi liioitellen sanoa hippuloiden vinkuvan.

Hippula on yleisesti mikä tahansa pieni ovaalinmuotoinen esine. Tästä muodosta tulee eräs sivumerkitys ”miehen kives”. Tämän muotoinen kärki on myös siinä raudassa,johon reen aisa liittyy.Kun ajetaan tai juos- taan lujaa, tai on oikein kova kiire, mennään niin että hippulat vinkuu. ”

Näin Juha Kuisma.

Kiire ja naru ja viuhuminen sisältyvät noihin kantasanakandidaatteihin- kin,usein kaikki,ovaalinmuotoisuus olemuksellisesti välttämättä ei, eikä *šibalin tarvitse absoluuttisesti olla pienikään,paitsi suhteessa narun pi-tuuteen, jossa se riippuu, joka taas näyttäisi olevan olemuksellista. Olen havainnut hippuloiksi nimitettävän erilaisia narussa roikkuvia esineitä ja myös naruun poikittain liittyvää kapulaa tai ovaalia kädensijaa, josta narua vedetään.

Ainakin 9/10 ”hippuloista” liittyy tavalla tai toisella hevoseen, mutta hippoksesta sana ei tule. ”Hevonen” on ilmeisesti lainautunut samaa reittä, tämä reitti on tässä juuri tärkeää.

Sanonta kertoo usein tavallista kieltä konservatiivisemmin sanan mer- kityksen, varsinkin jos sanonta on säilynyt, vaikka tarkka merkitys on unohtunut: ”turha potkia tutkainta vastaan” (= mittalankaa, -tikkua, ob- jektiivisia tosiasioita vastaan, SU), ”yrittänyttä ei laiteta” (ne laiddaman = ei hylätä, heitetä yli laidan, laidata, preussi), ”peninkulma” = koirankuu- luma, ”mennä syteen (suteen)” = tervahaudasta ei saada tervaa, vaan pelkkiä sysiä,”mennä hakoteille”:haoista ”punotut” tiet soilla olivat mui- noin yksi tärkeimmistä ja ns. arkeologisesti näkymättömien heimojen kohdalla ainoa tiemuoto, niin että venäjän sana ”put´” (josta tulee myös Putin!) ja liettuan ”pintis”, joka tarkoittaa muitakin punoksia ja verkkoja ”pinsiä” (pinnessä > pinteessä), tarkoittivat alun perin nimenomaan punottua hakotietä, ”alakuloinen” on kaskea (kuloa) poltettaessa ja valvottaessa pottumaisella tuulen alapuolella oleva, jne.

Hippulat ovat ”heitättimet”, joka antavat heitto- ja linkousominaisuudet muuten kevyille kohteille, joilla niitä muuten ei ole.

Hippulat/sippulat/sipaleet tarkoittaa kasakoiden ja tataarien nagaikka-taisteluruoskan kärkipainoja.

Sana tulee ukrainan sanasta šibаti = lyödä, sivaltaa (ruoskalla), heittää, aivan erityisesti heittää kuin lingolla eri pyörittämällä langan päässä. Niillä oli kolme tärkeää tehtävää:

1. ensinnäkin niiden avulla oli mahdollista saada iskuun moninkertainen nopeus ja monikymmenkertainen energia pyörittämällä tavalliseen iskuun verrattuna

2. Ne saivat ruoskan kärjen kiertymään sellaisen kohteen kuin vihollisen kaulan, keihään tai miekkakäden ympärille ja hänet voitiin kiskaista hevosen selästä.

3. näiden kärkipainojen viuhuna kertoi, että nopeus ja voimat olivat oikeita iskuun, ja lingolla taas, että kivi lentää oikealle etäisyydelle.

Tässä kuvassa on ilmeisesti ohjastajan nagaikka, jolla kannustetaan hevosta. Samaa kokoa, mutta erimallinen on kasakkaupseerien arvonmerkkinagaikka.

Oikea taistelunagaikka oli paljon järeämpi, piiska noin parimetrinen. Painon ja pittuden kerrotaan tataarisotilaille olleen sellaiset, että sillä painolla saattoi ruoskalla taitavasti hevosen selästä lyöden kolkata suden.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nagyka

Nagyka

From Wikipedia, the free encyclopedia

Nagyka (nagaikka)

The Nagyka, nagaika, or nagayka (Russian: нага́йка) is a short, thick whip with round cross-section used by Cossacks, borrowed from Nogai people, hence the original name ”nogaika”, or ”Nogai’s whip”.^[1] It is also called камча, kamcha from the Turkic word ”kamci” for ”whip”. The latter word is also used for short whips of Central Asian origin.

The nagyka was made out of leather strips by braiding. It was possible to have piece of metal at the tip of the whip.

The main purpose of a nagyka was to urge a horse. A metal piece was used for defense against wolves. According to Vladimir Dahl’s ”Explanatory Dictionary of the Live Great Russian language”, this nagayka was called volkoboy (волкобой, ”wolf-slayer”).

In modern times the descriptions of the military use of nagyka tend to be mythologized, and in the past the prime and predominant use was to drive horse. ^[2] At the same time nagyka was known to be used against unarmed people, e.g.,for corporal punishment or to disperse public disorders ^[3] (e.g., during  Russian Revolutions),^[4] so that a cossack with nagayka has become a symbol of tsarist oppression.

In 2005 the Cossacks were reformed and armed with nagykas in addition to other traditional weapons. In 2014, Members of Pussy Riot were attacked by Cossacks wielding nagykas and pepper spray while protesting. ^[5]

Taistelunagaikan kahvaan saattoi liittyä teräase: lyhyt miekka tai pitkä tikari, joka jäi käteen, vaikka nagaikka olisi irronnutkin tehtyään ensin vielä pahempaa jälkeä siellä toisessa päässä. Joillakin taistelijoilla oli keihäs/peitsi, joillakin miekka, ja joillakin taisteluruoska.

Järeä taisteluruoska kuuluu samaan erittäin tehokkaiden unohtuneiden muinaisaseiden kategoriaan kuin varsikeihäs,varsinuija (varsta) ja linko, joiden huonona puolena oli,että niiden käyttö oli opeteltava pienestä asti ”selkäytimestä” ja sitä oli pidettävä yllä kuin huippu-urheilutaitoa. Näitä väitetään turhaan ”mytologisiksi”. Kettingin päässä oleva iso mahdollisimman tappavasti muotoitu kuula, jossa nimenomaan sillä kuulalla yritetään tappaa, ns. morgenstern, on eri ase.

http://vasmer.info/…/%D1%88%D0%B8%D0%B1%D0%B0%D1%82%D1%8C/

происхождение слова шибать = lyödä, heittää, lingota

шиба́ть шиби́ть «бросать, бить», ушиби́ть, ши́бкий, ошиба́ться, оши́бка, укр. шиба́ти «метать», блр. шыба́ць, др.-русск. шибати «бить, греметь, поражать», ст.-слав. шибати μαστίζειν (Супр.), болг. ши́бам «бью, хлещу» (Младенов 693), сербохорв. ши̏бати, ши̏бȃм «пороть», словен. šíbati, šȋbam – то же,чеш. šibati,слвц. šibаt᾽,польск. szyb «предмет,со свистом летящий по воздуху», szybem «стрелой», в.-луж. šibaɫy «резвый, плуто- ватый», н.-луж. šуbа «помело, розга». Едва ли можно отделять друг от друга значения «бросать» и «бить», вопреки Миклошичу (см. Мi. ЕW 339) Считают родственными др.-инд.kṣipáti «бросает,метает»,kṣiprás «скорый», kṣēраs «бросок», kṣēpáyati «заставляет бросить», авест. хšviwra-, хšōiwra- «быстрый»; см. Цупица, ВВ 25, 93; Махек, «Slavia», 16, 175; Младенов 693; Майрхофер 289. Далее сближали с д.-в.-н. sweifan «блуждать, махать», др.-исл. sveipa «бросать» (Сольмсен, Unters. gr. Lautl. 209; Торп 555). Маловероятны предположения Ильинского (РФВ 61, 232).

Tämä koru on nimeltään Nagaikka, pallot ovat hippulat/sippulat:

.

.

SITEENKIN KANTABALTTIA:

 .

Itse asiassa tuo perussana on sittenkin kantabaltista ja on muotoa *kebti, kemba, kebo  = iskeä, tarttua (kalakoukkuun, koukku kalaan, jne., prosessi

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=841

kabīuns = kiinni, riippuva, riippuen

kabīuns (III 101₂₃), t.y.: wīrst kabīuns „wird hangen – tampa kabėjęs“ III 101_22–23 [63_28–29] fut. (sudurtinis) 3 sg. „kabės = riippuva“ (= priestos „pristos, prisikabins“ VE 49₃), kur kabīuns „kabėjęs“ partic. praet. act. nom. sg. masc.=pr. *kabīvuns „t.p.“/acronym>pr.inf. *kabē- (=*kabētvei) „kabėti, hangen“ = lie. kab-ė́ti „t. p.“; plg. tos pačios šaknies žodžius lie. (verb.) kab-ìnti „hängen“ (ir skab-ìnti „kabinti, glėbti“), la. kab-inât „t. p.“,

be to, lie. kèb-ti (kem̃ba, kẽbo) „kibti = iskeä (koukkuun), kabintis = ripustautua“

bei (subst.) kab-ẽklis „kablys = koukku“ resp. keb-ẽklis „t. p.“ ir kt. žr. LKŽ V (s.v.v.), ME II 129t., Fraenkel LEW 200t., Toporov PJ III 107t.

Turime verb. balt. *(s)kab-/*(s)keb- „kabinti, kabėti = ripustaa, kibti = iskeä, tarttua“ /acronym> verb. balt.–sl. *(s)kab-/*(s)keb- „(už)lenkti(s), kreivinti(s)“, iš kurio išriedėjo sl. žodžiai – rus. скоб-a „kabė“, (dial.) коб-еня „kablys“ ir kt. [Vasmer ESRJ II 267, III 643, Fraenkel l. c. (ir liter.), Toporov PJ III 108, Varbot Ėtimologija (1979) 1981, p. 34tt., ESSJ X 101].

Tässä on huomattava, että  etuliite s-  tarkoittaa kantaindoeuroopassa ”pois, irti”, mutta venäjässä se tarkoittaa ”yhteen” (so– kuin liettuan su– ja preussin san-). Skobka tarkoittaa yhdistävää koukkua.  Se tarkoittaa myös sulkumekkiä. Myös kabė tarkoittaa pääasiassa koukkumaista liitintä. кобеня on vanhentunut sana, jonka perusmerkitys on mutka, käyrä, koukunmuoto.

.

Verb. balt.–sl. *(s)kab-/*(s)keb- „(už)lenkti(s), kreivinti(s) = taipua paikal- taan“ kartu germ.verbum [→s.isl.(subst.) hóp „kleine Bucht = pieni lahti, poukama“ ir kt.,plg.Pokorny IEW I 918,Vries AEW 248] suponuoja grei- čiausiai ne (praindoeuropietišką) verb. ide. *(s)kob-/*(s)keb- „(už)len- kti(s), kreivinti(s)“, o (vėliau atsiradusį) verb. ide. dial. (balt.–sl.–germ. ir pan.) *(s)kob-/*(s)keb- „t. p.“; šitaip manyti verčia tai, kad fonema *b (ne *bh!) yra matyt ne ide. prokalbės, o vėlyvesnių ide. dialektų padaras (Gamkrelidze-Ivanov IJI I 14tt.). Galima spėti, kad iš pradžių egzistavo verb. ide. *(s)kop-/*(s)kep-/*(s)kap- „t. p.“, kuris vėliau vienuose ide. dialektuose išliko, kituose „suskilo“ į ide. (dial.) *(s)kop-/*(s)kep-/*(s)kap- „t. p.“ ir *(s)kob-/*(s)keb-/*(s)kab-

Verbi *s-keb- on kantaindoeuroopan johdannaissana, joka tarkoittaa ”iskeä irti”. Kantabaltissa kivinen iskos kuten nuolenkärki on *skemba, nykylatviassa edelleen šķemba. Skapti on iskeä pois jotakin siten, että siitä emäkappaleesta tulee toivotunlainen, esimerkiksi kuurin sana skapis = ”veiste” = (sileäpintainen) lauta, hylly, josta tulevat ruotsi skåp ja saksan Skaf.

(Sanalla ”kopóti” on ”Protoidoeuroopalaisten juurten luettelossa” väärä selitys:

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots#.C7.B5

” *skap- = tool = työkalu

” Russ. щепа (ščepa) = lastu, sälö, liuske, Lith. kapoti, Ltv. kaplis, Gm. skaft/, Gk.

σκεπάρνιον     (skeparnion) = pilari, pilarinjalus = pilarin alla oleva leveä litteä kivi,
Lat. capus, Pers. /kāfad, Alb. kep, Old Prussian warnaycopo (tämäkin ihan muuta…kuten jo näimme), ON skapt, OCS kopajǫ ”

”*Skap-” (*skāp-, josta tulee noista korkeintaan muinaisnorjan ”skapt”, jos sekään, sillä kuurin sana on ollut ”*skampti” > mkur. skaptun) on  ensinnäkin  kantabalttia/muinaisliettuaa ja sielläkin johdos kantabalt(oslaav)in vartalosta ”*skemb-”, josta tulee myös tuo venäjän sana ja latvian sana šķemba = (kivinen) nuolenkärki, irroke.

http://en.wikipedia.org/wiki/Curonian_grammar

” ……..1.decl. …………. 2.decl. ……………… 3.decl.

……….Sing. …..Plur. … …Sing. …. ……Plur. ……….. Sing. …….Plur.

Nom. vīras   vīrāi … .skapis .. ….skapjāi ……. turgus …turgūs

Acc. vīran    vīrāns  . skapin . ….skapjāns … turgun… turgūns

Gen. vīras     vīrūn .. .  skapjas …skapjūn …   turgaus. turgūn

Dat. vīraj       vīrams   skapjaj … skapjams . turgav ….turgums

Abl. vīrā         vīrams   skapjā ..  skapjams . turgaus ….turgums

Ins. vīrami     vīrais …   skapimi  skapjais … turgumi ….turgumis

Loc. vīrai ……vīraisu …..skapīju …skapjaisu . turgūju …..turgusu

Voc. vīru! …….vīrāi! .. …..skapi! .. ….skapjāi! ….. turgau! …..turgūs!

Aspektista *skeptis, jossa tarkoittettu tulos on irrotettu osa, tulevat taas liettuan sanat  skietis = nuolenkärki, skietas =kudontakaise, heltta ym, skiedra = lastu.

 

(plg., pvz., verb. ide. *ke/oup- 63 → ide. dial. *ke/oup-/*ke/oub-, žr. s. v. kaāubri orjantappura), bet visa tai – jau atskirai tyrinėtini klausimai.

Preussi:  kabītwei = riippua, ripustautua, tulla ripustetuksi

				perejīn-gisku:	imperatīws:	kōnjunktiws:	particīpai:
As:	kabba	kabēi	As asma kabīwuns / kabīwusi	As wīrst kabīwuns / kabīwusi	kabīsei!	kabīlai	tēntiskas aktīws:
Tū:	kabba	kabēi	Tū assei kabīwuns / kabīwusi	Tū wīrst kabīwuns / kabīwusi	kabbais!	kabīlai	kabānts
3sg:	kabba	kabēi	… ast kabīwuns / kabīwusi	… wīrst kabīwuns / kabīwusi	kabīsei!	kabīlai	pragūbiniskas aktīws:
Mes:	kabbimai	kabēimai	Mes asmai kabīwusis / kabīwušas	Mes wīrstmai kabīwusis / kabīwušas	kabbimai!	kabīlimai	kabīwuns
Jūs:	kabbitei	kabēitei	Jūs astei kabīwusis / kabīwušas	Jūs wīrstei kabīwusis / kabīwušas	kabbaiti!	kabīlitei	pasīws:
3pl:	kabba	kabēi	… ast kabīwusis / kabīwušas	… wīrst kabīwusis/ kabīwušas	kabīsei!	kabīlai	nitranzitīws

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=kab%C4%97ti

kabė́ti = ripustaa

Straipsnelis:Vienas iš lietuvių kalbos veiksmažodžių, kuris eti- mologinėje literatūroje laikomas neišplėstu. Ide. dial. *(s)kob-/ *(s)keb– ‘(už)lenkti(s),kreivinti(s) = taipua,vääntyä (paikaltaan)’ < ide. *(s)kop–/*(s)kep– ‘taip pat’.Šis veiksmažodis turi šakninių refleksų ar vedinių kitose indoeuropiečių kalbose: lie. kèbti, kem̃ba, kẽbo ‘kibti, kabintis = tarttua, kiinnittyä (intr., taipumus, jne.’; lie. kìbti, kim̃ba, kìbo = iskeä, tarttua (kala koukkuun ym.); vediniai: lie. kàbti, kam̃ba, kãbo ‘pasidaryti kabančiam = ripus- tautua’, lie. kabóti, kãbo, –ójo ‘kabėti’, la(tvia). kabinât, –u, –āju ‘kabinti = ripustaa’, lie. kabìnti, –ìna, –ìno, pr. kabīuns ‘kabinęs’, r. скобá ‘kabė’, dial. кобеня ‘kablys’, кóбень, –бня ‘užsispyręs, kietakaktis žmogus = kovapäinen ihminen’, s. isl. hop ‘nedidelė įlanka ) pieni lahti, poukama’.Kun narusta heilutetaan painoja tai koukkuja, ne ovat ”hippuloita” tai ”sippuloita” < *šibulas < *kibulas.

Mutta kun tällaisella jäykällä kappaleella, vaikka käteen sopi- valla ovaalinmuotoisellakin, KISKOTAAN SITÄ NARUA, se ei olekaan **kibulas, vaan se on **KABULA(S): kapula! Tämä aspektikuvio on muodostunut KANTABALTISSA..

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/05/onko-uralilaista-filoso….

” riittinen 03.01.2011 00:26

Lainaus käyttäjältä: muhahaa – 30.11.10 – klo:14:33

Lainaus käyttäjältä: Aelita – 03.06.10 – klo:02:23

Onhan niitä johtopäätöksiä vedetty myös esim. siitä, että ei ole kieliopillista sukua.Eikä futuuria.Ja että omistaminen ei ole teke- mistä (verbi,esim.to have) vaan adverbiaalirakenne (omistajasta riippumaton asiantila, minulla on).

Todennäköisesti onkin olemassa jonkinlaista uralilaista maail- mankatsomusta. Suomalaiset ja suomen kieli ei kyllä sitä ilmen- nä, me olemme oikeastaan germaaneja, jotka ovat vaihtaneet kieltä, jolloin lopputuloksena on eräänlainen germaanisella logiikalla toimiva uralilaispohjainen kieli.

A

Muahahaa:

Täytyy muistaa, että indoeurooppalaisessa kantakielessä ei ollut have-verbiä, vaan suomea muistuttava datiivia tai genetiiviä ja olla-verbiä käyttävä rakenne, latinaksi ”mihi est”, kreikaksi ”moi esti”, sanskritiksi ”mama asti” jne.

Have-verbit ovat myöhempää, todennäköisesti käännöslaina- pohjaista kehitystä. Ei ole olemassa yhteistä sananjuurta, joka voitaisiin rekonstruoida indoeurooppalaisen kantakielen have-verbiksi. Eri haaroissa aina eri alkuperää.

-Germaanisissa kielissä *kap (engl. have)
-Latinassa *ghabh (habeo)
-Kreikassa *segh (ekho)
-Slaavilaisissa *em (puola: miec’) (huom. venäjässä käytetään vieläkin mihi est -tyyppistä rakennetta, ”u menja jest”)

Kaikkien näiden merkitys on suunnilleen ”ottaa” tai ”saada”, joten luulisin, että käännöslainauksesta on kysymys.

Monet muutkin indoeurooppalaiselta näyttävät ominaisuudet ovat ns. Sprachbund-ominaisuuksia, eli naapurilta naapurille lainautuneita. Esimerkiksi artikkelit, huom. myös sanojen ”yks” ja ”se” käyttö suomen puhekielessä. Artikkeleilla ja have-verbeillä ei todennäköisesti ole mitään tekemistä indoeurooppalaisen kielikunnan kanssa.

http://books.google.fi/books?id=XlJrPvrGfO0C&pg=PA22&lpg=PA22&dq=%22mihi+est%22+indo-european&source=bl&ots=nQ3z_b7aRp&sig=JGHyRzLY93R5zkxlEYO3hNmETBk&hl=fi&ei=BvD0TOe1EMHMswagtb3OBA&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CBkQ6AEwAA#v=onepage&q=%22mihi%20est%22%20indo-european&f=false

Riittinen:

Nyt iskit sen verran mielenkiintoiseen aiheeseen, että rupesin oikein ottamaan selvää.

Tuota venäjän ”u menja jest”-rakenneta pidetään yleensä ”merjisminä”, eli Moskovan seuduilla asuneiden marikieliin kuulunutta merjaa puhuneiden merjalaisten substraattina.

Slaavikielissä ovat muoton ”imet’” ovat mm.maan omistamista tarkoit- tavat sanat, ja balttikielisssä muotoa ”turti” olevat, molemmat ovat tuossa ominaisuudessa nuoria rakenteita. Niitä voidaan tarkatella toiste.

Kaikkein mielenkiintoisin on kuitenkin tuo have/haben-sanaryhmä.

Asia on juuri niin kun sanot,että IE-kielissäkin on ollut suomea vastaava kontruktio,mm.vanhassa englannissa.Haben-verbi näyttisi olevan laina kantabaltista. Siellä sen kantasana ei ole samaa perua kuin latinan ”habere”, vaan se on samaa perua kuin latinan ”capere”, tarttua. Ilmaisu onkin tarkoittanut, että ”minulle tarttuu”. Se ei ole baltissakaan kaikkein vanhinta sanastoa, vaan on jopa mahdollista että kyseinen sana, suomessa nykyään ”kantaa” olisi SU-perua. Mutta katsotaanpa mitä etymologiset, nyt englannin ja liettuan asiasta sanovat. (Niissä maissa ei AINAKAAN SUOMEN ”HYVÄKSI” kielitiedettä ”vääristellä” (ainoa ulkomaa, jossa niin saatetaan tehdä, on Latvia…).

captive (n.)

late 14c.,from L. captivus ”caught, taken prisoner,” from captus, pp. of capere ”to take, hold, seize” (see capable). Replaced O.E. hæftling, from hæft ”taken, seized.” As an adj., from early 15c.

capable

1560s, from L.L. capabilis ”receptive,” used by theologians, from L. capax ”able to hold much, broad, wide, roomy;” also ”receptive, fit for;”

adj. form of capere ”to take, grasp, lay hold, catch, undertake, be large enough for, comprehend,”

from PIE *kap- ”to grasp”

[HM: Se on *k(l)e(m)b- ja se on tarkoittanut myöös liimautumista.]

(cf. Skt. kapati ”two handfuls;” (tämän sanskriitin ”kapan”, kahden kou- rallisen liittyminen ei taida olla kovin varmaa, kun kyseessä lienee myös ainoa ”yhteys” indo- iranilaisiin kieliin…)

Gk. kaptein ”to swallow, gulp down;”

Lett. kampiu ”seize;” (väärin, verbi on ”kampt (kampj, kampu),” = tart- tua lujasti, kaapata, ja sana on kuuria; muoto ”kampju” on yks. 1. persoona, jonka baltit usein ilmoittavat infinitiivin ohella taivutuksen osoittimena; on myös latvian oma sana ”kopt (kopju, kopu)” = mm. muokata, kääntää maata, harata, haravoida, josta tuonnempana).

O.Ir. cacht ”servant-girl,” lit. ”captive;”
Welsh caeth ”captive, slave;”

Goth. haban ”have, hold;”
O.E. hæft ”handle,” habban ”to have, hold;” see have). Related: Capably.

have

O.E. habban ”to own, possess,”

from P.Gmc. *khaf- (cf. O.N. hafa, O.S. hebbjan, O.Fris. habba, Ger. haben, Goth. haban ”to have”),

from PIE *kap- ”to grasp” (see capable).

Not related to L. habere, despite similarity in form and sense; the L. cognate is capere ”seize = tarttua, tarrata, takavarikoida.”

O.E. second person singular present hæfst, third person singular present hæfð became M.E. hast, hath, while O.E. –bb– became –v– in have. The pp. had developed from O.E. gehæfd.

Sense of ”possess, have at one’s disposal” (I have a book) is a shift from older languages, where the thing possessed was made the subject and the possessor took the dative case (e.g. L. est mihi liber ”I have a book,” lit. ”there is to me a book”).

Used as an auxiliary in O.E., too (esp. to form present perfect tense); the word has taken on more functions over time; Mod. Eng. he had better would have been O.E. him (dat.) wære betere. To have to for ”must” (1570s) is from sense of ”possess as a duty or thing to be done” (O.E.).

Englannin etymologisessa viitataan haben-verbin yhteydessä tähän kuurilaiseen  vastinsanaparveen latviassa ja liettuassa:

Lithuanian: kàptelėti (kàpteli, kaptelėjo) = kaapata, kopata, tarttua nopeasti lujalla otteella,

Etymology: -terėti ’mit plötzlichem festem Griff packen = kaapata, napata, kopata (käsiinsä), einen kräftigen Schlag versetzen = lyödä, kolhaista, töytäistä (vahingossa) voimakkasti’,

Interj. kàpt! als Ausdruck eines plötzlichen, kraftigen Zupackens = edellisen ilmaisu, lautnachahmend wie

lit. kèpštel(ė)ti, –terėti ’leicht (mit der Hand,mit dem Arm) anstossen = töytäistä kädel- lä kevyesti, einen leichten Stoss versetzen = aiheuttaa lievä isku’,

Interj. kīpšt! als Ausdruck eines leichten Anstosses, edellisen ilmaus.

Auch lett. (kur.) kampt  ’fassen = tarttua, greifen = siepata, napata’,

Frequ. kam(p)stīt, kampļāt ’wiederholt = toistuvasti, greifen = tarttua, haschen = siepata’ sind onom. und haben expressiven Nasal erhalten

(vgl. Machek Studie 33 ff., besonders Slavia 16, 178,

Eivät taatusti ole onomatopoeettisia, vaan tuo ensimmäinen on kanta- balttia ja kuuria ja tarkoittaa laivan (tai kärryjen) lastaamista jollakin. Jos taas näkökulma on sellainen, että jokin lastatan laivaan, verbi on ”kimpstīt(um)”. Norjassakin tunnetaan ”kimpsor og kampsor”, laivan peruskuorma, ja vielä erilainen ”lisämukava” (kimpsor). Jälkimmäinen verbi on muodostettu adjeltiivin kautta vanhalla adjektiivinjohtimella –l– (ei pidä sekoittaa IE-vartalopäätteeseen), mutta verbijohdin on kuurilainen –āt(um).

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1234894.html#p1234894

wo auch russ. dial. chopit’ ’greifen = tarttua, fassen = pitää kiinni’,
poln. chopnąc’ ’einen derben Schlag versetzen = kolhaista, iskeä vahingossa’,
pochopic’ ’ergreifen = ryhtyä jhkn’ etc. neben
ksl. chąpati ’fassen, ergreifen’ = ryhtyä, kinnittää, tarttua, in diesen Zushg. gerückt sind).

Über lat. campere, mt.

(Kuuri ei välttämättä ole koskaan tuota –r-:ää edes vaihtanut –l-:ään, vaan se voi olla sen balttilaisittain ”arkaainen”, indoiranilaisten ja kelttiläisromaanisten kielten kanssa yhteinen vanha piirre, joka on muinaisliettuassa vaidettu –l-:ksi. Kuurissa –al– on diminutiivin johdin.)

got. hafjan

(Hav- näyttäisi olevan gootin kautta lainaa kantabaltista kantaskandinaaviin.)

sowie über  lat. habere, got. haban usw., deren verschiedener Anlaut sich ebenfalls aus einer Lautgebärde erklärt, s. K. H. Meyer IF 35,224 ff., Verf. KZ. 63,102 ff., Lexis 2,198 ff.

Ne eivät todellakaan liity ainakaan latinan ”campere”-verbiin, joka taas liittyy baltin kamp-verbeihin.

Sana, josta germaanin ”hava/haben” lähinnä olisi lainattu on nykyisessä muodossaan, olisikin tämä:

Lithuanian: kabė’ti (kaba, kabė’jo) = riippua, roikkua jstk., olla kiinni jssk.

Etymology: (pr. 1. kabù) ’(herunter)hangen’ roikkua (alaspäin),

kabìnti ’(auf)hängen = roikkua jsskn,anhaken = ripustaa,kiinnittää, pan- na hakaan, tartuttaa (vaikka kääpäsieni koivuun taulan viljelemiseksi), loshaken = avata haasta, ottaa ripustuksesta, mit Haken herausreissen = ottaa, pyydystää koukulla’,
kabóti (kabo, kabójo) = kabė’ti (kaba, kabė’jo),
kabùs ’sich leicht anheftend = helposti liitettävä, kiinnityskelpoinen (alusta ym.), festhakend = (yhteen) ”koukutettu”’, irto-
kãbė ’Haken = koukku, haka, Klammer = klemmari, (haka)sulkumerkki’,
kablỹs ’(Mist)haken = (lanta)tadikko, Heuhaken = heinähanko’,
kabẽklis, kebẽklis ’Bootshaken = saapaskoukku, -lusikka’,
kabenễkas, kebenễkas ’zweizinkige Mistgabel = kaksipiikkinen tadikko, Feuerhaken = hiilihanko’,
keblỹs, kẽblė ’Stelze = (huumori)puujalka’,
keblùs ’holprig = rosoinen, kömpelö, uneben = pariton (luku), hin- derlich = haitallinen, hankala, (häm.) ”kepuli”, ”keplu”, verzwickt = vaikea, tukala (asema)’,
kàbaruoti ’baumeln, bammeln’ = riippua, heilua (heiluri ym.), (s. auch s.v. kabarákšt),

kìbti (kimba, kìbo) (1. kimbù) ’sich anhängen = ripustautua, iskeä (kala koukkuun), anhaken = kiinnittyä, sich heranmachen = pyrkiä esille, in etwas eindringen = tunkeutua, angreifen = tarrautua’,
kibýti = kabìnti und ’verstopfen = tukkia, sulkea, abdichten’,
kìbinti, kỹbinti  ’necken = pilailla, sticheln = pistellä, foppen = pilkata, aufziehen = vetää ylös: jännittää, virittää (ansa ym.), reizen = ärsyttää (”nyppiä”), Händelsuchen, mit jmd. anbinden = sitoa johonkin’,
kibė’ti, kýboti = kabė’ti = ripustaa (nuo eivät ole synonyymejä, vaan kabeti on ripustella jokin jollakin, kuten naru täyteen pyykeillä, mutta kibyti on ripustella vaatteita narulle).;
kib(l)ùs ’sich leicht anheftend = helposti kiinnittyvä (osa ym.), anklebend = tarttuva, klebrig = tahmea, ansteckend (von Krankheiten) = tarttuva (tauti ym.)’,
kìbis ’Klette’ = takiainen (syn. dagỹs (”paloheinä” verbistä dėgti) > kur. dag(e)ris = takiasen kaltainen” > sm. ”takertua”),
kibždė’ti ’kribbeln, wimmeln’ = vilistä, jtkn, kiehua, kihistä (matoja ym.)’,
kibždýnas ’wimmelnder Haufen = vilisevin parvin, kihisevin kasoin, Gewimmel = kihinä’ (zur Bildung s. Machek Studie 20).
Über die schwundstufige Ablautsgestalt in kìbti usw. vgl. Būga KS 219.

Lett. kabināt ’hängen = ripustaa, hakend ziehen = vetää koukulla, um- fassen = käsittää (jkn määrä), umarmen = ympäröidä käsin’ (zur letzteren Bed. cf. lit. apkabìnti ’umhängen, umschlingen, umarmen’),
kablis ’Haken = koukku, haka, Heftel = solki, hakaneula’,
kaba, -e, -is ’Sparre = kattoparru, orsi, krummgewachsener Baum = vääräänkasvanut puu, Watenetz = vatanuotta’,
ķebis ’Krücke’ = kainalosauva, hiilikoukku,
ķeblis Vielzinkige Gabel = monipiikinen tadikko, kleiner Schemel = jakkara, ungeschickte Person = vähälahjainen ihminen’,

preuss. kabīuns ’gehangen’ = hirtetty, riippuva, ripuste-

cf. russ. kobenja ’Haken an der Wand’ = seinäkoukku,
kobenit’ ’krümmen, verzerren’ = taivuttaa jhkn muotoon,
koben’ ’halsstarriger = uppiniskainen, sich krümmender = köyryyn menevä, sich zierender = koreileva, Mensch’ = henkilö, etc.,

abg. kob’ ’Geschick, Genius, Schutzgeist’,
aruss. kob’  ’Wahrsagung’ = ennustus, taika, etc.

air. cob ’Sieg’ = voitto

(über cymr. cefn ’Rücken’ = selkä, selänne, hamara, das Petersson Het. 78 ff. ebenfalls hierherzieht, s. anders Pedersen a. a. O .1, 117),
aisl. happ ’Glück = onni, ”tuuri, ”säkä” (sakia = monni, iso kala…),
ne. hap ’Zufall = (otollinen) sattuma, Glück = tuuri, säskä, onni, viuhka’,
ae. ҫehaep ’passend’ = sopiva.

Nach Brückner KZ 51, 238, Machek Studie 73.80, Slavia 16,175.211, Koȓínek LF 65 (1938), 442 sollen kabė’ti usw. auch mit slav. chobot’ ’Schwanz’ = häntä, zusammenhängen. Das ch soll expressive Verschärfung sein (?).

Jægers 23 stellt kabė’ti usw. zu
lit. skabė’ti ’schneiden, hauen’ = leikata, lyödä, skabùs ’scharf’ = terävä,
lat. scabere ’schaben, reiben, kratzen’,
aks. skobl’ ’Schabeisen’ unter Hinweis auf
ksl. cépiti ’spalten’,
russ. pricepit’sja ’sich an etw. festhalten, anklammern’. Doch scheitert seine Deutung an lautlichen Schwierigkeiten
(vgl. über die idg. Wz. *skāmbh-, *skobh- ’schaben = kalvaa (kovertaa), kratzen = raapia, kynsiä’ Solmsen Btr. 200 ff.).

No NNYT tuli kerrankin oikeanmuotoiset vartalot (paitsi että pitlkä s vain pois alusta noissa kasaamis-, ripustamis- ja tarttumisasioissa, kun se tarkoittaa nimenomaan irrottamista kanta-IE:ssa!

Solmsen a.a.O. 205 vergleicht mit kabė’ti, kìbti usw.

slav. skoba ’Haken, Klammer’ = koukku, haka, liitin, im Ksl. ’fibula’ = pohjeluu,
russ. skobka ’Klammer, Haken’, Pl. skobki ’Armspangen aus gebogenem Blech’,
skobit’ ’mit Klammern befestigen, zusammenklammern’, was durchaus möglich ist.

(Nässä slaavin sanoissa alku-s  on täysin päinvastaista, samaa kuin liettuan su- , eli YHTEEN, kuin kanta-IE:ssä, jossa se on IRTI!

Dagegen das von ihm und von Brückner KZ 51,238 noch herangezogene
lit. kibìras ’Eimer, Kübel’ = ämpäri, kiulu,

dem er wie dem griech. kòfinoj ’(Trag)korb’ = vetokori, die Gdbed. ’Anhänger’ zuschreibt, gehört anders wohin (s.s.v. kibìras).

Natürlich sind andererseits mit kabė’ti, kìbti etc. verwandt

lit. kìbiras, Pl. kibiraĩ, kìburas (”kippura”), kibũrkštas kabũrkštas ’Reisig, trockener, dürrer Ast, Halm = kuiva oksa, heinä, der sich an den Schössen der Kleidungsstücke festhakt, als Stock dienender Ast’ (s. Juškevič und N.-S.-B.);

vgl. zur Bildung kàbaruoti ’baumeln, bammeln’ (s.o. und s.v. kabaràkšt),
kyburỹs   ’hangender Gegenstand’ = riippuva esine (olio),
kỹburti   ’zappeln, strampeln, sich rühren, sich regen’ und nebst
kỹburiuoti   auch ’baumeln, bammeln’ = keinua, roikkua.

Tässä toista haaraa edustava johdos, jossa myös viitataan Etymologi- cal Dictionaryn have-verbiin yhdistämään latvian (kuurin, latviassa on oikeastaan ”kopt”, liettuan ”kopti” = mm. kiivetä,  oman kielen puhdas johdos kantabaltista) :

Lithuanian: kìmpa = silmukka, koukku, ”kimppu” (käydä, oikeastaan  enemmäkin OTTAA, kimppuun!), paula (lyödessä kohteen ympärille  kiertyvä notkea, mahdollisesti painopäinen osa, ”nagaikka”) = narun, ruoskan tmv. päässä, ”tartuntapää”

Etymology: ’Schlinge am Ende eines Stricks’ (N.-S.-B.);

vgl. lett. kampt ’fassen, greifen = tarttua’.

Sanan vanha kantavartalo on ollut ”*kemp-”, josta on muodostettu jo kantabaltissa aspektit ”kampti” ja ”kimpti” (jotka saavat erlaisen objektin).

Seuraava sana yhdistää nämä edelleen jopa IE-kielten ulkopuolellekin…:

Lithuanian: kamuolỹs = pallo, rykelmä, kerä, ”pyreähkö kohde yhteentakertuneista elementeistä”

Etymology: kãmuolis ’Knäuel = kerä, rykelmä, Klumpen = paakku, Knollen = mukula, pahka, Ballen = paali, Ball = pallo, Kugel = kuula’,

lett. kamuol(i)s dass.
Die Wörter gehören zur Sippe von lit. kamíenas = runko (kamana), kamãnė = kimalainen, kamúoti = kiusata, piinata, uuvuttaa, kamblỹs = tyvi, pölkky, kemzras = sammalmätäs, saamaloitunut (laho) puu tai kanto (s.s.v.v.);

vgl. noch russ. komulja ’Klumpen, Stück’, = möykky, paakku, kappale
komolyj ’hornlos, gestutzt’ = nuti (nupo)

preuss. camstian Voc. 678 ’Schaf’ = lammas,

lit. kamùlžymas ’Klumpen, Ball’ = paakku pallo (Linkmenes),
kemelióti ’mit Hausgerät vollstopfen’ = varustaa taloustarvikkeilla

Fraglich ist die Zugehörigkeit zu dieser Sippe von

ahd. hamal ’verstümmelt’ = vaitelias, vähäpuheinen
mhd. hammel ’kastrierter, Widder’ = kastraatti, die Solmsen Btr. 210 wegen
ahd. hammer ’verstümmelt, gebrechlich’ = vaitelias, etc. zu

idg. *(s)kep-, *(s)kop-, *(s)kap- ’(be-, ver)schneiden’ ziehen möchte (s. auch s.v. kepérsis und s.v. skõpti).

Griech. kemoj ’Reh, Hirschkalb’ = peuranvasa,
ahd. hinta ’Hirschkuh, Hindin’ = peuravaadin sind eher zu verbinden mit
ai. s’áma-, lit. šmùlas ’hornlos’ = nuti, sarveton,
ai. s’ámala- ’Fehler, Schaden’ = virhe, vahinko; s.s.v. šmùlas.

Lithuanian: kópti (kópia(kopa), kópė(kópo)) = nousta (puuhun ym.), kiivetä, kavuta

Etymology: 1.  ’steigen = nousta, klettern = kiivetä’,

Frequ. kopinė’ti = kiipeillä;
kópečios, kóptos ’Leiter’= tikkaat,
kopỹnė ’Gerät zum Emporklettern an einer Wand, Stufe, Tritt, nicht hohes Treppchen’ = kiipeilylaite,

pakópa ’Stufe = vaihe, Tritt = askelma’,
pakópti, pakopė’ti ’eine Strecke weit steigen, klettern’ = kiivetä tietty matka,
kopìnti ’zum Steigen, Klettern veranlassen’ = panna kiipeämään,

lett. kāpt (-pju, -pu) ’steigen = nousta, gehen mennä, sich begeben = hankkiutua’,
kāpene ’eingetretener Fusssteig auf der Landstrasse’ = korotettu jalkakäytävä,
kāpenes ’Treppe’ = raput,
kāplis ’Stufe, Strick zum Steigen, Steigbügel’ = nousujakkara (auch kāpslis in letzterer Bed.),
kāpiēns, kāpsliēns ’Sprosse’ = puolapuu,
kāpināt ’steigen lassen’ = pistää nousemaan, kiipeämään;

nach Bugge BB 21,422 ff. zu westnorw. hove ’bespringen’= astua (ori) (Gdf. *hāfjan),
aisl. køfir ’Stier = peura, Ochs = härkä’.

Hierher gehören auch lit. bitìs, mẽdų  kópti,
lett. bites, mēdu kāpt ’den Bienen, dem Honig nachsteigen’ = ”kiivetä hunajille”, mit altem Akk. der Richtung,

(Tässä on latvian  ”kāpt” tasan samassa merkityksessä suuntaa osoittavan akkusa-tiivin kanssa kuin ”have” vanhassa englannissa, sitä tällä juuri halutaan osoittaa.)

Ebenso sagt man russ. lazit’ bort’  ’auf den Bienenstock klettern’, und das zu
poln. lez’c’ ’kriechen = ryömiä, klettern = kiivetä’, gehörige
poln. łaz’bic’  heit ’zeideln’ = hoitaa luonnonmehiläisiä,
łaz’bien´ ’Zeidelbrett’ = (luonnon)mehiläislava (puussa),
leziwo ’Bast- oder Strickleiter des Bienenstocks’ = käysitikkaat mihiläispesille.

Im Lit. existiert noch das Kompos. bìtkopis ’wer den Bienen nachsteigt’ und ’Zeit des Ausnehmens der Honigwaben’, davon das Denominativ bitkopáuti ’den Honig ausnehmen’.

Finn. Parallelen gibt Gauthiot MSL 16, 278.

Lithuanian: kõpti (kopia(kapia)…kopė(kapė)) =  kaivaa, tonkia, kasata

Etymology: 2. (kopiù und kapiù; kopiaũ und kapiaũ) ’scharren = kaapia, kuopia, kaivaa, harken = haravoida, kratzen = raapia, kynsiä, karstata, scharrend häufen = kasata kaivamalla, häufeln = kasata, reinigen = puhdistaa, säubern = siivota’,

Frequ. kapstinė’ti und kapinė’ti (letzteres in der Verbdg. kapinė´dawī mẽdų ’sie pflegten, wie erzählt wird,den Honig herauszunehmen’),
Intens. kapstýti; užkõpti ùgnį ’Feuer anschüren, anfachen = kohentaa, lietsoa tulta’ (Kvėdarna),

lett. kàpt (-pju, -pu) ’scharren, (weg)nehmen’ = harvoida (pois, roskat).
Die Wörter gehören zu der unter kãpas und kapóti behandelten Familie und sind von
lit. kópti, lett. kāpt ’steigen = nousta, klettern = kiivetä’ zu trennen.

Neben lit. kõpti, lett. kàpt finden sich auch synon. lit. kuõpti (kuõpia, kuõpė),
lett. kuopt (-pju, -pu), das letztere = ’reinigen = puhdistaa, abräumen = tyhjentää (tila), pflegen = hoitaa, vaalia, bestellen = tilata, beschicken = toimittaa, järjestää’.

An sich könnten diese Verben mit lit. kõpti, lett. kāpt ablauten; doch lassen sie sich, da balt. uo ausser auf *ā auch auf *āu beruhen kann, mit demselben Rechte mit der Sippe von lit. káupas, kaũpas, kúopa, kùpeta verbinden (s. besonders s.v. kùpeta).

Wie lit. bitìs, mẽdų  kópti,
lett. bites, mēdu kāpt (s.s.v. kópti 1), so kommen auch
lit. bitìs, mẽdų kapinė’ti (s.o.), kuõpti, kuopinė’ti,
lett. bites, mēdu kāpt, kuopt vor. Während dort von der Gdbed. ’den Bienen, dem Honig nachsteigen’ auszugehen ist, hat man hier als ursprünglichen Sinn ’die Bienen, den Honig herausnehmen, herausscharren, ausräumen’ anzusetzen.

Lithuanian: kãpas = hautakumpu

Etymology: ’Grab(hügel)’, Pl. kapaĩ ’Grab, Gruff und ’Begräbnisplatz, Friedhof’ (in dieser Bed. auch kãpinės), kapùrna ’mit Moos bewachsene Bodenerhebung (im Walde oder auf der Viehweide)’,

lett. kaps ’Grab(hügel)’, Pl. kapi ’Friedhof’,
lit. kopà, Gen. kõpos ’Sandhügel am Meere, ’ Düne, Menge, Schar’,
kõpos auch ’Nehrung’, = pitkä kapea merelle ulttuva dyyni, Kuurinkynnäs (Neringa)

lett. (kur.) kãpa, -e ’langer, bergiger Strich, Düne, Schneegruft, Menge, Masse, Abhang, steiler Graben, Grab, Grube’ (s. auch E.-Hauz. s.v.),
kapele ’jeder kleine Haufen’,
kapuole ’(Korn)haufen’,
kapene ’Steinhaufen’ (E.-Hauz. s.v.),

preuss. ON. (Gerullis Ortsn. 12.56.112) Auctakops ’Hochberg’, Caporne, Kappegalin (über den 2. Tl. s.s.v. gãlas),
Payme(n)kopo (= ”Paimendyyni”), (über das Anfangsglied vgl. s.v. piemuõ = paimen),

cf. russ. kopa ’Haufen, Schober’ = dyyni (< liett.),
perekop ’quer über den Weg gezogener Graben, Kanal’ etc. Die Gdbed. der Wörter ist ’Aufhäufung, Zusammengescharrtes’; daher ist zunächst an Zushg. mit
lit. kõpti (kop(i)ù, kap(i)ù; kopiaũ, kapiaũ) scharren, scharrend häufen’ = haravoida kokoon,
kuõpti ’reinigen, säubern, ernten’,

lett. kãpt ’scharren’ (s.s.v. kõpti) zu denken, erst in zweiter Linie an einen solchen mit lit. kapóti, lett. kapāt, slav. kopati (Hauzenberga-Šturma FBR 19, 214).

Lithuanian: kapóti (kapója, kapójo) = hakata (mäsäksi), halkoa, otella

Etymology: ’hacken = hakata, spalten = halkaista, lohkoa, (zer)schlagen = lyödä kappaleiksi,hauen = hakata,tapella,prügeln = piiskata, Schnabel- hiebe versetzen = nokitella, niedermachen = alistaa, töten = tappaa’,

kapótis ’scharmützeln’ = otella,
kapõklė ’Hackbrett = koverruspölkky, Axt zum Aushöhlen einer Mulde, eines Troges’ = kuokkakirves ruuhen kovertamiseksi,
kapõklis ’Schlichtbeil’ = piilukirves (hirsien veistämiseen), ”tasokirves”
kapõtė ’Hackbrett’ = koverruspölkky (Skardžius ŽD 352),
kaplỹs (kãplis) = kaplễ ’Haue = kuokka, Spitzhacke = hakku, Karst = kuokka, Schlichtbeil = piilukirves’ und ’stumpfe Axt = lyhyt kirves, stumpfes Beil = lyhyt(teräinen) piilu, Schneidezahn = laikkaukärki, Dummkopf = pölkkypää, Tölpel = typerys’,
kapõčius = kaplễ
kap(š)nóti, kapsė’ti ’langsam picken’ = nokkia,
kapõjė ’Zeit des Holzspaltens’, kapõnė (s.s.v.),
kopìkai ’Spechte’ (eig. ’Hacker’) = tikka,

lett. kapāt ’hacken = hakata, (klein) hauen = kuokkia, schlagen = lyödä, stampfen = tampata, zernagen = hajottaa, fressen = hyödä, hotkia (eläin. eläimellisesti)’,
kapeklis ’Hackeisen’ = tarttumarauta,
kaplis ’Hacke, Hohlaxt’ = hakku, putkikirves
kapēt ’mit dem kaplis (den Boden) auflockern, scharren, umwenden’ = naarata,
kaplēt, -īt ’mit der Hacke die Erde um die Kartoffelstaude ziehen, hacken’ = perunakuokka,
izkapts, –pte (= ”poislyönti”) ’Sense’ = viikate

(daraus finn. viikate, Gdf. *vikapteš, Nieminen LPosn. 5,79 ff.),  (”Viikate” lienee ollut kuuriksi ”vikaptes”, ”kaikenleikkaava”, ”poisleikkaava”, mutta tuo vi- tuossa merkityksessä ”pois” on slaavia, ilmeisesti puolaa; tai sitten se on ”kaikenleikkaava”.).

lit. kàpti (kàpia, kàpė) (1. kapiù) ’hauen = kuokkia, hakata, tapella, fällen’,

kàpti (kãmpa, kápo) (1. kampù, kapaũ) ’zerschlagen werden = hajota, erota (geom.: kãmpas = kulma), müde werden = väsyä’

(cf. zur Bed. griech. kòptein ’sehlagen, stossen = törmätä’ und ’ermüden = väsyä’,
kòpoj ’Schlag = isku’ und ’Ermüdung = väsymys, Ermattung = uupumus, Entkräftung = voimattomuus’

Kommentti: Tämän lähteen ”kreikka-etymologiat” ovat samaa sarjaa kuin Koivulehdon ”vanhat kermaanietymologiat”: kreikan ”-o-” EI MUUTU baltin –am-:ksi lainattaessa, ei sitten ei niin millään… Päinvas- toin kyllä voi tapahtua, mutta siitäkään tuskin on kyse, niin tiiviissä vuorovaikutuksessa kuin preussilaiset galindit/skalvit ja kreikkalaiset aika ajoin olivatkin, koska baltit toimittivat antiikin kreikkalaisten himoitsemaa meripihkaa);

preuss. enkopts ’begraben’ = haudattu, upotettu, ympätty,

warnaycopo Voc. 755, ’Warkringel’ (mhd. warchrengil = ”murhaajaen- keli” = ’Würger’ =), eig. ’Krähenpicker’ =  ”varispistäjä”, ”pistäjävaris”  isolepinkäinen,
(1. Gl. preuss. warnis ’Rabe’ = korppi, warne ’Krähe’ = varis, s.s.v. vaȓnas),

” WARNEKAPPA (paikannimi, on myös ”varisdyyni”) [Warnaycopo E 755] medšarkė
Lithuanian: , tai ”dyynivaris” mãčarkė,

Etymology: mẽčerkė = *mečarkė aus mẽdšarkė (”metsäharakka”) ’Bergelster (”vuoriharakka”), Lanius excubitor’. Dem Wort liegt lit. mẽdis (mẽdžias, metsä) ’Baum’ und šárka ’Elster’ zugrunde 4 (s.s.v.v.).  ”

Kiinnostus elukkaa kohtaan johtui tämän ”noitalinnun” tavasta seiväs- tää saaliinsa orapihlajanpiikkeihin (kuva). Orapihlajaa istuttamalla sen saattoi saada pihaan pesimään hiiriä ja myyriä pyydystämään, kun kattohaikaraa houkuteltiin esimerkiksi sopivilla pesänalustoilla pitämään isommat tuhoeläimet kurissa.

Otetaan samaan putkeen preussin kāpt-sanat:

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Lie.pdf

KAPS [wosgows-cappis DK] kalva = kallio(kumpu), kapas = hautakumpu
KAPTUN (kappa, kappā) [enkopts 43 + kapti MK] kapoti (snapu), lesti = kiivetä
KAPTUN (kappa, kappā) [enkopts 43 + kapti VM] kasti = kaivaa, kapoti
KAPURNA [Caporne ON VM] kalva, pilkapis = (linna)valli(hauta), kapinës = hautausmaa

abg. kopati ’graben’ = haudata,
poln. kopac’ etc. dass., kopac’, kopnąc’ auch ’schlagen = lyödä, treten = astua, tarttua aseisiin, stossen = törmätä’,

npers. kāfaþ, kāvaþ ’wird gegraben, gespalten’ = haudataan, halkaistaan,

griech. skōptein ’graben, hacken’ = haudata, hakata (s- tulee kanta-IE:sta asti…)
(s)kōpetoj ’Graben’ = hautaus, hautajaiset

alban. kep ’behauene Steine’ = jauhettu kivi,

lat. scapula ’Schulterblatt’ = lapaluu, etc.
Über lit. kãpas ’Grabhügel’ s.s.v.

(Sanalla ”kopóti” on ”Protoidoeuroopalaisten juurten luettelossa” väärä selitys:

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_…

” *skap- = tool = työkalu

” Russ. щепа (ščepa) = lastu, sälö, liuske, Lith. kapoti, Ltv. kaplis, Gm. skaft/, Gk. σκεπάρνιον  (skeparnion) = pilari, pilarinjalus = pilarin alla oleva leveä litteä kivi,
Lat. capus, Pers. /kāfad, Alb. kep, Old Prussian warnaycopo (tämäkin ihan muuta …kuten jo näimme), ON skapt, OCS kopajǫ ”

”*Skap-” (*skāp-, josta tulee noista korkeintaan muinaisnorjan ”skapt”, jos sekään, sillä kuurin sana on ollut ”*skampti”) on  ensinnäkin  kantabalttia/ muinaisliettuaa ja sielläkin johdos kantabalt(oslaav)in vartalosta ”*skemb-”, josta tulee myös tuo venäjän sana ja latvian sana šķemba = (kivinen) nuolenkärki, irroke.

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1243118.html#p1243118

Tämä etymologia osoittaa, että kantabaltin juuressa ”*kemp-” voi olla kyse paitsi mekaanisesta myös mikrobiologisesta ’tarttumisesta’ (joskin VOI olla kyse edellisestäkin:

” Lithuanian: kémpė = kääpä

Etymology: ’Baumschwamm-,Bade-,Wasserschwamm, Feuerschwamm, Zunder’, auch kémpinė. Vgl. kémpa (ostlit. kímpa), sukémpejęs ’dürr, mager’, kẽmpti, ostlit.

kĩmpti (-pstù, -paũ) ’schwammig werden = sienettyä (puu), erstarren, (vor Kälte) steif werden = kangistua, kohmettua´,

identisch mit lett. piepe ’Schimmel = home, Kahm, Gewächs an Bäumen als Moos = puunkuorisammal. -jäkälä, (Holz)schwamm’ = puusieni, dessen ”ie” aus tautosyllabischen ”em” entstanden ist.

Es ist fraglich, ob die lit. oder die lett. Form den urspr. Zustand repräsentieren.

Sollte das lett. Wort das ältere sein, so läge im Lit. Dissimilation von p- p zu k- p vor. Im umgekehrten Falle würde im Lett. Assimilation von k- p zu p- p Platz gegriffen haben.

Geht man von lit. kémpė aus, so kann, wie Būga meint, Verw. mit poln. czępiec’ ’hucken’ = panna heinä seipäälle, istua kotona (liikaa, ”kuin kääpä seinässä” puolalaisten mukaan) vorliegen

(s. über dieses Wort Brückner KZ 48, 223 ff. mit unwahrscheinlicher Etymologie, Wb. 78 und über sein Verhältnis zu czupiec’ zuletzt Sławski SlOcc. 18, 262. 275).
Sollte lett. piepe das Ältere sein, so könnte man die Wörter an lett. pīt, lit. pìnti ’flechten’ = punoa, palmikoida, anknüpfen, wozu Endzelin an dtsch. Flechte erinnert.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Taulak%C3%A4%C3%A4p%C3%A4
http://fi.wikipedia.org/wiki/Umpim%C3%A4hk%C3%A4

(Tuo jälkimmäinen, latvia-etymologia tarkoittaa, että kääpäsienestä (rihmastoineen, joka tekee myös koivun puuaineksesta hitaasti kytevää ns. valkolahoa,joka sekin kuivana kelpaa rutikuivana taulaksi,eikä pelk- kä sienen sisäinen rihmasto), sekä jäkälistä sanaa, joka tarkoittaa myös ”punosta” ja ”palmikkoa”, jollaisia sellaisia sieni- ja levärihmoista jäkälät tunnetusti todella ovatkin. Se tarkoittaa, että metsäläiset olisivat tien- neet tuon ominaisuuden, katsoaessaan talvella esimerkiksi, että mihin mitkäkin jäkälät kelpaavat, mikä olisi edellyttänyt jonkinlainen vahvan suurennus”lasin” käyttöä, joka ei tietenkään voinut olla lasia, vaan mahdollisesti jäätä. Tietysti poronjäkälät ja taulakäävät olivat talvessa selviämisen perustärkeitä hyötykasveja. Ettei se aivan mahdotonta ole. Jäämies Ötsilläkin oli mukanaan pussillinen taulakääpää. Jos ”latviateo- ria” pitää paikkansa, niin joukkoon kuuluu myös lahoamista tarkoittava verbi pū’ti, (pūvù(pųvù, pūnù, pū’stu), pùvo) (lt.)= lahota, homehtua, rappeutua, laiskotella, pūt (pūstu, puvu) (lv.), pûtun (pauja, puwwa) (pr.).

Ilmiölle on kuitenkin vielä eräs selitys, johon palataan, jonka takia liettuan ”kempė” (ja suomen ”kääpä”) vain näyttävät olevan keskinäisiä lainoja latvian ”piepe”:n kanssa: niillä on toisenlainen, kantakieliyhteys.

PS: Hesariinkin on keskustelu suomen kuurilaislainoista ehtinyt:

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=kimpsti

23.1.2011 Sunnuntai, Sisko&Torsti:

” Rakkaat ystävät! Viimeksi mietimme, mitä tarkoittavat kimpsut ja kampsut. Tavaroitahan ne, mutta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk- sen sanakirjat eivät kertoneet sitä, minkä Risto Koivula on nyt saattanut tietoisuuteemme:”Myös norjassa esiintyy ilmaus kimpsor og kampsor samassa merkityksessä kuin suomessa”, hän kertoo.  ’Lastata laiva’ haloilla on kuuriksi ’kampstum laigun malkamis’, mutta jos käytetään ilmausta ’lastata halot laivaan’, niin verbi onkin ’kimpstum (malkans laigump)’. Liettualaisen malka (vaikka silmässä) on klapi, mutta kuurilaisen malka on halko (syntisempiä).

”Sisko” ei pelkää joutua sahalle töihin…

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tunnustuksellinen-irrationalismi-ja-antirationalismi

• Kirjoittanut Spammiro Botti (19. heinäkuu 2013, 13:00)

”Rationaalisuus (tuomittavaa) ”miesten tiedettä ” ”…

Saara Huttunen, VAS: ” Naisellisuudessa ei ole mitään vikaa

Vuosisadat MASKULIINISET ominaisuudet kuten vahvuus, itsepäisyys, tunnekylmyys ja RATIONAALISUUS on nähty yhteiskunnassa hyvinä ominaisuuksina. Ne on niitä sellaisia ominaisuuksia, joilla tehdään politiikkaa, johdetaan valtiota ja yrityksiä. … ”

Naisellisuudessahan ei todellakaan ole mitään vikaa.

MUTTA (HALONPERKELISTISESSÄ!) IRRATIONALISMISSA JA ANTIRATIONALIMISSA ON!

Nimenomaan YLIOPISTOT ja TIEDE EIVÄT TARVITSE IRRATIONALISMIA eivätkä ANTIRATIONALISMIA, jotka ovat JÄRJEN saati sitten TOTUUDEN (jota rationaalisuuskaan ei suinkaan TAKAA, mutta SEN PUUTTUMINEN SEN TAKUUVARMASTI HÄVITTÄÄ!) VASTUSTAMISTA!

http://saarahuttunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145006-naisellisuudessa-ei-ole-mitaan-vikaa

Naisellisuudessa ei ole mitään vikaa

18.7.2013 19:13 Saara Huttunen

Vuosisadat maskuliiniset ominaisuudet kuten vahvuus, itsepäisyys, tunnekylmyys ja rationaalisuus on nähty yhteiskunnassa hyvinä ominaisuuksina. Ne on niitä sellaisia ominaisuuksia, joilla tehdään politiikkaa, johdetaan valtiota ja yrityksiä. Feminiinisillä ominaisuuksilla kuten emotionaalisuudella ja hoivavietillä hoidetaan kotia ja lapsia, mutta niille ei ole sijaa yhteiskunnassa. Yritysmaailmassakin naisen on luovuttava vähintään osasta feminiinisyydestään voidakseen edetä johtajatasolle. Margaret Thatcherkin eteni poliittisella urallaan otettuaan neuvosta vaarin madaltaa puheääntään.

Mutta hetkinen, emme elä enää 80-lukua. Onko yhteiskunta ja yritysmaailma muuttunut feminiisyysmyönteisemmäksi? Ainakaan naisten ei tarvitse enää valita joko uraa tai vanhemmuutta vanhempainvapaajärjestelmän ansiota. Myös koti-isien määrä on lisääntynyt viimevuosikymmeninä radikaalisti. Sanoisin, että tästä on osittain kiittäminen feminismiä.

Feminismi minulle merkitsee ennen kaikkea sitä, että jokainen voi olla juuri sellainen henkilö millainen kokee olevansa. Sukupuolesta riippumatta voi osoittaa sekä maskuliinisia, että feminiinisiä ominaisuuksia haluamassaan suhteessa. Emme yritä sanoa millainen naisen pitäisi olla, ja millainen miehen pitäisi olla, vaan jokainen saa itse vapaasti toteuttaa sukupuolisuuttaan itselleen luontaisella tavalla. Joillekin se tarkoittaa poikatyttönä olemista, joillekin metroseksuaalisuutta, joillekin vapautta olla haluamansa naisellinen nainen.

Itse olen aina ollut naisellinen nainen. Tykkään hienoista vaatteista, asusteista, meikeistä ja hiustenlaitosta, enkä juuri ymmärrä elektroniikasta, mekaniikasta ja tekniikasta. Matikka on heikoin kouluaineeni ja äidinkieli ja taideaineet vahvimpani. Olen onnellisessa asemassa missä vanhempani ovat tukeneet kiinnostustani filosofiaan, tieteisiin, eettiseen keskusteluun ja ylipäätään syvälliseen ajatteluun. Olen ymmärtänyt, että minun ei tarvitse piilotella naisellisuuttani tullakseni otetuksi vakavasti ja ansaitakseni oikeudenmukaisen kohtelun. Takana ovat myös ne ajat, että vakavasti otettavan feministin piti ajaa siilitukka ja pukeutua maihareihin. Myös feministiyhteisö juhlistaa kanssani naisellisuutta. Eikä sen juhlistaminen edes tee maskuliinisuudesta yhtään vähemmän arvokasta.  

ANTI- JA IRRATIONALISMILLE ON YHTEISKUNNAN IHAN ERI ORGANISAATIOT, ylitse kaikkien muiden KIRKKO!!!!!

http://en.wikipedia.org/wiki/Genevieve_Lloyd

” Järki on miesten juttu

Tasa-arvo toteutui, kun naiset luopuivat naiseudestaan

Julkaistu: 21.6.2000 lehdessä osastolla Kulttuuri

Helsingin Sanomat ”

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1145999.html#p1145999

Linkkini ”TIETEEN” palstalle on hapantunut, joten pistetään se viesti tähän::

Re: Epäloogisuus ja sukupuoli

Neonomide

Aiheesta on kirjoitettu myös legendaarinen länsimaisen filosofian kritiikki, Genevieve Lloydin Miehinen järki:

http://en.wikipedia.org/wiki/Genevieve_Lloyd

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/J%C3% … SI1KU03gb0

” Järki on miesten juttu

Tasa-arvo toteutui, kun naiset luopuivat naiseudestaan

Julkaistu: 21.6.2000 lehdessä osastolla Kulttuuri

Helsingin Sanomat ”

Arkkis

Katson aiheelliseksi (jo naisten ystävänäkin) heti ilmaista periaatteellisen kiel- teisen kantani otsikon väitteeseen, ennen kuin olen vilkaissutkaan itse juttua, saati kirjaa (jota en edes aio vilkaista)!

Ainakaan määritelmällisesti ’järjen’ (ven. razum, s. Vernunft, e. reason, eri kuin esim. eri kuin ’ymmärrys’ = ponimanie, Verstand, understanding tai ’viisaus’, sillä ’järki’ on uuden tiedon luontia:jos ei sitä yhtään osaa,ei ymmärrä kunnalla vanhaakaan tietoa…) käsitteessä.

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku … iID=149416

” JÄRKI (razum)

– ajattelun muoto (forma mysljenija),joka antaa ihmiselle mahdollisuuden työs- tää (pere-rabotatj) tieteellisessä mielessä annettuja tarkasteluja (sozer-tsanie) ja mielikuvia (predstavljenie), t.s. kaikinpuolisesti uudelleentuottaa tiedollisesti (vosproizvesti) sisäisten yhteyksien (svjazj) järjestelmä, joka tuottaa (porozhdatj) annetun kokonai-suuden, paljastaa (raskrytj) tämän (kohteen) olemus (sushtshnostj). ”

’Järjen’ tämänhetkisessä tieteellisessä määritelmässä EI NÄY SUKUPUOL- TA (eikä sitä tule näkymään tulevaisuudessakaan!), mutta sen sijaan siellä kyllä näkyy, olemuksellisena, (yllätys, yllätys!) ’TIEDE’!

Niin kauan kuin emme ole erikseen määritelleet käsitettä ’tiede’, tämä jättää tietysti puhtaasti muodollisloogiselta kannalta auki sellaisen ”mahdollisuuden”, että muka OLISI OLEMASSA KOKONAAN ERIKSEEN ”MIESTEN TIEDE” JA ”NAISTEN TIEDE”!

Juuri tätä monet ajavatkin takaa: jos on periaatteellisesti ja ikuisesti ”kaksi eri tie- dettä”, se tarkoittaa, että KUMPIKAAN EI VOISI OLLA OBJEKTIIVISEN TODELLI-SUUDEN PAIKKANSAPITÄVÄÄ HEIJASTUSTA,eli koostua tosista asettamuksista EDES KEHITYKSEN PÄÄMÄÄRÄNÄ!

Tuolloin ’tiede’ (tieteenala) ei ylipäätään voisi olla ”tutkimuskohteseen liittyvien tosien teorioiden järjestelmä”, vaan jotakin muuta!

MITÄ se sitten olisi, sitä pitää kysyä ”naisten tieteen” kannattajilta… esimerkiksi ”Neolta”!

’Järkeä’ syntyy kyllä aina ’ymmärryksen’ ohella työprosesseista, jotka pakottavat hahmottamaan kohteiden objektiiviset sisäiset lainalaisuudet, mutta nykyään ’järki’ vaatii sellaisen kokemuksen teoreettista, tieteellistä, yleistämistä.

Tämä tarkoittaa yhteiskunnassa (kuten myös Halon-Suomessa… <:C ), että JOS EI OLE TIEDETTÄ, EI OLE LOPULTAKAAN MYÖSKÄÄN (YKSILÖLLISTÄ) JÄRKEÄ!

Kun puhutaan ”loogisuudesta ja epäloogisuudesta” joko yhteydessä joidenkuiden mahdolliseen taipuvaisuuteen sellaiseen tai ei, ei voida sivuuttaa ’rationallisuuden’ käsitettä, joka on TIEDOLLISEN ASETTAMUKSEN OMINAISUUS ja merkiksee sen ”loogista vastaavuutta (jonkin) MAAILMANKUVAN” kanssa. Yleensä siltä maailmankuvaltakin edelleen edellytetään yhtäpitävyyttä ”todistetun” tieteellisen tiedon kanssa (~ ”naturalimia”). Muuten puhutaan helposti irrationaaliosesta maailmankuvasta (~ideologiasta) jonka kanssa yhtensopivuus ei ole ’rationaalisuutta’.

post1120190.html?hilit=rationaalisuus#p1120190

tuomol :Jos oletetaan, että sinun ei-ateismisi on pohjaltaan kristillistä (ei islamilaista, ei hindulaista, ei juutalaista etc.) laatua, niin tarkoittanet, että tällaisen tieteen tulisi pohjautua raamattuun.

mensaani: Lukemalla kirjoituksiani huomaa kyllä, että tieteen ei tule perustua mihinkään ideologiaan; ainoastaan älyyn.

Arkkis: Ei tiede ideologialle PERUSTUKAAN, vaan viime kädessä empiiriselle näytölle.

’Äly’ on aika pitkälle samaa kuin ajattelun RATIONAALISUUS, ja ’rationaalisuus’ taas merkitsee ”loogista vastaavuutta vallitsevan tieteellisen maailmankuvan kanssa”.

’Rationaalisuus’ on HEIKOMPI määre teorialle kuin sen TOTUUS (toteus), sillä jälkimmäinen tarkoittaa VASTAAVUUTTA ITSE TODELLISUUDEN KANSSA, mutta edellinen vain vastaavuutta ”vanhan tiedon” kanssa!

Se, mitä käytännössä tuolla ohjelmajulistuksellasi vaadit, on EMPIRIAN LAK- KAUTTAMINEN TIETEEN KRITEERINÄ, ja sen korvaamista jollakin esimerkiksi sinun sanelemallasi ideologialla!

’Ideologia’ tarkoittaa TIETOA JOHON USKOTAAN, vaikka sitä ei ehdottomasti olekaan todistettu ainakaan vielä empiirisesti, esimerkiksi juuri sen takia että se on vallitsevan (joiltakin osin ideologisen) TIETEELLISEN MAAILMANKUVAN KANSSA, vallitsevan ideologian kanssa. Kulloinenkin ’äly’ ON SIIS IDEOLOGINEN KÄSITE, joten vaatimuksesi on älytön: ”Tiede ei saa perustua A:lle, vaan sen pitää perustua A:lle!”

Tajunta (symbolirakenteisesti ehdollistunut kokemus) muodostaa jo pelkästään ajatteluteknistäkin syistä kokonaisuuden, ”maailmankatsomuksen”, jossa mitä tahansa tietoa voidaan rinnastaa mihin tahansa muuhun tietoon. Objektiivista todellisuutta ajatellen noista yhteyksistä on pelkästään tiedollisia aasinsiltoja, ja ne poikkeavat jyrkästi eri kulttuureissa mm. perinteisistä uskonnoista riippuen, ja myös eri yksilöillä.

Tästä johtuen IDEOLOGIOITA EI VOIDA VÄLTTÄÄ, ainoa mitä asiassa tieteen hyväksi voi tehdä, on tehdä tieteellisiksi miten kuten tunnustetuista ideologioista entistä tieteellisempiä.

(Ideologat voivat olla vaikkapa ”mies- ja naissellaisia”,

MUTTA ITSE TIEDE EI!)

Arkkis:

(Ja siitä taas nti Lloyd on taatusti eri mieltä…)

Puhtaasti filsofiselta kannalta ’järki’ näyttäytyy hieman toisin kuin psykologiassa, nimittäin dialektisena ja induktiivisena sisällöllisenä ”päättelynä” SUHTEESSA DEDUKTIIVISEEN FORMAALISEEN PÄÄTTELYYN (joka EI siis varsinaisesti edellytä ”järkeä” EIKÄ TIETOISUUTTA ja sitä voi erittäin menestyksellisesti matkia tietokonekin).

http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/095/589.htm

” Посредством разума мышление синтезирует результаты познания, создаёт новые идеи, выходящие за пределы сложившихся систем знания. ”

” Järjen avulla ajattelu syntesoi tiedostuksen tuloksia, luo uusia ideoita, jotka ylittävät jo vakiintuneen ajattelun rajat. ”

”Vakiintuneen ajattelun rajat” tarkoittaa erityisesti juuri ideologioiden rajoja.

Ilmiö, prosessi nimeltä ’ymmärrys’ (’äly’ ven. ”um”) toimii pitkälle niiden raameissa deduktiivisesti, MUTTA JÄRJEN TEHTÄVÄ ON YLITTÄÄ NE.

Arkkis:

Monilla ihmisillä on vaikeuksia puhtaasti deduktiivisen formaalisenkin päättelyn kanssa, varsinkin jos sittä hassista on tullut oikein enemmäkin käryyteltyä tai tai muuten vaan on psyykkisiä ongemia.

Ja niitä on myös johtavilla naisilla. <:C

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/demokratiaa-kiinaan-t40800.html?start=5

Filosofi ja aatehistorioitsija Genevieve Lloyd kyseenalaistaa sukupuol- ten tasa-arvon toteutumisen. Vaikka naiset ovat nousseet miesten rinnalle yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi, Lloyd väittää, että he ovat saavuttaneet asemansa vain luopumalla naiseudestaan.

Omasta puolestani epäilen,ettei esimerkiksi Hautahourulallalla ja Halonperkeleellä ole sellaista sanan varsinaisessa merkityksessä koskaan ollutkaan. Mutta se on tietysti vain minun perstuntumaepäilykseni… (Sen sijaan tällaista ei voi epäilläkään esimerkiksi valtioneuvos Riitta Uosukaisesta, vaikka hänkin on johtava nainen…  )

Filosofian historian valossa Lloyd esittää teoksessaan ”Miehinen järki” , että nainen ja naiseus on jo lähtökohtaisesti suljettu pois ajattelun sfääristä, sillä itse järjen käsitteellä on syvä kytkentä miehisyyteen.

Me miehet voisimme tietysti tuosta kirjan nimestä suorastaan vaikka kumartaa kiitollisuudesta….

Eli hän kiistää tieteellisen tiedon objektiivisuuden ”koska se on miehistä”.

Ja sehän suostaan VAATII lanseeraamaan sen rinnalle ”yhtä vääristyneen” ”naisten tieteen”….

Se, mitä tuosta kuitenkin jää todella käteen, on yritys tuhota objektiivinen tiede, ihan sama virsi kuin uskovaisillakin, esimerkiksi tuossa yllä siteeraamassani ”Mensaanin” trikissä kääntää ”äly” ja ”tiede” ilmiöinä nurin päin, ja siten tuhota molemmat UHKAAMASTA USKONTOA!

Lloyd lähtee liikkeelle antiikin luonnonfilosofeista ja etenee Rousseaun, Kantin ja Hegelin kautta Sartreen ja Simone de Beauvoiriin. Hän toteaa, että filosofit ovat antiikista asti erottaneet järjen materiasta ja samastaneet järjen miehisyyteen ja materian naiseuteen.

Aivan noin asia ei ole: filosofit ovat eri tavoin pyrkineet erottamaan ’järjen’ ”kaikesta sukupuolisuudesta”, MYÖS ”MIESPUOLISESTA”, ja ylipäätään aistimellis-konkreettisesta toiminnasta.

On helvetin paljon pahempi virhe erottaa ’järki’ ilmiönä esimerkiksi esineellisestä työnteosta kuin erottaa se sukupuolisuudesta!

Tuossa Entsiklopedijan linkissä on ytimekkäästi sanottu, mitä kukin ”perusfilosofi”, koulukunnan oppi-isä, on ollut asiasta mieltä.

Nämä symbolit eivät ole Lloydin mukaan pelkkiä runollisia koristeita, vaan rajaavat ja määrittävät järjen ja materian käsitteiden sisältöä ja toisinpäin: miehen ja naisen käsitteet saavat merkityksensä järjen ja materian käsitteiden välityksellä.

Korkeintaan joissakin uskonnoissa!

Ja silloin taas pahin virhe on ”samaistaa järki ja uskonto” (mikä on jo täysin totaalinen elämänvale, jota eivät suinkaan tee useimmat uskovaisetkaan!)!

Tästä seuraa, että naiseudella ei ole asiaa tiedon temppeliin, koska se merkit- sisi tiedon ja järjen vajoamista materiaan, sen kaaokseen ja pimeyteen.

Tietoon pyrkivä subjekti on aina mies, jonka on ylitettävä naisellinen materia ja hallittava sitä ylhäältä järjestä käsin. Nainen voi olla tiedon ja hallinnan objekti mutta ei sen subjekti.

Lähetetty

Tiedettä syytetään nyt uskonnon rikoksista.

Ja rikokselle annetaan nimeksi ”mies”…

Ja samalla nti Gene-veivi väittää, että ”nainen ei ole nainen ollenkaan, jos se ei voi koko ajan sekoittaa joka asiaan seksiä”!

Mitenkähän on naiset, olisiko noin….

Nämä kytkennät on Lloydin mukaan kaiverrettu niin syvälle ajattelun traditioon, että jopa feminismin uranuurtaja Simone de Beauvoir on jäänyt niiden vangiksi. Beauvoir kehitti naisemansipatorista teoriaansa miehisessä ympäristössä ja muotoili sen peruskäsitteet ”transendenssin” ja ”immanenssin” työtoverinsa Sartren vaikutuksen alaisena.

Beauvoirin mukaan nainen elää sorrettuna immanenssin otteessa, materiaan ja kotiin kahlehdittuna. Transendenssi merkitsee ruumiin rajoitusten ylittämistä, lisääntymiseen sidotun naisruumiin ikeestä vapautumista ja samastumista puhtaaseen tietoisuuteen.

Näin myös Beauvoir toistaa vuosisataista järki-ruumis-jakoa ja sallii naiselle vapauden ja itsenäisyyden ainoastaan naisruumiin mitätöimisen kovalla hinnalla.

Eräät naistutkijat ovat yrittäneet purkaa asetelman arvottamalla naisen ruumiin uudelleen: positiivisesti. Tämä ei tyydytä Lloydia, koska perusjako pysyy koskemattomana.

Viisainta olisi luoda uusi järjen käsite, joka olisi aidosti puolueeton ja avoin sekä miehille että naisille.

Sellainen on. Olen siteerannut sitä yllä Sovejtskaja entsiklopedijasta.

Siihen ei ympätä kumpaakaan ”seksiä”.

Objektiivinen todellisuus, MATERIA ITSE, EI OLE SUKUPUOLISESTI JAKAU- TUNUT (muualla kuin antiikin mytologioissa!) JOTEN TIETEELLISEN TIEDON SEN OBJEK-TIIVISENA HEIJASTUKSENA EI MYÖSKÄÄN PIDÄ OLLA SITÄ!

Onko filosofian historia kuitenkaan niin miehistä kuin Lloyd väittää?

Lloyd poimii filosofit kirjaansa kovin valikoivasti eikä huomaa, että 1800- ja erityisesti 1900-luvun filosofit ovat jo alkaneet horjuttaa järjen ja miehisyyden liittoa. Marx, Nietzsche, Wittgenstein, Husserl, Heidegger, Merleau-Ponty ja monet muut ovat eri tavoin huomanneet, että tieto ei leiju materiaalisen maailman yläpuolella vaan on sidoksissa tunteisiin, ruumiiseen ja koko siihen sosiaaliseen kenttään, jossa tiedettä tehdään.

Esimerkiksi Wittgensteinin ”elämänmuodot”, Husserlin ”elämismaailma” ja Heideggerin ”väline- ja työkalumaailma” viittaavat siihen, että kieli, käsitteet ja järki eivät putoa taivaasta vaan ovat kotoisin tekemisen todellisuudesta.

Marx kytkee totuuden perimmäisen historiallisen kriteerin KÄYTÄNTÖÖN, tuotannolliseen työtoimintaan ja sitä kautta materiaan tieteensisäisen kuten eksperimentaalisen (s. experimentelles, EI -ales!) empirian lisäksi.

Marx ei kytke sitä mihinkään ”ruumiiseen”, kuten joku asiaa tuntematon saattaa tuosta Marxin tiedekäsityksen väärinymmärtää…

Myös Beauvoirin näkemyksiä on viime aikoina punnittu uudelleen. Suomessa erityisesti Sara Heinämaan tekemän tutkimuksen myötä on esitetty, ettei Beauvoir ehkä olekaan niin miehinen kuin on ajateltu.

Jessus, ”feministitieteen” perustanlaskijakin ”miehinen”, feministinen vallankumous näyttää syövän paitsi lapsensa myös vanhempansa….

Ja tuollaisesta paapatuksesta esimerkiksi ”Beauvoirin miehisyydestä” on siis maksettu samalla kun objektiivisia keskeisiäkin tieteenaloja kuten allekirjoittaneenkin edustama on kuristettu suorastaan hengiltä (toki syytä on ollut alan sisälläkin…)!

Kyseessä on muuten yksi vaikutusvaltaisimmista naisen kirjoittamista filosofi- sista teoksista koskaan. Yleissivistystä aivan mielestäni siinä missä Platonin Valtio.

Arkkis: Kyseisellä aivopierulla ei ole tieteellistä merkitystä ainakaan folosofian kehitykselle.

Tai voi sillä olla sille sosiaalisesti ja poliittisesti huomattavakin negatiinen merkitys, Suomessa.

Kävin Vapriikin näyttelyssä eilen. Miekat eivät olleet kuuilaista tyyppiä, mutta ei niitä kyllä Tursianotkosta ollut löydettykään. Kuurilaistyyppinen esine oli viikate.

Seuraavat ovat siis saman ajanjakson kuurilaisilta kaivauksilta Itämeren ja sen itärannalle laskevien jokien varrelta.

http://www.lnm.lt/piliakalniai-ir-gyvenvietes/

Piliakalniai ir gyvenvietės

(Linnavuoria ja asuinpaikkoja)

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blog/show?id=2119722%3ABlogPost%3A1028507

”Viikinkiajan” kuurilaisten ”dzauna” löydetty Pirkkalasta?

https://www.aamulehti.fi/juttuarkisto/?cid=1194813348854

Pirkkalasta löytyi merkkejä Suomen vanhimmasta rakennuksesta, jossa oli kiuas

• Kirjoittanut Spammiro Botti (14. toukokuu 2013, 20:30)

Kuurilaisuuteen saattaisi viitata kolme seikkaa:

1) paikannimet, mm. Tampere = laiva(nveto)vinssi, Turtias = rikas, ajan- kohta (viikingit pelkäsivät kuurilaisia, joilla oli paremmat aseet ja yleen- sä paremmat välit sisämaan väestöön Itämeren itärannalla, kun viikin- git eivät yleensä uskaltautuneet syvälle sisämaahan, vaan majailivat suojaisissa lahdissa, josta saivat nimensäkin, joka tarkoittaa ”lahdessa olijaa”),

2) kiuas ja

3) puulattia (vieläpä samassa rakennuksessa), varsinkin jos se oli tervattu.

Kuurilaisten asumus oli ajalle poikkeuksellinen: se oli melko suurikokoi- nen ja korkea harjakattoinen savupirtti jossa oli kiuas. Se oli sekä asuin- paikka että ennen kaikkea vaatteiden ja kalanpyydysten huoltamispaik- ka sekä saaliinkin kuivaamis ja savustamispaikka. Yksi nurkka oli usein eristetty väliseinillä ja -katolla, ja lattialla, asuintilaksi, jossa saattoi olla myös ikkuna. Puulattian suosiminen oli perua rakentamisesta vetisille ja tulvien vaivaamille maille, suoranaista veteenrakentamistakin harrastettiin mm. seelien ja virolaisten keskuudessa. Kuurilaiset olivat luultavasti seeliläisten ja liiviläisten jälkeläisiä, kieli oli balttikielistä suomalaisvaikutteisin. Niiden parempien, joskin arkelogisesti pronssisia huonommin säilyvien aseiden nykyinen perillinen (muulla alalla) on kuurilaisten kehittämä viikate (*vīkaptēš = kaikenleikkaava).

[RJK: Tämä seelien jälkeläisyys ei ole varmaa, kielet ovat kuitenkin lähi- sukulaisia ja vasarakirveskielen ilmeisen suoria perillisiä kuten myös Volgalla Moskovan seudulla puhuttu volganbaltti goljadi (Eastern Galinindian).]

http://genwiki.genealogy.net/Die_Kuren

Name

Es gibt etliche Deutungen zum Namen dieses Volkes: von altindisch ab- geleitet ”mager, schwächlich”, von estnisch-finnisch ”link” im Sinne von ”links der Düna”, von zemaitisch ”Haken, Henkel”, von polnisch ”Hahn, Henkel”, von litauisch ”Nichtsnutz”, von litauisch ”strauchbewachsenes Land” und so weiter. Kunstmann ^[1] leitet sogar armenisch-kaukasisch ab: ”Volk des Kyros”. Die einleuchtendste Erklärung gibt Wolfgang P. Schmid ^[2], der sich intensiv mit der nehrungskurischen Sprache auseinandergesetzt hat und von ”kurs, krs” ableitet, eine Wurzel, die auch lateinisch ”currere” (laufen) und englisch ”to hurry” (sich beeilen) zugrunde liegt. Schmid verweist auf ”cursum expectare” (auf günstigen Wind warten), italienisch ”corsare” (Pirat), französisch ”courir, corsair” (beeilen, Seeräuber) und kommt letztlich zu dem Schluss (auch in Anbetracht der seeräuberischen Lebensweise dieses Volkes), dass der Eigenname der Kuren „beweglich, schnell zur See fahrend“ bedeute.

Lettisch heißen die Kuren Kursi und Kurši, nehrungskurisch Kursenieki und Kāpenieks (Dünenbewohner, Koperniker), russisch ”Korsb” und livländisch ”Kurali”.

Kurisches Haus, typischerweise ohne Schornstein, damit auch im Winter die Netze und Fische getrocknet werden konnten.

Nimitys tulee omakielisetä Dyynimaasta, *Kup(e)rzeme, vesistön sellainen puoli, jonne virtaukset ja tuulet kasaavat hienojakoista maa-ainesta, vastakohtanaan sellainen Soramaa, Särkkämaa, josta nuo luonnonilmiöt erottavat näitä ja pelkistävät karkeaa soraa ja hiekkaa: *Zwerge (*Zwergzeme).

Kuurista on vähän viime aikoina tehty Suomessa tutkimuksia. Tässä on kuitenkin yksi ilmeisen edustava Viron Tarttosta:

http://jeful.ut.ee/index.php/JEFUL/article/download/jeful.2014.5.1.09/47

CURONIAN LINGUISTIC ELEMENTS IN LIVONIAN

Lembit Vaba Saku

Nimitys ”dzauna” tarkoittaa kuiva(tt)amista ja kuiva(t)ustilaa:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaisten-dzauna-loydetty-pirkkalastahttp://www.tiede.fi/keskustelut/post1049630.html#p1049630

LT: ”džiauti…džiauna (džiauja)…džiovė” = ripustaa, asettaa kuivamaan (hautumaan, savustumaan jne.)

KR: *dzautum…*dzauna…*dzavei > (t)sauna

LV: žaut…žauju….žāvu = ripustaa kuivamaan (pyykkiä)

LT :”džiūti…džiūva…džiūvo = kuivaa, kuivata (kädet ym. ven. sohnut’), kuihtua, ”hiutua”  (sanak. antama).

KR: *dzutum…*dzuva…*dzuva > kuivate = *dzutis > sysi

LV: žut…žust…žuva = kuivaa, kuivata (sohnut’), kuihtua

LT džiovinti…džiovina…džiovino = kuivata, kuivailla (ven. suṥit’)

KR: *dzāvinti…*dzāvina…*dzāvina

LV: žāvēt…žāvē…žāvēja = kuivata (suṥit’), savustaa (kalaa tai lihaa)

Edelleen ässiä yksinkertaistamalla saadaan:

LT: sausas, sausa = kuiva

LV: sauss, sausa = kuiva

PR: saūss, sausā = kuiva

JT; KR: sausas, sausa = kuiva

JT: sausint…sausina…sausinoi = kuivata

LV: sausēt…sausē…sauseja = paistaa uunissa, hauduttaa

KR: *sausītum…*sausina…*sausina (?)

Luultavasti samaan kuuluu myös:

LT ṥauti…ṥauna…ṥovė = ampua, räjäyttää (ruudilla, ”sauhauttaa”)

LV: ṥaut…ṥauja…ṥāvu (fut. ṥauṥu) = ampua

JTV: shaut…shauna…shavei = ampua

PR: šaūtun…šaūja…šaūwa = ampua

”Lattia” tulee latomista tarkoittavasta verbistä sekä suomessa että balttikielissä (tal(a)s) suomeen balttisanasta tulee ”talo” todennäköisesti. Sekin on olun perin tarkoittanut lattiaa. Samasta juuresta on peräisin myös silta.

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=2376

Sana ”pirtti”, liettuan ”pirtis” = sauna, vihtominen, tarkoittaa nimenomaan ”vihtomishuonetta” eli suomalaisten perinteitä savusaunaa, jota saatteein käyttää myös savustukseen.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/nimi-tampere-merkitsee-k…

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/05/suomen-sanat-fraenkelin-…

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1420117.html#p1420117

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/it-meren-laivahauda…

Keskustelua:

K. Tuomari kommentoi_ 15. toukokuu 2013 21:33

Spammiro Botti kommentoi_ 18. toukokuu 2013 05:50

Spammiro Botti kommentoi_ 19. toukokuu 2013 05:50

Fraenkelin etymloginen: mahdollisesti asiaan liittyviä sanoaja:

Lithuanian: kiáugė = kuivattu heinäkasa
(= sama kuin preteeriti ”muinaisliettuan” verbistä ”*kiaugti…*kiaunga…kiauge” > ”džiauti…džiauna…džiovė” = asetella kuivamaan, savustumaan, hautumaan, tervatumaan saunaan, telineille, hautaan tai miiluun.
(RK: Tuo seuraanto ei pidä paikkaansa.Myöskään lähempänä oleva džiaugti ei tule täältä.)
Etymology: s.s.v. káugė = kuivattu heinäkasa,

Lithuanian: kiū’gis = kuiva heinäkasa s.s.v. káugė.

Lithuanian: kiugždė’ti s.s.v. kiáugždas.

Lithuanian: kiáugždas = kuivanut, kuivattu

Etymology: ’ausgefaulter Baum’ = pystyynkuivanut puu,
Pl. -aĩ ’taubes Korn’ kuivattu vilja,
kiaugždė’ti (’-ja, ’-jo) ’locker werden = löyhtyä, kuohkeutua (maa), trocken werden = kuivaa’,
abltd. mit k(i)ugždė’ti (’-ja, ’-jo) ’austrocknen = kuivaa, kuolla (kasvi), mager werden = laihtua, dahinsiechen’ kitua, riutua,
kiùgžti… kiuñgžda… kiugždo (1. p. kiungždù, kiugždaũ) dass.,
kiõ(g)žti…kioñgžda…kiogždo ’sich aufblähen = pullistella, locker werden = pöyhetä, möhentyä’

(s. Specht KZ 55, 9 ff. und s.v. kė’ža sowie s.v. kiõgžti).

Lithuanian: káugė = kuivattu heinäkasa,

Etymology: káugė, kū’gis, auch kiū’gis, kuogė, kuõdė ’grosser Haufen = suuri kasa, Heuschober’ = heinäsuova, olkiauma
kaugurỹs, –ė ’mit Sandgras bewachsener, kleiner, steiler Hügel’ = (hieta)heinäkumpu (dyyneillä, kumpu, joka jää korkealle, kun tuuli vie hiekan ruohottumattomilta alueilta, kuurismi)
lett. kaudze ’grosser, runder Heu- oder Kornschober = suuri pyöreä heinä-, tai viljasuova, Spitze = huippu, Haufe’ = (suuri) kasa, kaugurs ’Gipfel eines Hügels’ = kukkulan huippu,
kūĝis ’Heuhaufen’ = heinäsuova (dies aus lit. kū’ĝis),
preuss. kugis Voc. 426 ’Knauf am Schwertgriff’ = miekankahvan nuppi,
cf. aisl. haugr ’Hügel’, ahd., mhd. houc (Gen. houges) dass.,
aschwed. hugli, nhd. Hügel, bzw., wenn das baltische g auf unaspirierter Media beruht,
aisl. hokinn ’gekrümmt’, hūka, heykjask ’hocken’, westf. hūk ’Hügel’
Vgl. auch s.v. kaũkaras.

Lithuanian: kaũbras = kukkula, vuoristo (r-kuurismi)

Etymology: kaũbrė, kaubrė ’Hügel = kukkula, kumpare, Bodenerhebung = pohjakohoutuma, Bergkuppe’ = vuorenhuippu,
kaũburas, -ỹs dass. und ’Auswuchs = kasvannainen, pahka, paukura ( ltv. paugurs) Höcker = kyhmy, kyttyrä, Beule = kuhmu, ajos paise’,
lett. kauburs ’Hügel’ kumpu,
cf. ai. kubjá- ’buckelig, krumm’, as. hōp, ae. héap, ahd. houf ’Haufe’, daneben synonymes lit. kaupas etc. (s.s.v.).

Lithuanian: kaũkaras = kukkula, harju, dyyni, vuorijono (r-kuurismi)

Etymology: -a?, kaũkuras, –ė ’Anhöhe = (maasto)kohouma, Hügel = kukkula, Bergkuppel = kallio(kumpu)’,
kaũkas ’Beule = paukura, paukama, Geschwür, Vorrichtung, mit der das Fischnetz durch ein in Eis gehauenes Loch gezogen wird’ = laite jolla kalaverkko vedetään jäähän hakatun avannon läpi, auch ’Kobold = vuorenpeikko, Gnom = maahinen, menninkäinen, zwerghafter Mensch = kääpiökasvuinen ihminen’ (s.d.),
kaũkos ’Drüsen’ = rauhaset, (kita?)risat,
kukùriai, kukàrai ’oberer Teil des Rückens nebst Schultern’ = lavat,
kùkis ’Misthaken = lantatadikko’,
kukulỹs ’(Mehl)klo dem Rücken getragener Tragkorb’ = selkäkori,
lett. kauks ’Heinzelmännchen = kotitonttu, haltija’,
kukurs ’Buckel, Erd-, Lehmklumpen auf geeggtem Felde’, inletzterer Bed. gewöhnlich dafür kukursnis, –znis, kùkums ’Buckel = kyttyrä, ulkonema, nasta, Höcker = kyhmy, pahkura’,
kukt…kūku…kuku ’krumm werden = ulla köyryselkäiseksi, Katzenbuckel machen = köyristää selkää, hocken = kyyristyä’,
lit. ”kùkti…kuñka…kùko” ’sich bücken’ taipua alas, kyyristyä.
preuss. cawx ’Teufel’ = (pikku- ym.) piru Voc. 11 etc.,

russ. kukry ’Schulterblätter = lapaluut’, kuka ’Faust = (yhdenlainen) Piru’,
skr. kúka ’Haken’ = haka, koukku, hakku, kuokka
r.-skl. kukonosyj ’krummnasig = konkonenäinen’,
russ. kuča ’Haufen, Heuschober’ = heinäkasa,
čech. kučera ’Haarlocke = hiuslaine, Krauskopf = kiharapäinen’,
ai. kucáti, kuñcatē ’zieht sich zusammen, krümmt sich’ = käpertyä,
kuca– ’weibliche Brust’ = tissi,
got. hauhs, ae. héah, ahd. as. hōh ’hoch’ = korkea.

[b]Meist wird eine [color=red]idg. (= IE) Basis *keuk-, *kouk-[/color],

Schwundstufe *kuk- zugrunde gelegt (so auch von Feist Wb. 249 s.v. hauhs).
Man verweist dabei auf got. hiuhma ’Haufen, Menge’, hūhjan ’sammeln’ (eig. ’anhöfen’).
Demgegenüber geht Solmsen Btr. 86 von normalstufigem *kauk- aus unter Hinweis auf griech.
Ethnika wie Kaúkwnej, Flüsschen Kaúkwn, Ortsn. Kaúkasa, –oj, besonders den Gebirgsnamen Kaúkasoj.
Solmsen bemerkt a.a. O. 882, dass in diesem Falle got. hiuhma, wenn dieses überhaupt mit der genannten Familie zusammenhängen sollte, auf sekundärem Ablaut beruhen würde.
S. aber s.v. káugė sowie s.v. kaũkas 2.

Lithuanian: kiucė s.s.v. kiõcis.

Lithuanian: kiudà s.s.v. kiùsti ’verschleissen’ = kulkuttaa, kulua (vaate ym.) usw.

Lithuanian: kiudėti s.s.v. kiugėti.

Lithuanian: kiugė’ti = hytistä
Etymology: ’ (vor Kälte) zittern = väristä, vapista,hytistä (kylmästä)’? Ob zu k(i)ugždė’ti ’austrocknen, mager werden, dahinsiechen’ (s.s.v. kiáugždas) gehörig? Juṥkevič zitiert aus Veliuona noch gleichbedeutendes kiudė’ti.

Lithuanian: kiaužóti = kaartua, kaareutua, pullistua (ylöspäin)
Etymology: ’sich wölben, aufgehen (vom Erdreich), sich auflockern’,
kaužóti ’sich erheben bei saurer Gärung’,
zushgd. mit ”kėžti, kėžė’ti…kėža..kėžė’jo” ’aufschwellen = paisua, sich aufdunsen = kuohkeutua’
(vgl. noch ”kežė’ti…keži…kežė’jo”[/b] ’sauer werden’ = hapantua),
kiõ(g)žti (kiõ(g)žta, kiõ(g)ždo) = höyrytä, kiehua,

kiogždė’ti (kiogžda, kiogždėjo) ’sich aufdunsen = haihtua höyrynä, porös werden = huokoistua’.
Machek Rech. 83. 85 ff. vergleicht noch abg. vú(s)kysnąti ’sauer werden =hapantua (pilalle)’ etc.; s. auch unter gaužóti.

Lithuanian: ”(ap)kiaũsti…kiaũs(t)a…kiauto” = joutua tappiolle, lakata kasvamasta, kovettua, kuiva(mall)a (savi, betoni)

Etymology: ’verkommen, im Wachstum zurückbleiben’,
”apkiaũsti…apkiaũsta…apkiaũto” ’hart werden = kovettua (pinnasta, ympäriinsä), verrinden = saada, muodostaa kova kuori, Kruste ansetzen’ = muodostaa kuori (leipä ym),
apkiaũtęs medùkas ’verkommenes Bäumchen’ = kääpiökasvuinen, kasvun (kesken) lopettanut (pieni) puu,
apkiaũtėlis ’abgehärmt = harmissaan oleva, zerlumpt = repaleinen, verkümmert = surkastunut, katkeroitunut’ = ”pinTansa polttanut”.
(Baltiassa kub suuttuu, niin nimenomaan ”polttaa pinTansa”,”(yli)kypsyy”, ei siis polta mitään ”pinnaansa”, josta ei lopultakaan tiedä, mitä se oikein on.

Nach Būga KS 229 nebst ”kiūtoti…kiūto…kiūtójo”, ”kiūtė’ti… kiūti… kiūtė’jo” ’regungslos in einer Stellung verharren’ = törröttää, zusammenhängend mit
”kutė’ti…kutė’na…kutė’no” = ’aufrütteln’ = ravistella, puristaa, kutittaa
”atkùsti…atkuñta…atkùto” (1. per. -kuntù, -kutaũ) ’sich ablösen = irtautua, erstarken = vahvistua, sich erholen = toipua, tointua, zunehmen = kerttua, lisääntyä (raha ym.), edistyä’.
Möglich wäre auch Zushg. mit kẽvalas ’Schale’ = kuori, skvẽtas ’abgerissenes Stück eines Gewebes’ (irrotettu) kuori, kappale (nahkaa, kangasta) etc. (s.s.v. kẽvalas).
Machek Rech. 74 ff. denkt an Verw. von kiaũsti etc. mit kùkṥtas ’dünne Stange mit einem daran befestigten Strohwisch (als Grenzzeichen dienend)’ = (eräänlainen) (raja)merkkikeppi,
kúokšta(s) ’Handvoll = kämmenellinen, Büschel = töyhtö’,
russ. kust ’Busch, Strauch, Staude = pensaikko’ etc.

http://books.google.fi/books?id=yILUGjzSotAC&pg=PA92&lpg=PA92&dq=kiausti&source=bl&ots=k-C9uQfkbK&sig=6j_TkoVqu4gZcU8uF5435uYJVsg&hl=fi&ei=BY3OS_PLKMeLONyH5NsP&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=7&ved=0CCAQ6AEwBg#v=onepage&q=kiausti&f=false

Lithuanian: kiaũšis = munankuori,

Etymology: kiaušìnis ’Ei’ = muna, nach Persson Btr. 185 ff. 562 zushgd. mit den s.v. káušas = kauha aufgeführten Wörtern; vgl. aus ausserbalt.
Sprachgebiet ai. kóśa- ’Behälter, Gehäuse, Schale (der Nüsse) = pähkinänkuori’,
nach Būga Aist. st. 95 ff. verw. mit griech. saukònxhrón. Surakoúsioi, saukròn óbrón, lafrón, ákron, saukropodej, óbropodej Hesych, Gdf. *kiwauk-. In diesem Falle würde die Weichheit des Eies den lit. Benennungen zugrunde liegen.

Myös näätä, jonka nahkaa on laajasti käytetty maksuvälineenä, näyttää olevan ”kuiva”, latviaksi ”cauna” [tsauna]…

Lithuanian: kiáunė = näätä,

Etymology: kiaunė ’Marder = näätä’, lett. cauna, –e, preuss. caune dass.;
cf. r.-ksl. kuna ’Hauskatze = kotikissa, Wiesel = lumikko’,

russ. etc. kuna ’Marder(fell) = näätä (nahka)’,

Im Lit. begegnet auch Flussen. Kiaunà, im Preuss. Quelln. Kavyne.
Slav. kuna, kunica als Geldeinheit trennt Machek Arch. Or. 17 (1949),
133 ff. mit Unrecht von den Marderbez.

und zieht sie zu hett. kuššan ’Lohn = palkka, Sold = (sotilaan) palkkio, Preis = hinta’.
Griech. kaunōkáj, und daraus entlehntes lat. gaunaca ’barbarischer Pelz’ haben nichts mit lit. kiáunė, slav. kuna zu tun, sondern stammen aus dem Iran.;
cf. av.  gaona- ’Haar(farbe)’, afghan. ‘ūna ’Haar, Farbe’.
Haas LPosn. 3, 87 verbindet mit lit. kiáunė etc.

noch den phryg. Namen Xeúná, der nach ihm ’Wieselkätzchen = kärpänpentu’ bedeuten soll (?).

Lithuanian: ”džiaũgtis...džiaũgiasi… džiaũgėsi” = ilostua
Etymology: ’Freude empfinden, sich freuen’,

džiaũgsmas ’Freude = ilo’,
džiūgauti ’ausgelassen, fröhlich sein = iloita’,
”džiùgti… džiuñga..džiùgo” ’freudig gestimmt werden, in Freude geraten = ilostua’,
džiugùs ’wer leicht freudig gestimmt wird = ilomielinen’,
cf. lett. ĝaubt ’ergötzen = huvittaa’, -ties ’sich freuen, jubeln = huvitella, hoffen = toivoa, erwarten = odottaa, versprechen = luvata, lupautua, ennustaa, sitoutua, im Begriff sein = olla otteessa’,

ĝaugties = ĝaubties und = ’liebkosen = helliä hyväillä’.
Nach M.-Endz. stammt lett. ĝaugties vielleicht aus einem akur. oder lit. *d’augtis. (woraus džiaũgtis).

Lett. ĝaubties ist evtl. spätere Umbildung oder alte Nebenform mit Wz.-Variation.
Persson Btr. 59 ff. stellt die lett. Wörter zu

ahd. goukolōn, gouggolōn ’Narrenpossen treiben = toimia narrina’, die labialen Varianten zu mhd. gief ’Tor = hullu, Narr = narri’ neben giege ’Narr’ usw.;
er vergleicht griech. cōoj ’leerer, unermesslicher Raum’, caũnoj ’aufklaffend, locker, lose, weichlich’,
ae. žéad- ’Torheit = hulluus, hupsuus, Spott = pilkka’ = kuivuus (huomattavan todennäköinen vaihtoehto) etc.; doch scheitert dies daran, dass die lett. Wörter nicht original sind.

Nach Hirt BB 24, 280 sollen lit. džiaũgtis etc. mit griech. gáqeĩn,
lat. gaudœre (aus *gà-vidœre) unter Metathesis zusammenhängen. Doch ist dieses äusserst fraglich.

Lithuanian: kie~sti = muuttaa

Etymology: ’ändern’ s. s. v. kìtas 2.

Lithuanian: kíesti = kovettua

Etymology: ’sich verhärten’ s.s.v. kíetas.

Lithuanian: kíeša = tiheikkö

Etymology: ’dicht überwaehsener Platz, Dickicht, dicht mit Getreide Besätes,

Lithuanian: kíetas = kova < keptas = (kovaksi) paitettu (leipä), poltettu (ruukku, tiili).
Etymology: ’hart, zähe, fest’, kie~tis ’Härte, Zähigkeit, Festigkeit’, kíete†´ti, kíesti (-stu, -tau) ’hart werden, sich verhärten’,
lett. ciets, dial. cie«s ’hart, fest’, ciete^t ’hart werden’,
preuss. keytaro Voc. 54 ’Hagel’. Man vergleicht skr. ‰i?t ’ganz, unverletzt’,
bulg. ‰itav ’ganz’, s. Berneker Wb.1, 158, Trautmann Wb. 124, Grünenthal ZslPh. 9, 380 ff., Vaillant RES 6, 106 ff. Die beiden letzteren ziehen jedoch unwahrscheinlich auch die Familie von ’skr. ‰i?o, ‰i?la, ‰i?lan ’durch Ruhe gehärtet, kräftig, munter’,
abg. po‰iti ’ruhen’ etc. heran
(s. über diese s.v. kie~mas).

Lithuanian: kìtas = muu, kirj. muutettu (toisin kuin luulisi, partisiippitausta viittaa erittäin vanhaan sanaan, ajalta jolloin kaikki peruadjetiivit olivat verbejä)

Etymology: 2. ’anderer’, daneben kìtkas = kàs kìta, kìta kìs ’etwas anderes’, kito´k(i)s, kìtiškas, kitódas, kitóniškas ’anders beschaffen, andersartig’, kìsti (kintù) ’sich verändern’,
lett. cits, cita^ds,
preuss. kittan, kittawidin, kittewidiskai (2. Gl. idg. Wz. *u¸id-, *u¸eid- ’sehen’),
abltd. mit lit. keĩsti (kei‰iù), keĩtinti ’ändern, wechseln, tauschen’,
keĩstas ’sonderbar, seltsam’, Intens. kaitýti, kái‰ioti;
kaità ’Veränderung, Wechsel’, kaĩtalioti ’wechseln’, ãtkaitas, pakaità ’Änderung, Wechsel, Tausch’, kie~sti = keĩsti, ¼em.
kijsti und Kompos. atkie~sti ’eintauschen’, auch ostlit.,
lett. atkait ’wieder’.

Spammiro Botti kommentoi_ 3. syyskuu 2013 19:14

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 22. kesäkuu 2016

Tero Vehviläinen kommentoi_ 22. kesäkuu 2016 13:54

Mielenkiintoista. Vasti-ikään näin kyltin Via Baltican varrelta, jossa luki ”darbojas” -> tarpoja

Heikki Karjalainen kommentoi_ 22. kesäkuu 2016 14:36

Suomessa on vähintään 2 erittäin mielenkiintoista historiallista kuntaa. Vanhin Hollola ja sen Linnanmäki ja Pirkkala paljon nuorempana. Hollolan linnanmäki sijaitsee Hollolan vanhan kirkon takana muutaman sadan metrin päässä kirkosta pohjoiseen.

Jääkauden jälkeen Hollolan harjut ( Salpausselkä) olivat ensimmäisiä, jotka paljastuivat veden alta. Lähin rannikko oli Virossa, josta ensimmäiset meren ylittäneet virolaiset jne.saapuivat Hollolaa asuttamaan.

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 13. tammikuu 2017

http://yle.fi/uutiset/3-8144156

Hampaan jäljet todistavat muinaisen koivuntuohitervapurkan olleen lapsen suussa

Oulun Kierikin kivikautisen kylän yleisökaivauksista löytyi muinainen ”purukumi”. Koivuntuohitervasta valmistetusta muinaisessa purkassa on selkeästi havaittavat lapsen hampaan jäljet.

9.7.2015 klo 20:03päivitetty 9.7.2015 klo 22:44

Kierikkikeskus

274

Kivikaudella koivuntuohitervaa käytettiin yleisesti liimana, jolla on muun muassa korjailtu rikkoutuneita saviastioita sekä kiinnitetty nuolenkärkiä varsiinsa.

Tutkijoiden mukaan koivuntuohitervan kappaleita on toisinaan myös pureskeltu, kun ilmeisesti on haluttu pehmittää massaa. Arkeologit pitävät kuitenkin mahdollisena, että koivuntuohitervan kappaleita on toisinaan voitu myös pureskella samaan tapaan kuin nykyisin purukumia.

Pureskelu on voinut liittyä myös suuhygieniasta huolehtimiseen. Nyt Kierikistä löydetty jäänne on kuitenkin harvinainen, koska siinä on varsin selvät purentajäljet.

Kierikinkankaan koivuntuohitervalöydön hampaanjäljet ovat melko pienet, minkä perusteella arvioidaan, että kappaletta olisi pureskellut lapsi.

Harvinainen meripihkakoru

Kierikkikeskuksen järjestämien yleisökaivausten kivikautisen asuinpaikan maaperästä paljastui myös toinen harvinainen löytö eli lovilla koristeltu kokonainen meripihkarengas.

Löydöt ovat peräisin noin 5 500 vuoden takaa, jolloin Iijoen suisto sijaitsi aivan Kierikinkankaan vierellä ja meren rannalla oli suuri kivikautinen kylä.

Suomesta on aiemmin löydetty vain yksi Kierikin löydön tapaan koristeltu meripihkarengas Lapuan Hatunluoman asuinpaikalta. Runsaammin vastineita Kierikin meripihkarenkaalle tunnetaan erityisesti Latviasta, jossa meripihkaa esiintyy luonnossa.

Baltian alueelta meripihka on päätynyt valmiiksi työstettyinä esineinä kaupankäynnin kautta Kierikkiinkin saakka. Muuhun Suomeen verrattuna Kierikin meripihkalöydöt ovat poikkeuksellisen runsaat, mikä kertoo muinaisten kierikkiläisten olleen vaurasta väkeä.

Korjattu otsikkoa 9.7. klo 22.15 ja muutettu tuhkapurkka koivuntuohitervapurkaksi

yt johtaja Jouko Heinonen teki laajaa tukimusta asiasta.

http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/504ca249c786e20…

 

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 13. tammikuu 2017

 http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/neuvostoliiton-tarkoitus-ei-ollut-vallata-suomea-talvisodassa

• Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (14. maaliskuu 2017, 10:30)

Hölynpölykynäilijä Juhani Putkinen estää keskustelun pölhöblogissaan, joten joudun avamaan toisen turhan keskustelun aiheesta:

” Väärällä nimellä valehteleva ”Koivula” pysyköön poissa minun asiablogistani. ”

Talvisota oli Hitlerin idea, jota hän painosti ja maanitteli aloittamaan molemmin puolin Suomen itärajaa. Asia oli USA:n ja Englannin hallitus- ten ja Ranskan antifasististen oppositioliikkeen tiedossa katolisen kirkon kautta, jonka papeille katoliset sotilaat eri puolilla maailmaa ripittäytyivät ongelmistaan.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/12/sodanaikainen-luotettav…

” Iltalehdessä 31.08.2012 Suomen Sveitsin ja Vatikaanin suurlähettiläs  Alpo Rusi kertoo löytäneensä dokumentin elokuulta 1942, jossa Suo- men silloinen Vatikaanin suurlähettiläs  G.A.Gripenberg, joka oli vast- ikään siirretty sinne Lontoosta, ja jonka tehtävä oli tunnustella rauhan- solmimismahdollisuuksia, sai tietää ranskalaiselta kardinaali  Eugéne Tisserantilta (1884-1972), että Saksa oli ennen talvisotaa yllyttänyt Neuvostoliittoa hyökkäämään Suomeen ja Romaniaan kardinaalin tul- kinnan mukaan siksi, että ”Saksa saisi vihaiset liittolaiset sivustoilleen”.

(Todellinen syy oli, että Hitler oletti hyökkäyksen johtavan NL:n soti- laalliseen konfliktiin Englannin kanssa. Talvisodan kuluessa Hitlerille sel- visi, että Englantia kusettamalla se ei onnistu. Sen sijaan hän oletti vielä kutsuttuaan Molotovin ”neuvottelemaan” Berliiniin joulukuussa 1940, että NL olisi kusetettavissa hyökkäämään Persiassa englantilaisten kimppuun.

Stalin oli uskomattoman taitavasti onnistunut leikkimään ”tyhmää”…)

Tisserant kertoi myös kuulleensa saksalaisten upseerien olleen Kan- naksella 1940 kertomassa NL:lle Suomen puolustusjärjestelyistä, joita saksalaiset olivat täällä olleet mukana tekemässä, ja aseista, joita he olivat Suomelle toimittaneet. Tisserant ennusti lähes nappiinsa linjan, jolle Saksan hyökkäys NL:on tulisi pysähtymään, mutta hän arvasi Saksan häviön vuotta aikaisemmaksi kuin tuli toteutumaan. Jos Suomi olisi hyökännyt Leningradiin, USA olisi julistanut Suomelle sodan. Rusin mukaan Suomi sai Gripenbergin kautta USA:an yhteyden, jota kautta onnistui vakuuttamaan, ettei Suomi hyökkää Leningradiin.

Tisserantin tausta on asiassa mielenkiintoisinta. Hän oli Ranskan ydin-tutkimusta johtaneiden veljesten Louis (1897 – 1987) ja  Maurice (1875 – 1960) de Broglien [de Brój] kavereita. Maurice oli alun perin koulutuk- seltaan laivastoupseeri ja 1. maailmansodan aikana Ranskan laivaston radioviestintäteknologian spesialisti. Että viestiyhteydet varmasti pe- lasivat supervallan malliin ympäri maapallon. Hänen opettamansa 22 vuotta nuorempi pikkuveli Louis oli teoreettinen fyysikko, materian aaltoluonteen keksijä ja tästä vuoden 1929 nobelisti. Louis de Broglieta kalasteltiin vielä sotien jälkeenkin Ranskan Katolisen tie- teen liiton johtoon, mutta tämä kieltäytyi, koska ei ollut aktiivisesti us- konnollinen, sillä hänen ajattelunsa kelpasi ilmeisen hyvin katolisille luonnonfilosofeille. Molemmat veljekset olivat sekä  Ranskan Tiede- akatemian (luonnontieteet) että  Ranskan Akatemian (filosofia ja hu- manistiset tieteet, ranskan kieli) jäseniä. Eugéne Tisserand valittiin jäl- kimmäisen jäseneksi Mauricen seuraajaksi tämän kuoltua 1961, luul- tavasti edeltäjän ehdotuksesta, tieteenalanaan jotakin sinne päin kuin katolinen luonnon(tieteen)filosofia.

… Kardinaali Tisserant oli todellisuudessa Liittoutuneisiin kuuluneen  Charles de Gaullen  Vapaan Ranskan kannattaja, mahdollisesti jäsenkin, ja paavi  Pius VII:ä epäiltiin fasistiksi siksi, että tämä oli kieltänyt Tisse- rantia Vatikaanista käsin millään tavoin toimimasta mainittuun suun- taan tai antamasta sen suuntaista kantaa julki. Hän oli myös ainakin ker- ran itse ehdolla paaviksi. Hän tiesi sodan alussa  yhtenä perin harvoista ranskalaisista sen verran atomipommivalmisteluista, että Saksa ja Japani tulevat  varmasti häviämään sotansa, ketkä kaikki sen sitten voittamaan tulevatkin. Hänen ei voi olettaa hörisseen aivan mitä sattuu.

PS: Vapaan Ranskan armeijasta muodostui heti maailmanlaajuinen voimatekijä vuoden 1940 aikana, sillä se sai hallintaansa lähes kaikki Ranskan siirtomaat ja mandaattorialueet, Syyriaa ja Vietnamia aluksi lukuun ottamatta, ja lupasi näille itsenäisyyden sotaan liittymisestä Liittoutuneiden puolella.

” Näyttäisi vähän siltä, että ainakin Länsi taisi tietää aika tarkkaan Barbarossan hyökkäyshetken, jolloin luultavasti ainakin Stalin olisi myös sen tiennyt.

Tai sitten Liittoutuneilla kävi asiassa oikeen viimmestä päälle mahtava tuuri (säkä, mäihä). Ja Aatulla vastaavasti huono…:

Talvisotakin saattoi nostaa Suomen varteenotettavaksi Hitlerin hyök-käyskumppanikandidaatiksi vain Halhin Golin jälkitilanteessa, jossa kävi selväksi, että Japani ei pääse ujuttautumaan Keski-Aasiaan varmis- tamaan, ettei Saksa jää Bakuun mottiin! Lopullisen ratkaisun Suomi-liittolaisuudelle rakentuvan Barbarossan valmistelusta Hitler teki joulu- na 1940 Molotovin poistuttua  Berliinin- ”neuvotteluista” (ja torjuttua ”Suomen kysymyksellä” Saksan ehdottaman ”etupiirijaon” Turkissa ja Persiassa).

(Muuten,  Barbarossan ja erityisesti  Bakun ”ympärillä” käytiin kolmas- kin, yhtä tärkeä kuin Talvisota Barbarossan nappuloiden paikoilleen sijoittumisen kannalta,ns.”Syyrian maahanviety sota” (Operaatio Ex- porter) 8.6 – 11.7. 1941, jossa Liittoutuneiden  Vapaan Ranskan joukot komentajanaan Ranskalaisen Indokiinan entinen kuvernööri, de Gaullen 1. maailmansodan aikainen sotavankeuskaveri ja sittemmin Ranskan NL:n suurlähettiläs, marsalkka George Catroux ja Britannian Välimeren-laivaston joukot komentajanaan ”Churchillin vasen käsi” Henry Maitland ”Jumbo” Wilson jyräsivät Syyriasta Saksan käyttöön lentokenttiä tar- jonneen  Vichyn Ranskaa tottelevan hallinnon ja armeijan. (Se Churchillin ”oikea käsi” oli Itäisen laivaston komentaja  Louis Mountbatten.) Varsi- nainen huippujengi oli Länsiliittoutuneilta liikkeellä, eikä pelkästään ko- mentajien osalta.Suurin Liittoutuneiden ryhmä Syyrian vastarintaliik- keen jälkeen (jonka perillisiä maan nykyinen hallinto on, mikä selittää sen hyvät suhteet suurvaltoihin) olivat australialaiset, 18000 aavikkosotakoulutettua miestä.)

Damaskos lentokenttineen vallattiin 21.06.1941, eli tasan yksi päivä ennen kuin Saksa hyökkäsi NL:on, eikä se nyt päässytkään pommittamaan NL:n öljykeskusta Bakua Syyriasta, kuten taatusti oli suunnitellut! ”

Rehellisimmät suomalaisetkin muistelijat ovat nämä perustosiasiat myöntäneet, esimerkiksi sotaansyyllisyystuomittu silloinen valtionvarainministeri Juho Niukkanen:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot

Mauri Ryömä: Asiakirjojen todistus Talvisodasta 1939-40

” Silloinen puolustusministeri Niukkanen on kyllin rehellinen tunnustaak- seen, että Suomen talvisota Neuvostoliittoa vastaan palveli Hitler-Sak- san hyökkäyspolitiikan etuja. Hän huomauttaa, että Saksan taholta ”kehotettiin Ruotsia antamaan Suomelle kaikkea mahdollista apua”, ja väittää:

”Tunnettua oli,että ainakin Saksan sotilasjohdon ehdoton myötätunto oli koko ajan Suomen puolella. Se toivoi Suomen vastarinnan olevan senkin vuoksi mahdollisimman lujaa, että venäläiset joutuisivat paljastamaan uusia sodankäyntimenetelmiään, koska se oli tietoinen siitä, että Saksan ja Neuvostoliiton aseellinen yhteentörmäys ei ollut vältettävissä.” ”

.
”…Saksa olisi mielellään nähnyt Ruotsin ja länsivaltojen avustavan meitä tehokkaasti ja siten liittyvän rinnallemme sotaan Neuvostoliittoa vastaan… Saksalle ei voinut ollut mi- kään niin toivottavaa kuin se, että Englanti olisi asennoitunut Neuvostoliittoa vastaan. ”

Suomen tarkoitus oli siis HÖNÄYTTÄÄ ”TYHMÄNJALOMIELINEN” ENGLANTI HÄVIÄMÄÄN HITLERILLE sotkeutumalla sotilaalliseen konfliktiin Neuvostoliiton kanssa, vähintään samassa määrin kuin se oli Saksankin kanssa ”sotkeutunut”!

Churchill ei kuitenkaan ollut sen enempää jalomielinen kuin tyhmäkään.

Sellaiselle ”ystävälle” kuin Suomen salafasistit oli luvassa sodanjulistus…

PS: Koivula ”valehtelee väärällä nimellä” myös kunnallisvaaliehdokkaana Tampereella numerolla 65.

http://www.vaalikone.fi/kunta2017/tampere/ehdokas/5485

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/vasen-kaista-v-r-tietoa-nl-n-ja-saksan-sotateknologiayhteisty-st

https://vasenkaista.fi/2016/09/saksan-ja-neuvostoliiton-sotilasyhte…

Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö maailmansotien välillä

HEIKKI LAKKALA:

” Vähemmän tunnettu, mutta sitäkin mielenkiintoisempi, kappale maail-mansotien välisen ajan historiaa on Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyh- teistyö. Tälle loi pohjan vuonna 1922 Neuvosto-Venäjän ja Saksan välille solmittu  Rapallon sopimus, jolla maat normalisoivat suhteensa ja luopuivat ensimmäistä maailmansotaa koskevista sotakorvausvaateista.

Itse sopimukseen ei sisältynyt mitään sotilaallisia lisäpöytäkirjoja ja sotilasyhteistyökin oli alkanut jo aikaisemmin, mutta vasta Rapallon sopimuksen jälkeen se kasvoi täyteen mittaansa. ”

RJK: Rapallon sopimuksen allekirjoittaja Weimarin Saksan puolelta oli Hitlerin arkkivihollinen Walter Rathenau (natsien mukaan ”der gottver- dammte Judensau”), juutalaisen pääoman johtaja. Ennen tuota sopimusta ei voinut olla sotilasyhteistyötä, sillä maat olivat olleet periaatteessa sotatilassa.

HL: ” Versaillesin rauhansopimus rajoitti Saksan asevarustelua: ilma- voimat, panssarit ja taistelukaasut oli kielletty, samoin sukellusveneet. Jos näitä olisi kehitelty Saksan maaperällä, läntiset tiedustelupalvelut olisivat päässeet siitä selville, koska Saksa oli niin tiukassa länsiliittoutuneiden sotilaskontrollissa. ”

RJK: Taistelukaasut oli kielletty kaikilta, ei vain Saksalta. Ne olivat lisäksi rintamalla usein yhtä vaarallisia omille kuin vihollisillekin, ja muualla rintaman kannata melko hyödyttömiä kuten lentopommitkin esimerkiksi siviilejä vastaan.

Kyseessä olisi siis ollut sellainen yhteistyö Weimarin tasavallan kanssa, jonka Versaillesin sopimus kielsi Saksalta, mutta jota myös mm. Suomi harrasti, samoin Hollanti, kehittämällä sukellusveneitä viime kädessä Saksan pussiin.

HL: ” Mutta kun aseiden kehittely tapahtui syvällä Venäjällä, se pysyi myös piilossa. Siellä luotiin perusta Saksan hyökkäyskyvylle toisessa maailmansodassa. ”

RJK: Potaskaa. Tuolloisella mahdollisella yhteistyöllä, vuosina 1922 – 1928, ei tullut olemaan mitään merkitystä Saksan hyökkäyskyvylle II maailmansodassa. Saksa oli uudistanut niin panssari- kuin lentokalus- tonsakin Hitlerin valtaannousun yhteydessä siten, että uusilla saksalais- ten tuntemia NL:n malleja vastaan räätälöidyillä malleilla pullisteltiin Es- panjan sisällissodassa, josta NL ne vakoili ja räätälöi niitä vastaan seuraavien vuosien aikana uuden kalustonsa, jonka sarjatuotanto saatiin täyteen vauhtiin Volgalla ja Uralilla vasta v. 1942 sodan jo alettua.

Espanjan tasavaltalaisten panssarivoimia komensi neuvostoliittolainen insinöörikenraali, Korkeimman neuvoston jäsen Dmitri G. Pavlov, T-34-panssarin yleissuunnittelija ja päätöksen läpiajaja sen suunnittelusta ja käyttöönotosta.

NL oli aloittanut v.1929 mittavan sotateollisuusyhteistyön USA:n kans- sa, jonka hedelmillä molemmat voittajasupervallat sitten pullistelivat napit vastakkain kylmän sodan ajan:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/jenkit-ja-nato-ja-u…

” NL vaihtoi tosissaan tuolloin ratsuväen panssarivoimiin ja rakuunat autoilla liikkuvaan jalkaväkeen. Ja väkeä muutti miljoonittain Volgalle ja Uralille nouseviin uusiin moderneihin teollisuuslaitoksiin. Tämän se onnistui saksalaisilta ja puolalaisilta salaamaan.

Sen sijaan amerikkalaisilta tämä ei ollut missään vaiheessa mikään salaisuus lainkaan: Venäläiset tekivät maailman uudenaikaisimpia panssareitaan amerikkalaisten piirustuksilla ja lisensseillä, lisenssin- valvonnan alaisina! He tekivät muutakin pitkälle menevää molem- minpuolisesti mitä hyödyllisintä teknologista yhteistyötä Akseli- valtojen vehkeisiin nähden ylivoimaisten panssari- ja lentoaseiden rakentamiseksi, jossa yhteydessä he ”takoivat” II maailmansodan jälkeen napit vastakkain maailmaa hallinneet sotakoneet.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot

” Suur-Puolan suunnaton sotilasmahti kaatui erittäin nololla tavalla en- nen kuin oli ehtinyt syntyäkään, kun puolalaiset Sikorskyt ja muut eivät pystyneetkään valmistamaan heille Ukrainan olosuhteita silmällä pitäen suunniteltua Christie-,venäläisittäin BT- keskiraskasta ns. nopeaa panssarivaunua, maailman ehdotonta ykköstä tuolloin lajissaan, ja panssarinsuunnittelija Christien toimistoakin uhkasi konkurssi, kunnes NL:n ulkomaankauppaministerin ja sotatalouspäällikön Anastas Mikojanin ja amerikkalaisen suurkauppiaan  Armand Hammerin (1898 – 1990) tiimi tarjosi Puolan tilalle varmaa maksajaa ja vakaata suurvalmistajaa (kyse oli lisenssistä) Neuvostoliittoa… Lisäksi Christie saattoi suunnitella edelleen mielin määrin USA:lle, Englannille, Ranskalle jne. (Puolasta, Saksasta ja Japanista en tiedä…) Kaikki NL:n kunnolliset panssarit mukaan lukien T-34 (paitsi raskaat Klim( Vorshilov)it) perustuivat sittemmin BT:n perusratkaisuille niin tornin, telapyörästön kuin jousituksenkin suhteen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Christie_suspension

Edelleen tuo lamasta pelastanut unelma-asiakas toi tuotantoprosessiin mukaan mullistavan parannuksen: akateemikko  Eugen Oskarovitsh Patonin kehittämän  sähköhitsauksen, joka tapahtui aluksi veden alla. Päällystetyn hitsauspuikon käsihitsaukseen kehittivät vähän myöhemmin ruotsalaiset. USA:n armeijan puolelta hommaa johti Ranskassa I maailmansodan aikana panssariaseeseen perehtynyt kenraali  George Patton. Hän on myöhemmin osoittautunut myös sotahistorian globaaliksi kusetusmestariksi, jonka  First US Army Groupin (FUSAG) ”päähyökkäystä” saksalaiset odottivat Calais´n alueella Kanaalin kapeimmalla kohdalla hienoimpine rakettiaseineenkin kauhusta kankeina vielä kuukausi  Normandian ”harhautuksen” alettukin… Ja Stalininkin tiedetään kuunnelleen radioliikennettä ja kiroilleen, että ”Mitä w…ttua siellä kuppaillaan, ollaanko tosissaan liikkeellä ollenkaan!” häneen verrattuna jopa Napoleonin kusettaja ja pysäyttäjä Venäjällä marsalkka  Pedre Bagration oli korkeinta kansallista sarjaa tuossa suhteessa… (Patton myös kusaisi Rein-jokeen keskellä uomaa tuon arvonsa merkiksi, kun häntä työnnettiin joen yli  Bailey-sotilassillalla, joka muuten sekin on neuvostoyhteistyön tuote: maailman ensimmäisen teräsristikkosillan suunnitteli Oskar ”Eugenin isä” Paton Kiovaan 1800-luvulla.) ”

HL: ” Saksan sukellusveneiden kehittämiseen puolestaan kuuluivat Turussa rakennetut suomalaiset sukellusveneet Vesikko ja Vetehinen. Ne rakennettiin hollantilaisen firman tilauksesta. Firma oli saksalaisten peiteyritys.

Neuvostoliitto-yhteistyössä mukana olleet saksalaiset olivat toisen maailmansodan jälkeenkin vaitonaisia tapahtumista. Mutta yhteistyön kannalta keskeinen hahmo kenraali  Ernst August Köstring on todennut, että ilman Neuvostoliitossa tapahtunutta aseiden kehittelyä ja asekoulutusta ilmavoimat eivät olisi 1939 olleet siinä iskussa kuin olivat.

Länsirintaman salamasotaa johtaneen kenraali Heinz Guderianin mukaan sama päti panssarivoimiin. Saksan näennäinen varusteluihme Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen ei olisi ollut mahdollinen ilman yhdentoista vuoden ennakkovalmisteluja Neuvostoliitossa. ”

RK: Tarkoittaa, että muka jotakin ”yhteistyötä” muka olisi ollut aina vuoteen 1933… Ainakin viisi viimeistä vuotta oli ollut siinä tapauksessa NL:n puolelta härskiä bluffia, jossa tavuakaan todellista tietoa mistään NL:n  todellisista ”herkuista” kuten sähköhitsauksesta ja akateemikon Vasili Z. Vlasovin  kuoriteoreettisesta lujuuslaskennasta ei ollut tippunut eikä lirissyt Saksan laarin, vaan sille oli syötetty jotakin disinformaatiota.

NL kyllä teki juuri tuota mm. neurofysiologian alalla Saksan kanssa samoihin aikoihin:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/aivosahkokayra-eeg-n-ke…

” Kaiser Wilhem -Instituutin ”[Leninin] jättiläismäisiä erikoisneuroneita”…

Mitä tulee yrityksiin selittää tavallista aivotoimintaa (eikä sen poikkeavuuksia), niin Binswangerin ryhmän jäsen Korbinian Brodmann jakoi aivokuoren nimeään kantaviin ”erikoisalueisiin” anatomisin perustein. Saksalaiset eivät tunteneet  Fridtjof Nansen teoriaa (28. 4.  1888) sitä, että gliasolut ovat aivojen todellinen ohjausmekanismi. Sen sijaan Venäjällä ja Neuvostoliitossa se tunnettiin hyvin, ja Nansen oli myös kutsuttu ja nimetty Venäjän/NL:n eläintieteen kunnia-akateemikoksi, joka oli protokollassa akateemikon korkein taso, eikä edellyttänyt välttämättä työtehtäviä. Kunnia-akateemikko oli usein ikämies, jonka suuruus oli oivallettu aktiivitutkijanuran jälkeen, kuten  Ivan Pavlovin opettaja  Ivan Setshenov. Juuri sellainen oli myös Nansen, ja sellaisena hänet myös säilytettiin.

Ennakkoluulottoman kansainvälisen ja ”vasemmistolaisen”, puoliksi tanskalaisen  Oskar Vogtin (1870 – 1959) eräs tutkimusongelma Haeckelin innoittamana oli löytää ”nerouden lähde” aivoista. Hän oli väitellyt  Binswangerin johdolla ja ryhtynyt toimimaan hypnoterapeuttina. Hänen vaimonsa oli ranskalainen neurofysiologi Cecile Vogt-Mugnier, jonka nimellä pariskunta mieluiten julkaisi, tutkimusaiheinaan mm. thalamus ja selkäytimen eri osat. V.1914 keisari  Wilhelm II kutsui Vogtin Berliinin perustamaan  Kaiser Wilhelm instituuttiin aivotutkimusosastoa (nykyistä Max Planck -aivoinstituuttia, luultavimmin Bergerin suosituksesta). Myös  Brodman siirtyi sinne 1915, mutta kuoli jo 1918 keuhkotulehdusperäiseen verenmyrkytykseen.

Instituutti verkostoitui maailmalle paitsi Ranskaan myös mm. USA:an, NL:on, Englantiin, ja Suomeen. Sen kanssa pelattiin ”huippuyksikkögeimejä”: venäläiset mm.tutkituttivat hänellä näytteitä Leninin aivoista, ja Vogt kertoikin ”tuloksenaan” mm. ”niistä löytyneen erityisen suurikokoisia erikoisneuroneja”. Tämä ”kelpasi loistavasti” myös NL:lle, vaikka mm.  Ivan Pavlov, hänen assistenttinsa  Anatoli Ivanov-Smolenski, Lokakuun vallankumouksen aloittaneeseen Pietarin neuvostoonkin kuulunut Leningradin sähköisen aivotutkimuksen instituutin johtaja  Aleksei Uhtomski tai Fieldsin mekanismin ensimmäinen julkinen esittäjä  Ivan Beritashvili (Beritov 1932) ja Kansainliiton pakolaiskomissaari  Fridtjof Nansen vain muutaman mainitakseni tiesivät erinomaisesti, että kollega etsii ”nerouden aivolähteitään” (joka ei toki ollut hänen ainoa tutkimuskohteensa) täysin väärien ilmiöiden ja rakenteiden piiristä. Hänet kutsuttiin Moskovaan konsultiksi perustamaan uutta Aivoinstituuttia, vaikka maailman parhaat aivoinstituutit olivat jo valmiiksi NL:ssa: Leningradissa ja Tbilisissä (eikä todellista tarkoitusta panna niistä paremmaksi, ainakaan Vogtin konstein, ollut…). Eli NL, USA ja jopa Kansainliitto syöttivät ”yhteistyön” varjolla Saksalle paskaa ja vakoilivat sitä ihan oikein sille… paitsi että samalla ne vahvistivat Bergeriä). Natsijohtoakaan sen nimenomaisen instituutin asiat eivät suuresti häirinneet tai ilahduttaneetkaan:

Natsitieteen ”valo” ei kumottanut sieltä, vaan Jenan persereiästä!

Tämä oli vielä Weimarin Saksan aikaa. Vogt keräsi instituuttiin tutkijoita eri puolilta maailmaa, myös Neuvostoliitosta. V. 1936 hänet erotettiin, kun hän poltti päreensä siihen, että 1935 valtaan nousseet natsit vainosivat hänen ulkomaisia työntekijöitään ja heidän perheitään. Mutta hän vain siirtyi täysin Kruppin leipiin. Osa vainotuistakin, myös neuvostoliittolaisista, jäi. Myös USAlainen Ford Foundation rahoitti miljoonalla dollarilla hänen uutta tutkimuslaitostaan natsi-Saksassa. Sodan jälkeen pari jatkoi uraansa keskittyen keskiaivojen sairauksiin. DDR kunnioitti Vogtia ulkomaisen kunnia-akateemikon tittelillä.”
HL: ” Ilmavoimien keskus oli Lipezkissä, panssareita suunniteltiin ja kouluttajia koulutettiin Kasanin lähellä Volgan rannalla, taistelukaasuja kehitettiin Kaakkois-Venäjällä. ”

RJK: Jotakin linkkiä vähintäänkin ja tarkkaa paikkaa vaatisi tuo ”taistelukaasujen kehitys”…

HL: ” Kaikissa keskuksissa tapahtui suunnittelua, tuotantoa ja koulutusta. ”

RJK: Ja huijausta ja kusetusta.

HL: ” Tehtaat olivat saksalaisten firmojen rakentamia, mutta salaisuuden säilyttämiseksi henkilöstö oli pääosaltaan venäläistä. Noissa keskuksissa toimineet saksalaissotilaat olivat virallisesti eronneet asevoimista ja matkustivat paikalle yksityishenkilöinä. Kuolleiden koelentäjien ruumiit tuotiin kotiin kiertoteitse Leningradin kautta koneen osiksi ilmoitettuina.

Vastapalveluksena saksalaiset antoivat neuvostoliittolaisille saksalaista sotilaskoulutusta. ”

RJK: Sitä neuvostoliittolaiset eivät todellisuudessa tarvinneet. Paskaa on vaihdettu paskaan…

HL: ”Myös esimerkiksi neuvostoliittolaisia panssareita kehitettiin saksalaiselta pohjalta.”

RJK: Lakkala toitottaa vain kirjuuttelevansa asioista, JOISTA EI TIEDÄ YHTÄÄN MITÄÄN!

HL: ” Kenraali Köstring kirjoitti vuonna 1931 kenraali Hans von Seecktille, että Saksan sotilaallinen tuki näkyy kaikkialla puna-armeijassa ja että saksalaisten näkemykset ja menetelmät ovat kuin punainen lanka puna-armeijan vastaaville. ”

RJK: Kissan paskat! (Helvetin hyvin oli pölkkypäitä kusetettu!)

HL: ” Laajemmin ottaen Neuvostoliitto halusi yhteistyöltä tarvitsemaansa pääomaa ja teknistä apua teollistamiseen, sotilaallisia neuvoja puna-armeijan rakentamiseen ja diplomaattista vastapainoa Englannin ja Ranskan painostusta vastaan. Kaikkea tätä Saksa tarjosi. ”

RJK: Noin saattoi olla niin kauan kuin hommaa johti Saksassa Walter Rathenau. Mutta tulevat natsit tappoivat hänet jo samana vuonna.

HL: ” Yhteistyön saksalaiset puuhamiehet olivat kaikki poliittisesta oikeistosta. Weimarin tasavallan poliittisella kartalla sosiaalidemokraatit olivat antibolsevistisimpia ja länsisuuntautuneimpia. Komintern syytti sosiaalidemokraatteja sosiaalifasismista. ”

RK: Se käänsi linjansa fasisminvastaisen kansanrintaman taktiikaksi vuonna 1935, kun Hitler nousi valtaan.

HL: ” Stalinin noustua valtaan muiden maiden kommunistisista puolueista tuli Neuvostoliiton valtiollisen politiikan apuryhmiä. Niiden tehtävänä ei enää ollut toimia vallankumouksen eteen omissa maissaan, vaan totella Kominternin kautta tulevia Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) määräyksiä. ”

RJK: Minkäs eteen ne sitten toimivat?

HL: ” Suuren talouslaman aikoihin, vuosina 1930 – 1931, oli maiden välinen talousyhteistyö lähes yhtä hyvää kuin sotilaallinen. ”

RJK: Paitsi että se sotilaallinen oli NL:n puolelta lopullisesti muuttunut pelkäksi kusetukseksi…

” Saksan raskas teollisuus tarvitsi Neuvostoliiton markkinoita elääkseen maailmankaupan romahdettua ja kotimaan kysynnän ollessa olematonta. Toisaalta Neuvostoliitolla oli ensimmäisen viisivuotissuunnitelman ja siihen liittyvien teollistamistavoitteiden toteuttamiseksi käyttöä Saksan tuonnille. ”

MUU KUIN SOTILASYHTEISTYÖ SAATTOI EDELLEEN

HL: Ulkopoliittisesti yhteistä molemmille maille oli puolavastaisuus. ”

RJK: Se, joka oli joutunut (myös jenkkien) boikottiin ja kieroillut itsensä tyhjän päälle, oli PUOLA…

HL: ” Mailla oli siis eri aloilla selviä yhteisiä intressejä. Josif Stalinin silmissä tätä ei heti muuttanut edes Hitlerin valtaannousu. ”

RJK: Kyllä muutti, totaalisesti! Sitä ennen oli myös katsottu läpi sormien.

Ainoa todellinen ”yhteinen intressi” oli, että NL:ssa arvioitiin, että jos Hitler tapetaan, hänet korvaa vain joku pätevämpi fasisti tai kenraali, joka ajaa tasan samaa agendaa…

HL: ” Stalin piti natseja kapitalistipuolueena siinä kuin muitakin oikeistopuolueita.”

RJK: Oli pitävinään. Se oli tosiasiassa vittuilu Ranskalle ja Englannille…

HL: ” Aluksi edes kommunistien vainoaminen ei Stalinia pahemmin häirinnyt. Saksan silloinen lähetystöneuvos Moskovassa on kertonut, että viiden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Hitlerin valtaantulosta neuvostolehdistö oli hyvin pidättyväinen.

Vaikka Hitler tuhosi Saksan kommunististen puolueen (KPD) puoluekoneistoa, piti Stalin ulkopoliittisista syistä tärkeänä vaalia hyviä suhteita Saksaan. Venäjän ulkoasiainkomissaarin kerrottiin tokaisseen saksalaisille: ”Mitä se meille kuuluu, jos te ammutte kommunistejanne. ”

RJK: Kissan paskat ne suhteet mitään ”hyviä” olleet…

HL: ” Lokakuussa 1933 puna-armeijan ylipäällikkö Mihail Tuhatševski sanoi saksalaiselle keskustelukumppanilleen: ”Meitä erottaa teidän politiikkanne, eivät meidän tunteemme – puna-armeijan ystävyyden tunteet Reichswehriä (Saksan asevoimat) kohtaan. Ja ajatelkaa aina: te ja me, Saksa ja Neuvostoliitto, voimme sanella maailmanrauhan, jos kuljemme yhdessä.” Vasta vuonna 1935 sotilasyhteistyö romahti täysin.

|||

Historian roskatynnyristä on Vasen Kaistan kirjoitussarja, jonka artikkelit tuovat päivänvaloon unohdukseen vaipuneita tai kätkettyjä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tapahtumia.

Artikkelisarjan toimittaa idean isä, Heikki Lakkala.

Sarjassa ilmestynyt:

Clintonin ohjusiskua seurasi kymmeniä tuhansia kuolonuhreja (16.9.2016)

Pariisi 1961: algerialaisten joukkomurha (8.9.2016) ”

NL harrasti kusetusyhteistyögeimejä myös USA:n kanssa, osin jopa samaan aikaan oikeankin yhteistyön kanssa sotateollisuudessa), mm. genetiikassa ja psykologiassa, joissa USA yritti uittaa NL:on ”sosiobiologiaa”, vaikkei siihen ole koskaan USA:ssa virallisella taholla tosissaan luotettu eikä nojattu. Muutamalta keltikangasjärviseltä siinä yhteydessä sitten pääkin pudota klopsahti…

Trendi oli että 20-luvun bluffiyhteistyö USA:n kanssa vaihtui II maailmansodan lähesty- essä oikeaksi yhteistyöksi, mutta vastaavana aikana ”oikeana” alkanut yhteistyö Wei- marin Saksan kanssa vaihtui jo ennen HItlerin aikaa härskiksi kusetukseksi, jossa Saksa oli lisäksi heikompi osapuoli.

Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö maailmansotien välillä (3.9.2016)

Keskustelua:

Orwell kommentoi_ 16. huhtikuu 2017 23:15

• Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (16. huhtikuu 2017, 23:00)

Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö maailmansotien välillä

https://vasenkaista.fi/2016/09/saksan-ja-neuvostoliiton-sotilasyhteistyo-maailmansotien-valilla/

Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö maailmansotien välillä

HEIKKI LAKKALA:

” Vähemmän tunnettu, mutta sitäkin mielenkiin- toisempi, kappale maailmansotien välisen ajan historiaa on Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyh- teistyö. Tälle loi pohjan vuonna 1922 neuvosto-Venäjän ja Saksan välille solmittu Rapallon sopimus, jolla maat normalisoivat suhteensa ja luopuivat ensimmäistä maailmansotaa koskevista sotakorvausvaateista.

Itse sopimukseen ei sisältynyt mitään sotilaallisia lisäpöytäkirjoja, ja sotilasyhteistyökin oli alkanut jo aikaisemmin, mutta vasta Rapallon sopimuksen jälkeen se kasvoi täyteen mittaansa. ”

RJK: Rapallon sopimuksen allekirjoittaja Weimarin Saksan puolelta oli Hitlerin arkkivihollinen Walter Rathenau (natsien mukaan ”der Gottver- dammte Judensau”), juutalaisen pääomaryhmän johtaja. Ennen tuota sopimusta ei voinut olla sotilasyhteistyötä, sillä maat olivat olleet periaatteessa sotatilassa.

HL: ” Versaillesin rauhansopimus rajoitti Saksan asevarustelua: ilmavoi- mat, panssarit ja taistelukaasut oli kielletty,samoin sukellusveneet. Jos näitä olisi kehitelty Saksan maaperällä, läntiset tiedustelupalvelut olisivat päässeet siitä selville, koska Saksa oli niin tiukassa länsiliittoutuneiden sotilaskontrollissa. ”

RJK: Taistelukaasut oli kielletty kaikilta, ei vain Saksalta. Ne olivat lisäksi rintamalla usein yhtä vaarallisia omille kuin vihollisillekin, ja muualla rin- taman kannata melko hyödyttömiä kuten lentopommitkin esimerkiksi siviilejä vastaan.

Kyseessä olisi siis ollut sellainen yhteistyö Weimarin tasavallan kanssa, jonka Versaillesin sopimus kielsi Saksalta, mutta jota myös mm. Suomi harrasti, samoin Hollanti, kehittämällä sukellusveneitä viime kädessä Saksan pussiin.

HL: ” Mutta kun aseiden kehittely tapahtui syvällä Venäjällä, se pysyi myös piilossa. Siellä luotiin perusta Saksan hyökkäyskyvylle toisessa maailmansodassa. ”

RJK: Potaskaa. Tuolloisella mahdollisella yhteistyöllä, vuosina 1922 – 1928, ei tullut olemaan mitään merkitystä Saksan hyökkäyskyvylle II maailmansodassa. Saksa oli uudistanut niin panssari- kuin lentokalus- tonsakin Hitlerin valtaannousun yhteydessä siten, että uusilla saksalais- ten tuntemia NL:n malleja vastaan räätälöidyillä malleilla pullisteltiin Espanjan sisällissodassa, josta NL ne vakoili ja räätälöi niitä vastaan seuraavien vuosien aikana uuden kalustonsa, jonka sarjatuotanto saa- tiin täyteen vauhtiin Volgalla ja Uralilla vasta v. 1942 sodan jo alettua.

Espanjan tasavaltalaisten panssarivoimia komensi neuvostosliittolai- nen insinöörikenraali, Korkeimman neuvoston jäsen Dmitri G. Pavlov, T-34-panssarin yleissuunnittelija ja päätöksen läpiajaja sen suunnittelusta ja käyttöönotosta.

NL oli aloittanut v.1929 mittavan sotateollisuusyhteistyön USA:n kans- sa, jonka hedelmillä molemmat voittajasupervallat sitten pullistelivat napit vastakkain kylmän sodan ajan:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/jenkit-ja-nato-ja-ukrainan-jarjestetty-nalanhata

” NL vaihtoi tosissaan tuolloin ratsuväen panssarivoimiin ja rakuunat autoilla liikkuvaan jalkaväkeen. Ja väkeä muutti miljoonittain Volgalle ja Uralille nouseviin uusiin moderneihin teollisuuslaitoksiin. Tämän se onnistui saksalaisilta ja puolalaisilta salaamaan.

Sen sijaan amerikkalaisilta tämä ei ollut missään vaiheessa mikään salaisuus lainkaan: Venäläiset tekivät maailman uudenaikaisimpia panssareitaan amerikkalaisten piirustuksilla ja lisensseillä, lisenssinval- vonnan alaisina! He tekivät muutakin pitkälle menevää molemminpuo- lisesti mitä hyödyllisintä teknologista yhteistyötä Akselivaltojen veh- keisiin nähden ylivoimaisten panssari- ja lentoaseiden rakentamiseksi, jossa yhteydessä he ”takoivat” II maailmansodan jälkeen napit vastakkain maailmaa hallinneet sotakoneet.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot

” Suur-Puolan suunnaton sotilasmahti kaatui erittäin nololla tavalla en- nen kuin oli ehtinyt syntyäkään, kun puolalaiset Sikorskyt ja muut eivät pystyneetkään valmistamaan heille Ukrainan olosuhteita silmällä pi- täen suunniteltua Christie-, venäläisittäin BT-, keskiraskasta ns. nopeaa panssarivaunua,maailman ehdotonta ykköstä tuolloin lajissaan,ja pans- sarinsuunnittelija Christien toimistoakin uhkasi konkurssi, kunnes NL:n ulkomaankauppaministerin ja sotatalouspäällikön Anastas Mikojanin ja amerikkalaisen suurkauppiaan Armand Hammerin (1898-1990) tiimi tarjosi Puolan tilalle varmaa maksajaa ja vakaata suurvalmistajaa (kyse oli lisenssistä) Neuvostoliittoa…

Lisäksi Christie saattoi suunnitella edelleen mielin määrin USA:lle, Eng- lannille, Ranskalle jne.(Puolasta,Saksasta ja Japanista en tiedä…) Kaikki NL:n kunnolliset panssarit mukaan lukien T-34 (paitsi raskaat Klim(Vo- roshilov)it) perustuivat sittemmin BT:n perusratkaisuille niin tornin, telapyörästön kuin jousituksenkin suhteen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Christie_suspension

Edelleen tuo lamasta pelastanut unelma-asiakas toi tuotantoprosessiin mukaan mullistavan parannuksen: akateemikko Eugen Oskarovitsh Patonin kehittämän sähköhitsauksen, joka tapahtui aluksi veden alla.

Päällystetyn hitsauspuikon käsihitsaukseen kehittivät vähän myöhem- min ruotsalaiset.

USA:n armeijan puolelta hommaa johti Ranskassa I maailmansodan aikana panssariaseeseen perehtynyt kenraali George Patton, joka on myöhemmin osoittautunut myös sotahistorian globaaliksi kusetus- mestariksi, jonka First US Army Groupin (FUSAG) ”päähyökkäystä” saksalaiset odottivat Calais´n alueella Kanaalin kapeimmalla kohdalla hienoimpine rakettiaseineenkin kauhusta kankeina vielä kuukausi  Nor- mandian ”harhautuksen” alettuakin… Ja Stalininkin tiedetään kuunnel- leen radioliikennettä ja kiroilleen, että ”Mitä w…ttua siellä kuppaillaan, ollaanko tosissaan liikkeellä ollenkaan!” Häneen verrattuna jopa Napo- leonin kusettaja ja pysäyttäjä Venäjällä marsalkka Pedre Bagration oli korkeinta kansallista sarjaa tuossa suhteessa… (Patton myös kusaisi Rein-jokeen keskellä uomaa tuon arvonsa merkiksi, kun häntä työn- nettin joen yli Bailey-sotilassillalla, joka muuten sekin on neuvostoyh- teistyön tuote: maailman ensimmäisen teräsristikkosillan suunnitteli Oskar ”Eugenin isä” Paton Kiovaan 1800-luvulla.) ”

HL:”Saksan sukellusveneiden kehittämiseen puolestaan kuuluivat Tu- russa rakennetut suomalaiset sukellusveneet Vesikko ja Vetehinen. Ne rakennettiin hollantilaisen firman tilauksesta. Firma oli saksalaisten peiteyritys.

Neuvostoliitto-yhteistyössä mukana olleet saksalaiset olivat toisen maailmansodan jälkeenkin vaitonaisia tapahtumista. Mutta yhteistyön kannalta keskeinen hahmo,kenraali Ernst August Köstring,on todennut, että ilman Neuvostoliitossa tapahtunutta aseiden kehittelyä ja asekou- lutusta ilmavoimat eivät olisi 1939 olleet siinä iskussa kuin olivat.

Länsirintaman salamasotaa johtaneen kenraali Heinz Guderianin mu- kaan sama päti panssarivoimiin. Saksan näennäinen varusteluihme Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen ei olisi ollut mahdollinen ilman yhdentoista vuoden ennakkovalmisteluja Neuvostoliitossa. ”

RK: Tarkoittaa, että muka jotakin ”yhteistyötä” muka olisi ollut aina vuo- teen 1933. Ainakin viisi viimeistä vuotta oli ollut siinä tapauksessa NL:n puolelta härskiä bluffia, jossa tavuakaan todellista tietoa mistään NL:n  todellisista ”herkuista” kuten sähköhitsauksesta ja akateemikon Vasili Z. Vlasovin kuoriteoreettisesta lujuuslaskennasta ei ollut tippunut eikä lirissyt Saksan laarin, vaan sille oli syötetty jotakin disinformaatiota.

NL kyllä teki juuri tuota mm. neurofysiologian alalla Saksan kanssa samoihin aikoihin:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/aivosahkokayra-eeg-n-kehittaja-hans-berger-oli-natsijohdon-salattu-paaideologi

” Kaiser Wilhem -instituutin ”[Leninin] jättiläismäisiä erikoisneuroneita”…

Mitä tulee yrityksiin selittää tavallista aivotoimintaa (eikä sen poikkea- vuuksia), niin Binswangerin ryhmän jäsen  Korbinian Brodmann jakoi ai-vokuoren nimeään kantaviin ”erikoisalueisiin” anatomisin perustein. Saksalaiset eivät tunteneet  Fridtjof Nansenin teoriaa (28. 4. 1888) sitä, että gliasolut ovat aivojen todellinen ohjausmekanismi.

Sen sijaan Venäjällä ja Neuvostoliitossa se tunnettiin hyvin, ja Nansen oli myös kutsuttu ja nimetty Venäjän/NL:n eläintieteen kunnia-akateemi- koksi, joka oli protokollassa akateemikon korkein taso eikä edellyttä- nyt välttämättä työtehtäviä. Kunnia-akateemikko oli usein ikämies, jon- ka suuruus oli oivallettu aktiivitutkijanuran jälkeen, kuten  Ivan Pavlovin opettaja  Ivan Setshenov. Juuri sellainen oli myös Nansen, ja sellaisena hänet myös säilytettiin.

Ennakkoluulottoman kansainvälisen ja ”vasemmistolaisen”, puoliksi tanskalaisen  Oskar Vogtin (1870-1959) eräs tutkimusongelma Haec- kelin innoittamana oli löytää ”nerouden lähde” aivoista.Hän oli väitel- lyt  Binswangerin johdolla ja ryhtynyt toimimaan hypnoterapeuttina. Hänen vaimonsa oli ranskalainen neurofysiologi Cecile Vogt-Mugnier, jonka nimellä pariskunta mieluiten julkaisi tutkimusaiheinaan mm. tha- lamus ja selkäytimen eri osat. V. 1914 keisari Wilhelm II kutsui Vogtin Berliiniin perustamaan Kaiser Wilhelm instituuttiin aivotutkimusosas- toa (nykyistä Max Planck -aivoinstituuttia, luultavimmin Bergerin suosituksesta). Myös Brodman siirtyi sinne 1915, mutta kuoli jo 1918 keuhkotulehdusperäiseen verenmyrkytykseen.

Instituutti verkostoitui maailmalle paitsi Ranskaan myös mm. USA:an, NL:on, Englantiin, ja Suomeen. Sen kanssa pelattiin ”huippuyksikkögei- mejä”: venäläiset mm. tutkituttivat hänellä näytteitä  Leninin aivoista, ja Vogt kertoikin ”tuloksenaan” mm. ”niistä löytyneen erityisen suuriko- koisia erikoisneuroneja”. Tämä ”kelpasi loistavasti” myös NL:lle, vaikka mm.  Ivan Pavlov, hänen assistenttinsa  Anatoli Ivanov-Smolenski, Lo-kakuun vallankumouksen aloittaneeseen Pietarin neuvostoonkin kuu- lunut Leningradin sähköisen aivotutkimuksen instituutin johtaja Aleksei Uhtomski tai  Fieldsin mekanismin ensimmäinen julkinen esittäjä  Ivan Beritashvili (Beritov 1932) ja Kansainliiton pakolaiskomissaari  Fridtjof Nansen vain muutaman mainitakseni tiesivät erinomaisesti, että kolle- ga etsii ”nerouden aivolähteitään” (joka ei toki ollut hänen ainoa tutki- muskohteensa) täysin väärien ilmiöiden ja rakenteiden piiristä.

Hänet kutsuttiin Moskovaan konsultiksi perustamaan uutta Aivoinsti- tuuttia, vaikka maailman parhaat aivoinstituutit olivat jo valmiiksi NL:ssa: Leningradissa ja Tbilisissä (eikä todellista tarkoitusta panna niistä paremmaksi, ainakaan Vogtin konstein, ollut…). Eli NL, USA ja jopa Kansainliitto syöttivät ”yhteistyön” varjolla Saksalle paskaa ja vakoilivat sitä, ihan oikein sille… paitsi että samalla ne vahvistivat Bergeriä). Natsijohtoakaan sen nimenomaisen instituutin asiat eivät suuresti häirinneet tai ilahduttaneetkaan: natsitieteen ”valo” ei kumottanut sieltä, vaan Jenan persereiästä!

Tämä oli vielä Weimarin Saksan aikaa.Vogt keräsi instituuttiin tutkijoi- ta eri puolilta maailmaa, myös Neuvostoliitosta.V.1936 hänet erotettiin, kun hän poltti päreensä siihen, että 1935 valtaan nousseet natsit vaino- sivat hänen ulkomaisia työntekijöitään ja heidän perheitään. Mutta hän vain siirtyi täysin Kruppin leipiin. Osa vainotuistakin, myös neuvostoliit- tolaisista, jäi. Myös USAlainen Ford Foundation rahoitti miljoonalla dol- larilla hänen uutta tutkimuslaitostaan natsi-Saksassa. Sodan jälkeen pari jatkoi uraansa keskittyen keskiaivojen sairauksiin. DDR kunnioitti Vogtia ulkomaisen kunnia-akateemikon tittelillä.”

HL: ” Ilmavoimien keskus oli Lipezkissä,panssareita suunniteltiin ja kou- luttajia koulutettiin Kasanin lähellä Volgan rannalla, taistelukaasuja kehitettiin Kaakkois-Venäjällä. ”

RJK: Jotakin linkkiä vähintäänkin ja tarkkaa paikkaa vaatisi tuo ”taistelukaasujen kehitys”…

Näistä ”taistelukaasuista” on nyt käynyt jokin hölynpölytoimittajien salaliittokäsky, että sellaisia pitää nyt lallattaa. Sen käskyn kanssa on jo kuitenkin käynyt erittäin köpelösti…

HL: ” Kaikissa keskuksissa tapahtui suunnittelua, tuotantoa ja koulutusta. ”

RJK: Ja huijausta ja kusetusta.

HL: ” Tehtaat olivat saksalaisten firmojen rakentamia, mutta salaisuu- den säilyttämiseksi henkilöstö oli pääosaltaan venäläistä. Noissa kes- kuksissa toimineet saksalaissotilaat olivat virallisesti eronneet ase- voimista ja matkustivat paikalle yksityis-henkilöinä. Kuolleiden koe- lentäjien ruumiit tuotiin kotiin kiertoteitse Leningradin kautta koneen osiksi ilmoitettuina.

Vastapalveluksena saksalaiset antoivat neuvostoliittolaisille saksalaista sotilaskoulutusta. ”

RJK: Sitä neuvostoliittolaiset eivät todellisuudessa tarvinneet. Paskaa on vaihdettu paskaan…

HL: ” Myös esimerkiksi neuvostoliittolaisia panssareita kehitettiin saksalaiselta pohjalta. ”

RJK: Lakkala toitottaa vain kirjuuttelensa asioista JOISTA EI TIEDÄ YHTÄÄN MITÄÄN!

HL: ” Kenraali Köstring kirjoitti vuonna 1931 kenraali Hans von Seeck- tille, että Saksan sotilaallinen tuki näkyy kaikkialla puna-armeijassa ja että saksalaisten näkemykset ja menetelmät ovat kuin punainen lanka puna-armeijan vastaaville. ”

RJK: Kissan paskat! (Helvetin hyvin oli pölkkypäitä kusetettu!)

HL:”Laajemmin ottaen Neuvostoliitto halusi yhteistyöltä tarvitsemaan- sa pääomaa ja teknistä apua teollistamiseen,sotilaallisia neuvoja Puna- armeijan rakentamiseen ja diplomaattista vastapainoa Englannin ja Ranskan painostusta vastaan. Kaikkea tätä Saksa tarjosi. ”

RJK: Noin saattoi olla niin kauan kuin hommaa johti Saksassa Walter Rathenau. Mutta tulevat natsit tappoivat hänet jo samana vuonna.

HL: ” Yhteistyön saksalaiset puuhamiehet olivat kaikki poliittisesta oi- keistosta. Weimarin tasavallan poliittisella kartalla sosiaalidemokraatit olivat antibolsevistisimpia ja länsisuuntautuneimpia. Komintern syytti sosiaalidemokraatteja sosiaalifasismista. ”

RK: Se käänsi linjansa fasisminvastaisen kansanrintaman taktiikaksi vuonna 1935, kun Hitler nousi valtaan.

HL:”Stalinin noustua valtaan muiden maiden kommunistisista puolueis- ta tuli Neuvostoliiton valtiollisen politiikan apuryhmiä. Niiden tehtävänä ei enää ollut toimia vallankumouksen eteen omissa maissaan, vaan totella Kominternin kautta tulevia Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) määräyksiä. ”

RJK: Minkäs eteen ne sitten toimivat?

HL: ” Suuren talouslaman aikoihin, vuosina 1930–1931, oli maiden välinen talousyhteistyö lähes yhtä hyvää kuin sotilaallinen. ”

RJK: Paitsi että se sotilaallinen oli NL:n puolelta lopullisesti muuttunut pelkäksi kusetukseksi…

”Saksan raskas teollisuus tarvitsi Neuvostoliiton markkinoita elääk- seen maailmankaupan romahdettua ja kotimaan kysynnän ollessa olematonta. Toisaalta Neuvostoliitolla oli ensimmäisen viisivuotis- suunnitelman ja siihen liittyvien teollistamistavoitteiden toteuttamiseksi käyttöä Saksan tuonnille. ”

MUU KUIN SOTILASYHTEISTYÖ SAATTOI EDELLEEN

HL: Ulkopoliittisesti yhteistä molemmille maille oli puolavastaisuus. ”

Se, joka oli joutunut (myös jenkkien) boikottiin ja kieroillut itsensä tyhjän päälle, oli PUOLA…

HL: ” Mailla oli siis eri aloilla selviä yhteisiä intressejä. Josif Stalinin silmissä tätä ei heti muuttanut edes Hitlerin valtaannousu. ”

RJK: Kyllä muutti, totaalisesti! Sitä ennen oli myös katsottu läpi sormien.

Ainoa todellinen ”yhteinen intressi” oli, että NL:ssa arvioitiin, että jos Hitler tapetaan, hänet korvaa vain joku pätevämpi fasisti tai kenraali, joka ajaa tasan samaa agendaa…

HL: ” Stalin piti natseja kapitalistipuolueena siinä kuin muitakin oikeistopuolueita.”

RJK: Oli pitävinään. Se oli tosiasiassa vittuilu Ranskalle ja Englannille…

HL: ”Aluksi edes kommunistien vainoaminen ei Stalinia pahemmin häi- rinnyt. Saksan silloinen lähetystöneuvos Moskovassa on kertonut, että viiden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Hitlerin valtaantulosta neuvostolehdistö oli hyvin pidättyväinen.

Vaikka Hitler tuhosi Saksan kommunististen puolueen (KPD) puolueko-neistoa, piti Stalin ulkopoliittisista syistä tärkeänä vaalia hyviä suhteita Saksaan. Venäjän ulkoasiainkomissaarin kerrottiin tokaisseen saksalaisille: ”Mitä se meille kuuluu, jos te ammutte kommunistejanne. ”

RJK: Kissan paskat ne suhteet mitään ”hyviä” olleet…

HL: ” Lokakuussa 1933 puna-armeijan ylipäällikkö Mihail Tuhatševski sanoi saksalaiselle keskustelukumppanilleen: ”Meitä erottaa teidän po- litiikkanne, eivät meidän tunteemme – puna-armeijan ystävyyden tun- teet Reichswehriä (Saksan asevoimat) kohtaan. Ja ajatelkaa aina: te ja me, Saksa ja Neuvostoliitto, voimme sanella maailmanrauhan, jos kuljemme yhdessä.”

Vasta vuonna 1935 sotilasyhteistyö romahti täysin.

|||

Historian roskatynnyristä on Vasen Kaistan kirjoitussarja, jonka artikke- lit tuovat päivänvaloon unohdukseen vaipuneita tai kätkettyjä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tapahtumia.

Artikkelisarjan toimittaa idean isä, Heikki Lakkala.

Sarjassa ilmestynyt:

Clintonin ohjusiskua seurasi kymmeniä tuhansia kuolonuhreja (16.9.2016)

Pariisi 1961: algerialaisten joukkomurha (8.9.2016) ”

NL harrasti kusetusyhteistyögeimejä myös USA:n kanssa, osin jopa sa- maan aikaan oikeankin yhteistyön kanssa sotateollisuudessa), mm. ge- netiikassa ja psykologiassa, joissa USA yritti uittaan NL:on ”sosiobiolo- giaa”,vaikkei siihen ole koskaan USA:ssa virallisella taholla tosissaan luo- tettu eikä nojattu. Muutamalta keltikangasjärviseltä siinä yhteydessä sitten pääkin pudota klopsahti…

Trendi oli että 20-luvun bluffiyhteistyö USA:n kanssa vaihtui II maa- ilmansodan lähestyessä oikeaksi yhteistyöksi, mutta vastaavana ai- kana ”oikeana” alkanut yhteistyö Weimarin Saksan kanssa vaihtui jo ennen Hitlerin aikaa härskiksi kusetukseksi, jossa Saksa oli lisäksi heikompi osapuoli.

Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö maailmansotien välillä (3.9.2016)

Keskustelua:

Orwell kommentoi_ 16. huhtikuu 2017 23:15

Kommarien sokeaa uskoa ja puolustelua.

Sääliksi käy ihmistä, jonka maailmankaikkeus katosi 1991 kaikkivaltiaan Neukkulan hajoamiseen…

Timo Gottlieb kommentoi_ 17. huhtikuu 2017 00:22

Niin, Stalin oli hullu

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 17. huhtikuu 2017 00:37

Pääasia on, että ei ollut tyhmä, tässä tapauksessa.

Tää on mulle ammattiasiaa: mun velvollisuuteni on korjata omaa tie- teenalaa koskevat päättömät valehtelunlörötykset, ja mieluiten siinä ohessa muitakin aloja koskevat (koska tiede on yksi).

Neuvos kommentoi_ 17. huhtikuu 2017 08:08

Yksinvaltiaat ovat vaaraksi koko maailmalle.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 04:32

Saksalla oli hyökätessään täysin väärä käsitys NL:n aseistuksesta ja myös aseteollisuuden sijoittumisesta. Sen sijaan NL:n tunsi hyvin Saksan aseet.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/vaihteeksi-yle-lt-bbc-n-hyv-prisma-ilman-kemian-erityisesti

• Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (30. marraskuu 2016)

Prisma: Ilma, jota hengitämme

Ylelle vaihteeksi kiitokset, kun esitti dokkarin Tali-Ihantalan torjuntataisteluista tänään. Se dokumentti ei jätä ketään kylmäksi, kun Suomi kävi olemassaolonsa taistelua suurta ylivoimaa vastaan.

Tarvittiin valtiomiesteko, että oli ylipäätään mahdollista ryhtyä torjuntataisteluun. Presidentti Risto Ryti ja lupasi, että Suomi ei tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa saadakseen apua Saksasta. Ja Suomi sai mm. panssarintorjunta-aseita, joilla oli ratkaiseva merkitys torjuntavoitossa.

Se, että Suomi sitten kuitenkin teki erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa on historiaa.

Tali-Ihantalan torjuntataistelu Suomen itsenäisyyden puolesta on juuri tänään sikäli merkittävä, että taas on Suomen itsenäisyys vaarassa. Nyt on vain se ero taistelussa Suomen itsenäisyydestä, että toisella puolella on runsaasti suomalaisia, joiden joukossa on merkittäviäkin vaikuttajia.

Nämä ns federalistit suomalaiset haluavat luovuttaa itsemääräämisoikeutemme EU:lle. Suuri osa päätösvaltaa on jo siirtynyt Brysselin byrokraateille kaikessa hijaisuudessa. Taktiikkana on pienten askelten politiikka, että kansalaisia ei ärsytetä ja järkytetä.

Nyt on kuitenkin EU:ssa tultu vaiheeseen matkalla kohti liittovaltiota, että on tehtävä isoja ratkaisuja. Yhteisvaluutta euro ei toimi kunnolla muutoin, kuin yhdistämällä taloudenpidot yhteen EU:ssa. Se tarkoittaa, että Brysseliin perustetaan jälleen uusi suuri virasto EU:n valtiovarainministeriö, jota johtaa EU:n valtiovarainministeri. Samalla se tarkoittaa, että esim. Suomella ei ole enään sanavaltaa dubjettitalouteen. Mitä jää jäljelle itsenäisyydestä, kun ei ole omaa rahaa, ei omaa budjettitaloutta ja ajanoloon ei verotusoikeutta. EU määrää kaikesta.

Antaako Suomen kansa tapahtua sen, mikä on odotettavissa vai ryhdytäänkö torjuntataisteluun Tali-Ihantalan hengessä?

Seuraavat eduskuntavaalit ovat itsenäisyytemme ajan tärkeimmät vaalit. Annammeko äänemme puoleille, jotka kannattavat EU:n syvenevää integraatiota vain puolueille, jotka haluavat säilyttää Suomen itsenäisenä kansallisvaltiona.

Helkutin mukavaa oli taas ouninpohja 1 ja 2 sella. Aluksi kiipesimme tukkipinon päälle ja luultiin että saatiin hyvät paikat, mutta turva-auto käski meidän vaihtaa paikkaa, No, löydettiin sitten hyvä paikka pienen kallion päältä, josta nähtiin hyvin pitkälle molempiin suuntiin. Suomalaismenestystä tuli, vaikka Jari-Matti Latvalan kohtalo jäi harmittamaan. Ralli-illan kruunasi rantasauna ja hyvä grilliruoka.  Tuli heitettyä talviturkki vaikka yleensä en mene alle 21 asteiseen veteen. Tuo Iso-järven veden lämpö oli arviolta 17 astetta.

Ensi vuonna taas uudestaan ja se onkin jo 21 kerta.