Sopivan mansellismielinen blogialusta
Asun ton tepivaarin kanssa ja me tehdään joka päivä retkiä tuonne muatialan pelloille ja ukolla on kuumina päivinä mulle vettä viinapullossa .
Josta se kaatelee mulle lorauksen kuppiin on ihanaa retkivettä ja maistuu hyvälle terv irplikka ja tepivaari
Sipilän hallitus on jo ottanut kaiken ansion talouden elpymisestä itselleen, mutta talous nousee Suomessa hallituksesta huolimatta.
Hallituksen toimet talouden piristämiseksi ovat olleet vain näpertelyä, kuten esim. kiky-sopimus. Näin sanovat yritysjohtajat.
Sipilän hallitus on epäonnistunut kaikessa, mihin se on ryhtynyt. Kaikki kärkihankkeet on joko sössitty tai muuten ajettu päin seinää.
Ainoa hanke, joka oli vähällä onnistua oli valtapeli Kepun ja Kokoomuksen kesken, mutta onneksi perustuslaki näytti voimansa ja torppasi hallituksen yrityksen.
Mitä tekevät entiset persut ja nykyiset loikkarit hallituksessa. Eivät muuta, kuin painavat äänestyksissä nappia, joka pitää heidät hallituksessa. Mitenkähän mahtaa nukkua työministeri Lindström yönsä, joka on entinen paperitehtaan duunari ja nyt tukee porvareita kaikessa? Ministeriauton takapenkki on sumentanut loikkariministereiden aivot. He eivät tiedä, mitä ovat tekemässä.
Kaikella on kuitenkin aikansa. Hallitus voi kaatua milloin vaan vaikka puolivahingossa. Parhaimmillaan loikkariministereiden kannalta on, jos saavat käyttää ministeriautoa vielä melkein kaksi vuotta, mutta sitten se varmasti loppuu.
Mitä sen jälkeen tapahtuu loikkariministereille? Tulevaisuus on heille ankea, jos ei heille ole järjestetty pakastevirkoja Sipilän toimesta jossain valtion virastossa.
Ainakin itse pääkonna Soini on turvannut tulevaisuutensa pakasteviralla.
[Tämä teksti on aiemmin julkaistu AL:n blogeissa, mistä sen kokeilumielessä siirrän nyt tänne]
Palaanpa vielä kerran YLE:n ”analyysiin”, jossa kyseltiin, kuinka maapallo kestää Suomea, kun Suomi on niin mahdottoman paha ylikuluttaja.
YLE:n ”analyysi” (WWF:n ”alustamana”) perustuu omituiseen tulkintaan GFN:n (Global Footprint Network) julkaisemasta datasta. En tiedä, enkä oikein ymmärräkään, miksi tuollainen tulkinta on tehty. Ainoat mieleen tulevat selitykset ovat A) aatteen palo, B) kykenemättömyys lukea tilastoja, C) hätäinen uutisointi tyyliin ”siitä yli mistä aita on matalin”, faktoja tarkistamatta.
Alla on käyrästö, joka perustuu täsmälleen samaan lähteeseen, GFN:n julkiseen dataan. Ainoa ero on siinä, että kunkin alueen absoluuttinen jalanjälki on muutettu ”jalanjälki-indeksiksi” siten, että vuosi 1980 on 100.
Neljä aluetta (Suomi, Pohjois-Eurooppa, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka) on pysynyt varsin lähellä lähtöarvoaan. Esimerkiksi Suomen jalanjälki (eli kulutus) oli vuonna 2013 jopa hiukkasen alempi kuin vuonna 1980 (97/100).
Neljällä muulla alueella (Arabimaat, Pohjois-Afrikka, Länsi-Aasia ja Etelä-Aasia) indeksiluku on kohonnut kolme- tai nelinkertaiseksi. Niiden kulutus on selvästi kiihtyvässä kasvussa.
Noiden neljän alueen, joiden jalanjälki on kasvanut rajusti, läntisen Aasian jopa rajun eksponentiaalisesti, osalta tulee muistaa myös se fakta, että niiden väestönkasvu on rajua. Esimerkiksi monissa arabimaissa väestönkasvu on jopa yli kymmenen kertaa niin nopeaa kuin läntisessä Euroopassa ja Suomessa.
Kaavion perusteella ei pitäisi olla epäselvää, missä ylikulutuksen ongelma tosiasiassa on.
Jos noille nopean kulutuskasvun ja nopean väestönkasvun alueille ei tehdä mitään, mistään muustakaan ei ole mitään hyötyä.
Näiden tosiasioiden varjossa Suomen nimittäminen ylikulutuksen symboliksi on lähinnä naurettavaa.
Uutisissa on kerrottu mielenosoittajien heitelleen Hampurissa poliiseja kivillä ja polttopulloilla. Poliiseja on loukkaantunut ja jouduttu viemään sairaalahoitoon. Autoja on poltettu.
Minun mielestäni mielenosoitusvapauteen ei kuulu oikeus hyökätä poliisien kimppuun, vaan silloin tarvittaisiin kovia toimenpiteitä, eikä pelkästään vesitykkejä ja pippurisumutetta.
Esimerkiksi tarkka-ampujat katoilla voisivat olla sopiva lääke. Kun henkilö heittää poliisia jollakin esineellä, niin saisi automaattisesti luodista. Olettaisin sen vähentävän mellakointia ja ryöstelyä, joka usein liittyy mellakointiin.
Kaupungilla liikkuessaan ja tuttuja tavatessaan saa kuulla joskus uskomattomiakin tarinoita .
Eräänä päivänä kuulin jutun, joka oli lähtöisin hevosmiesten tietotoimistosta, jota yleisesti pidetään luotettavana tiedon lähteenä.
Jutun mukaan Kokoomuksen puheenjohtajaan Petteri Orpoon ollaan laajalti pettyneitä puolueessa. Ensimmäiseksi tuli mieleeni tapaus Ville Itälä, joka oli tovin myös Kokoomuksen nokkamiehenä, mutta ei vakuuttanut kokoomusväkeä ja joutui luopumaan kesken kaiken. Itälä siirtyi Brysseliin EU:n leipiin ja on sillä tiellä edelleenkin.
Olisiko siis Petteri Orpon kohtalo suunnilleen sama, kuin Ville Itälän. Kokoomus on hyvin EU-myönteinen puolue, joka takaa sen, että puolueen kärkinimet saavat helposti hyviä ja hyväpalkkaisia virkoja EU:n mammuttiorganisaatiossa. Esimerkkeinä Jyrki Katainen, Alex Stubb ja Ville Itälä.
Nyt on menossa varsinainen tulikoe Petteri Orpolla. Hänen pitäisi nyt saada kelvollinen valinnanvapauslaki, vaikka pakkoyhtiöittämisen kielsi perustuslakivaliokunta. Poliittinen sopimus Kepun ja Kokoomuksen kesken takasi Kokoomukselle kelvollisen valinnanvapauslain, mutta se ei kelvannut eduskunnalle ja nyt on yritettävä saada uusi lakiehdotus, joka ei ole helppoa.
Jos uusi valinnanvapauslakiehdotus ei täytä Kokoomuksen ja yksityisten lääkärifirmojen vaatimuksia , niin poliittinen sopimus raukeaa ja Kokoomus palaa takaisin lähtöruutuun ja ryhtyy vastustamaan Kepun maakuntamallia.
Sellaisessa tilanteessa on vain yksi vaihtoehto ja se on hallituksen ero.
Mutta pääseekö Orpo niinkään pitkälle vai halutaanko Kokoomuksessa vaihtaa nokkamiestä jämäkämpään tyyppiin jo ennen tämän näytelmän loppuhuipennusta? Orpo on nimittäin vähän niin kuin se pieni mies, joka pani päänsä parturin ovesta sisään ja kysyi ”ajetaanko täällä miehen parta”? ”Kyllä ajetaan” sanottiin sisältä ja jatkettiin, että ”käske vaan sisään se mies”.
Tällaisia kaupungilla puhutaan ja huhutaan.
Tämänpäivän paperi-Hesarissa DI Janne Korhonen kirjoittaa aiheesta, josta AL-blogeissakin on keskusteltu
Korhonen on Outokummun historiasta väittelevä tutkija Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa.
Mielipide on kirjoitettu Rautalammin skandium-löydön innoittamana. Koska en löytänyt sitä Hesarin verkkoversiosta, kommentoin sitä täällä:
Tässä tutkija arvailee eikä tutki. Pyhäsalmen kaivos on nyt ainoa ulkom. omistuksessa ollut lopettanut kaivos. Avolouhoksen maisemointi on suoritettu ja maanalaisille käytäville on suunniteltu hyötykäyttöä, esim hiukkaskiihdytintä.
Ajattelemisen aihetta antoi jälleen Harri Rautiainen
Outokummun historiaa välttelevä
Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta.
Tässä Eino Leinon yksi kuuluisimmista runoista.
Nautiskele suomalaisesta kesäyöstä ja sen mystisyydestä Nocturnen parissa.
Ruislinnun laulu korvissani tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani,kaskisavuun laaksot verhouu. En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipa säveleinä,tammenlehvä-seppel vehryt, uus. En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär’ elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie.
Tätä voisi sanoa musiikin vertauksella andante festivoksi.
Ja tätä sydämeni laulua letkajenkaksi.
Tilulii tilulii tilutilu lilulii.
Sote soppaa ängetään, mutta mikseivät kuunnelleet sillä nyt on otettava se aikalisä ja osia valintaan mietitään uusiksi vai menevätkö nyt lomalla ja tarjoavat samaa uudella otsikolla.
Ruotsin puolelta kuuluu yksityisten takovan ylisuuria voittoja – niitä kait täälläkin kärkkyvät eli sitä kerman kuorintaa – mahtaako itse potilas unohtua?