Jos nyt näin nopeasti arvioin, on tuo Kyuu mies paikallaan, kun tällaisen sai aikaiseksi.
Kysymyksiä: kuka toimii moderaattorina ja mitkä ovat periaatteet ?
Nimimerkkien salaisuus ?
Pihlajalinnan vedätys
Onko niin kun olen koko sote sopan aikana jopa julki tuonutkin että näitä terveys palvelujen tarjoajia ei sitten kiinnosta nuot haja asutus alueet .
Nyt siitä on hyvä esim kun tuntia ennen tervolan varsinaista kokousta pihlaja linna vetytyi järjestämästä Tervolan sota palveluja .
pitäiskös kysyä oliko raha virta liian pientä, no varman näin on aina isoissa keskuksissa toimiva ei taida elää todelluudessa .
Vaan luulee enempi kun mitä terveys palvelut ovat maaseudulla mistään kohtaa ne ei ole kannattavia eikä niillä kyllä isoja rahoja leivota .
Mutta silti siellä on oltava henkilöstö kävi siellä päivän aikana yksi taikka tuhat potilasta, eikä tarvii olla minkään asteen matematiikan roffessori .
Kun tajuaa että ne palkat vie enempi kun kassaan virtausta on .
Terveyden hoito ei ole oikeasti minkään asteen bisnes ja sitä pihlajalinna on bisnes ja yritys jonka pitää tuottaa rahaa omistajilleen . seommor tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast
Hekin ajavat ihmisoikeuksia
Tämä on ensimmäinen blogaukseni joka ilmestyy uusiin Pirkan blogeihin ja ajattelin ajatella kevyesti ihmisoikeuksilla, rasismilla sun muilla pehmoisilla. Minulla on ensin versio tästä erinäisten ihmisten nimillä, mutta totesin että tämä on muutamia julkisuuden esimerkkejä isompi asia – käytä siis mielikuvitustasi tarvittaessa. Ydinasia on kuitenkin selkeä: niin ”suvakit” kuin ”nuivat” kuin monet muutkin ajavat omaa linjaansa ihmisoikeusasiat etunenässä. Meissä on enemmän yhteistä kun haluamme myöntää.
Motiivin voi ymmärtää
Kun verkossa huutaa vähintään hieman rääväsuinen maahanmuutt…no okei, rasisti ongelmistaan, hän toimii raivon ja pelon vallassa. Hän pelkää, että turvapaikanhakijat tuhoavat Suomen yhteiskunnan ja tekevät siitä vaarallisen. On ihan mittakaavakysymys ovatko he täysin hakoteillä vai vähän oikealla suuntimalla, mutta motiivi on selvä: he ovat huolissaan suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, koskemattomuudesta, oikeudesta sosiaaliturvaan ym. Ulkomaalaisten vahingoittaminen on harvoin motiivi, vaikka se voi päätyä seuraukseksi eikä sitä tietenkään saa koskaan hyväksyä. On mielestäni kuitenkin tärkeää ymmärtää syyn ja seurauksen ero.
Vastaavasti kun verkossa huutaa vähintään hieman rääväsuinen huolest… no okei, kiihkoanarkisti ongelmistaan, hän toimii raivon ja pelon vallassa. Hän pelkää, että suvaitsematon turvapaikkapolitiikka ja sen kannattajat tuhoavat Suomen yhteiskunnan ja tekevät siitä vaarallisen. Hekin perustavat mietteensä enemmän tai vähemmän todellisiin havaintoihin ja enemmän tai vähemmän liioiteltuihin näkökulmiin, mutta totuutta heilläkin on pohjalla. Motiivi on niinikään selvä: he ovat huolissaan ulkomaalaisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, koskemattomuudesta, oikeudesta sosiaaliturvaan ym. Jälleen kerran, ”rasistien” pahoinpitely on aniharvalla motiivi, vaan heilläkin lähinnä seuraus sokeasta uskosta omaan maailmankuvaan.
Maahanmuuttokriittinen tai rasisti, turvapaikanhakijoista välittävä tai anarkisti, leijonaosalla heistä kaikista on motiivina ihmisoikeuskäsitys eikä se ole edes vastakohtainen. Pääosassa tapauksia kyse on vain painotuseroista. Esimerkiksi yksi haluaa vähentää Välimeren kuolemia sulkemalla rajat, toinen lisäämällä pelastusoperaatioita. Molemmat ovat reaktioita ongelmaan, eri tavoilla, eri perusteilla, mutta kummassakin on hyvät ja huonot puolet. Molemmat vetoavat milloin oikeusvaltioon, milloin kansan oikeustajuun. Kumpikin näkee joskus vaikkapa rikollisuuden ilmentymät joskus syynä, joskus seurauksena. Ja ennen kaikkea: lähes joka ikisellä tämän keskustelun osapuolella on mielessä ihmisen oikeus elää turvassa.
Mörkö on keskustelussa
Maahanmuutto on loistoesimerkki aiheesta, jossa somepiirit, keskusteluympäristö yleisesti sekä median suuri rakkaus tragediaan ja tappeluun ovat möröistä pahimpia. Enemmistöllä kansasta – ja haastattelun ulkopuolella epäilemättä poliitikoistakin – on varsin rakentava asenne ongelman ratkaisuun, hyvä kompromissi ja kykyä ymmärtää eri näkökulmia. Tämä lievästi sanoen kärkäs debatti on syntynyt aivan eri syistä kuin näkemyserojen äärimmäisyyksistä.
Kun muistamme, että pääosa meistä kuitenkin toimii hyvillä motiiveilla, voimme arvostaa toisiamme. Kun media vielä hyväksyisi joskus sovusta uutisoinnin, sen pohjalta voisi rakentaa myös kestäviä päätöksiä, niin Suomessa kuin EU:ssakin. Sitäkin ennen voimme kuitenkin päättää jättää eri mieltä olevien herjaamisen vähemmälle.
Uusi käyttäjä.
Tänne nyt itseni änkesin, saas nähdä. AL:n blogialusta kerkesi tulla jokseenkin tutunomaiseksi, toivottavasti tämäkin.
Mutka
[ alunperin julkaistu ALblogeissa 17.11.2016 ]
Olipas vaikeata, hidasta ja kallista.
Kyllä tätä kannatti märehtiä useammassakin kunnallisessa elimessä vuositolkulla. Ja onhan se ikävää että Tampereelle jää pystyyn tuollaisia vanhanaikaisia yli 100-vuotiaita rakennuksia. Onneksi tämä on vasta tilapäinen ratkaisu. Kyllähän tuohon nyt huomattavasti paremmin sopisi kaunista asfalttia hidastustöyssyjen kera tai tammelalaistyylinen neukkukuutio.
Varastointituki ryssittiin
[ alunperin julkaistu ALblogeissa 3.9.2014 ]
Valio ei ainakaan ala varastoimaan Putler-juustoa ja odottelemaan sitä, että vatipäät alkavat sitä taas tilaamaan. Tulikohan täysin yllätyksenä Suomen EU-neuvottelijoille vai eikö siellä taaskaan saatu leipäläpeä auki Suomelle hyödyllisemmän tukimuodon puolesta?
Lynx lynx
[ alunperin julkaistu ALblogeissa 22.5.2014 ]
Kustannusneutraalein (asuntoja ja muuta toimitilaa suhteessa ja absoluuttisesti eniten), stadionkin ihan OK (kunhan pleksit lisätään päädyn aukkoihin), massoitteluiltaan ihan kohtuu inhimillisissä rajoissa pysyttelevä verrattuna muutamiin muihin vaihtoehtoihin. Ei kai tätä nyt montaa kuukautta tarvitse miettiä?
Lauantaina puolilahojen lautakasojen ympäröimällä perunapellolla …
[ alunperin julkaistu ALblogeissa 11.7.2013 ]
Ratapihankadulla tuhotaan ja tuhlaillaan
[ alunperin julkaistu ALblogeissa 3.4.2013 ]
Tampereen kaupunki on tuoreessa asemakaavaehdotuksessaan päättänyt tunkea Ratapihankadun täyteen matalia lähiömökkeja ja hukata samalla mahdollisuuden toteuttaa korkeaa rakentamista keskustassa paikassa, jossa se ei juurikaan haittaa edes pahimpia nimbyilijöitä. Tällä ratkaisulla rakennusoikeutta tuhlataan myös surutta, mikä sinänsä on varsin koomista, kun samaan aikaan Tammelasta yritetään löytää täydennysrakentamiskohteita mahdollisimman paljon.
Ratapihankadulla ollaan myös jatkamassa tamperelaista perinnettä tuhota vähänkin vanhempi rakennus välittömästi kun siihen vaan on pienetkin saumat. Vanha tavara-asema aiotaan jyrätä sileäksi ilmeisesti sen takia, että autoissa ei ole rattia ja koska tuohon on ehdottomasti rakennettava uusi kolmikerroksinen kenkälaatikko.
Vuonna 2004 autoissa oli vielä kääntyvät etupyörät.
Muutamia huomioita ratikan linjauksesta, osa 2
[ alunperin julkaistu ALblogeissa 30.1.2013 ]
Edellisessä blogimerkinnässä reissu on edennyt ydinkeskustan laidalle ja nyt jatkamme siitä.
Kauppakatu -ideaali ratikkakatu
Alustavan yleissuunnitelman mukaan ratikka on linjattu Hämeenkadulle Hämeenpuistosta rautatieasemalle asti. Tässä on kuitenkin muutamia ongelmia. Ensinnäkin on varsin epävarmaa löytyykö poliittista tahtoa vapauttaa Hämeenkatu kokonaan yksityisautoista. Ainakaan tähänastiset esimerkit eivät varsinaisesti tue sitä näkemystä, että se oltaisiin valmis läänittämään puhtaasti joukko- ja kevyelle liikenteelle.
Vaikka yksityisautoilu Hämeenkadulla kiellettäisiinkin, niin jäljelle jäisi edelleen erittäin runsas bussiliikenne. Busseille ei käytännössä ole mitään vaihtoehtoista reittiä keskustan läpäisyyn, mikäli niiden palvelutasoa ei haluta romuttaa. Ja koska suurin osa joukkoliikennematkustajista saapuu keskustaan ratikan rakentamisen jälkeenkin busseilla, niin niiden toimintaedellytyksiä ei tietenkään pidä heikentää.
Hämeenkadulle ehdotetut yhteiskaistat busseille ja ratikalle eivät tule toimimaan. Busseja on jatkossakin yksinkertaisesti niin paljon, että ohitusmahdollisuuden puuttuessa ne tulevat jonoutumaan ratikan kanssa Hämeenkadulla pitkäksi letkaksi. Nykyisin Hämeenkatu vetää suhteellisen hyvin busseja juuri sen takia, että niillä on mahdollisuus ohitella toisiaan autokaistojen kautta.
Ratikalle on kuitenkin olemassa keskustan länsiosassa varsin toimiva vaihtoehto Hämeenkadulle -Kauppakatu. Kauppakadusta saa varsin viihtyisän raitio-kävelykadun poistamalla autoliikenne sieltä. Samalla liikennöinti sekä ratikoilla että busseilla helpottuu kun niitä ei tungeta samaan sumppuun. Ratikkapysäkkien sijainnit eivät olennaisesti muutu vaikka ratikka Kauppakadulle vedettäisiinkin. Keskustorilla sijainti pysyy lähes samana Hämeenkadun linjaukseen verrattuna, eikä Tuulensuussakaan pysäkki siirry kuin korttelin verran.
Tammerkosken sillalta
Hämeensilta on niin leveä (käytännössä viisi kaistaa) että sille on suhteellisen helppo järjestää toimivat yhteydet kaikille liikennemuodoille. Sen sijaan sillan itäpuolella ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kun ohjata ratikat ja bussit samaan ”putkeen” Hämeenkadulle (”Kannen” ja yliopiston kautta ei ratikkaa kannata linjata ensimmäisessä vaiheessa). Tämä osuus on toisaalta niin lyhyt, että ruuhkautuminen näiltä osin on hyväksyttävissä, etenkin kun kustannuksiltaan järkevää vaihtoehtoa ei ole olemassa. Rautatieasemalta ratikka sukeltaa nykyisen tunnelin kautta Itsenäisyydenkadulle ja viimeistään Tammelan puistokadun risteyksen jälkeen ruuhkautuminen jo helpottaa.
Sammonkatu vai TAYS?
Sammonkatu. TAYS on kieltämättä varsin merkittävä kohde, mutta tässä ensimmäisessä vaiheessa on syytä priorisoida Hervannan nopeita keskustayhteyksiä. Ylivoimainen enemmistö hervantalaisista vastaajista oli myös Sammonkadun linjauksen kannalla ratikasta järjestetyssä kyselyssä. TAYS-yhteys on toteutetava välittömästi kun ratikkaa aletaan laajentamaan, mutta ei tässä ensimmäisessä vaiheessa.
Loppukiihdytys Hervantaan
Alustavan yleissuunnitelman mukainen Rieväkadun lenkki on kummallinen. Sammonkadun linjauksessa se ei ole ongelma, mutta ratikan mahdollisia laajennuksia ajatellen rata olisi syytä linjata jo tässä vaiheessa heti Hervannan valtaväylän käytävään.
Tämän jälkeen seuraakin pitkä valtaväylää seuraileva linjaus, joka on varmasti nopea ja toimiva. Seuraava erikoisuus on tarjolla vasta Hallilassa. Suunnitelman mukainen ”pujottelurata” on aivan käsittämätön. Mitään hyötyä siitä ei ole, vaan rata olisi syytä vetää valtaväylää seuraten myös Hallilan kohdalla. Hallila on alueena niin hajanainen, että mitään hyötyä yhdestä pysäkistä sen reunalla ei ole, ei ainakaan sen enempää kuin Hallilan kohdalla valtaväylän varressa olevasta pysäkistä olisi. Valtaväylän varressa oleva pysäkki tosin palvelisi rajoitetusti myös Lukonmäkeä. Summa summarum: Hallilaa ei pystytä palvelemaan pelkällä ratikalla alustavassa yleissuunnitelmassa esitetyllä mutkaradalla vaan sinne tarvitaan myös bussi, joten ratikka kannattaa vetää suoraan, jolloin se ei heikennä muiden sen varren alueiden palvelutasoa.
Hallilasta eteenpäin aina päätepysäkille asti ratikan linjaus onkin varsin toimiva. Hervantaa ei yhdellä linjalla voi palvella, mutta ensimmäisen vaiheen ratkaisuksi Insinöörinkatu on varmasti paras vaihtoehto. Laajennusten yhteydessä toivottavasti jossain vaiheessa liitetään myös mm. Länsi-Hervannan isot kerrostalokorttelit raideliikenteen piiriin. Alustavan yleissuunnitelman mukainen Hervannan linjaus mahdollistaa hyvin myös ratikan laajennuksen Vuorekseen.